Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Selviämättä jääneet katoamistapaukset
User avatar
härkä
Posts: 5973
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by härkä » Sun Jan 15, 2012 1:38 pm

Heinäkuun 2. päivä 1937 katosi Amelia Earhart suunnistajineen yrittäessään maailmanympärilentoa.
Lähteenä Wikipedian tietoa hieman muunneltuna.

Amelia Mary Earhart (24. heinäkuuta 1897 - 2. heinäkuuta 1937) oli yhdysvaltalainen ilmailun uranuurtaja ja ensimmäisiä naispuolisia lentäjiä. Hän katosi Tyynellämerellä 2. heinäkuuta 1937 yrittäessään maailmanympärilentoa.

Lentouran alku

Amelia Mary Earhart syntyi Atchisonissa, Kansasissa 24. heinäkuuta 1897. Hänen isänsä oli rautateiden lakimies Edward Earhart ja äiti Amelia Otis. Koska hänen isänsä oli alkoholisti, vietti Amelia suurimman osan lapsuuttaan isovanhempiensa luona. Jo lapsena hän kapinoi sukupuolirooliaan vastaan. Hän kiipeili puissa, metsästi rottia kiväärillä ja keräsi sanomalehtileikkeitä naisista miesten ammateissa. Vuonna 1915 hän valmistui lukiosta (high school) hyvin arvosanoin ja ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 hän työskenteli apusairaanhoitajana kanadalaisessa sotilassairaalassa ja sosiaalityöntekijänä Bostonissa. Vuonna 1919 hän alkoi opiskella Columbian yliopistossa New Yorkissa lääketiedettä. Opiskeleminen ei kuitenkaan miellyttänyt häntä ja hän palasi vajaan vuoden päästä vanhempiensa luokse Los Angelesiin.

Vuonna 1920 Earhart pääsi ensimmäistä kertaa lentämään lentokoneessa ja siitä lähtien hänellä oli vain yksi ainoa päämäärä: lentäminen. Lentotunnit maksoivat tuohon aikaan 1000 dollaria ja hänen vanhempansa kieltäytyivät rahoittamasta niitä. Hän työskenteli kuin vimmattu 28 erilaisessa työssä ja otti vuonna 1921 24-vuotiaana ensimmäiset lentotuntinsa Neta Snookilta Los Angelesissa. Kuuden kuukauden kuluttua hän osti säästöillään ja äidiltä ja nuoremmalta siskoltaan lainaamilla rahoilla ensimmäisen lentokoneensa Kinner Airstarin, jolla hän saavutti myös lyhytaikaisen naisten maailmanennätyksen korkeuslennossa (4 300 m).

Vuonna 1924 Amelian vanhemmat erosivat ja hän muutti äitinsä kanssa itärannikolle. Hän myi äitinsä takia lentokoneensa ja osti rahoilla urheiluauton. Amelia työskenteli Bostonissa opettajana ja myöhemmin sosiaalivirkailijana.

Eräänä huhtikuun iltapäivänä 1928 hän sai puhelun työpaikalleen. Puhelimessa ollut mies kysyi häneltä, haluaisiko hän lentää Atlantin valtameren yli. Häntä haastattelivat projektin koordinaattorit, joiden joukossa oli kirjankustantaja ja sanomalehtimies George Putnam, ja häntä pyydettiin liittymään miehistöön, jonka muina jäseninä olivat ohjaaja Wilmer Stultz ja apuohjaaja/mekaanikko Louis Gordon.

He lähtivät Trepassey Harborista Newfoundlandista Fokker F7 -lentokoneella 17. kesäkuuta 1928 ja laskeutuivat Burry Portiin Walesissa noin 21 tuntia myöhemmin. Kun miehistö palasi Yhdysvaltoihin, heille järjestettiin (ticker-tape) paraati New Yorkissa ja Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge piti heille vastaanoton Valkoisessa talossa. Amelia oli kuitenkin vain matkustajana koneessa, mikä harmitti häntä. Hän sai kuitenkin enemmän huomiota kuin ohjaaja Wilmer Stultz. Ameliaa juhlittiin sankarittarena ja hänet valittiin "Vuoden naiseksi". Hänestä tuli pian nuorten amerikkalaisten naisten idoli ja hän antoi jatkuvasti haastatteluja ja piti luentoja, joissa hän puhui siitä, miten naiset ovat paenneet sukupuolensa luomasta vankilasta ja miten naisia pitäisi kohdella samojen vaatimusten mukaisesti kuin miehiäkin, mutta toisaalta naiset ovat käyttäneet sukupuoltaan liikaakin hyväkseen tekosyynä. Valtamerenylityksestä lähtien lentäminen oli kiinteä osa Earhartin elämää. Hän tuli kolmanneksi Clevelandissa pidetyssä naisten lentokilpailussa (Will Rogers antoi kilpailulle lempinimen "Powder Puff Derby"). Hänen elämäänsä astui myös Putnam. He ystävystyivät Atlantin ylityksen valmistelujen aikana ja menivät naimisiin 7. helmikuuta 1931. Earhart kuvasi avioliittoaan kumppanuudeksi, jossa molemmat ovat ohjaimissa

20. toukokuuta 1932 Earhart nousi Harbor Gracesta Newfoundlandissa Lockheed Vega -lentokoneella tarkoituksenaan lentää Pariisiin ja toistaa Charles Lindberghin yksinlento. Voimakkaat pohjoistuulet, jäätävät olosuhteet ja mekaaniset ongelmat pakottivat hänet laskeutumaan Irlannissa Londonderryn lähellä laitumelle. Hän vastaanotti useita kunnianosoituksia: Distinguished Flying Cross Yhdysvaltain kongressilta, Ranskan Kunnianlegioonan ritarimerkki ja National Geographic Societyn kultamitali Yhdysvaltain presidentti Herbert Hooverilta.

11. tammikuuta 1935 Earhartista tuli ensimmäinen ihminen, joka lensi yksin Tyynen valtameren yli Honolulusta Oaklandiin, Kaliforniaan. Myöhemmin samana vuonna hän suoritti yksinlennon Los Angelesista Mexico Cityyn ja takaisin Newarkiin New Jerseyssä. Heinäkuussa 1936 hänelle luovutettiin Purduen yliopiston rahoittama Lockheed 10E "Electra" ja hän aloitti maailmanympärilennon suunnittelun.

Hänen lentonsa ei olisi ensimmäinen maailmanympärilento, mutta se olisi pisin, 29 000 mailia (noin 46 700 kilometriä), sillä reitti seuraisi päiväntasaajaa. Fred Noonan valittiin suunnistajaksi. Hän oli erittäin kokenut sekä merisuunnistuksessa (hänellä oli laivan kapteenin pätevyys) että lentosuunnistuksessa. Hän oli hiljattain jättänyt Pan Amin, missä hän oli auttanut yhtiötä perustamaan vesitasoreittejä Tyynen valtameren poikki. Hän toivoi, että lennon tuoma julkisuus auttaisi häntä perustamaan suunnistuskoulun Floridaan.

17. maaliskuuta 1937 he lensivät ensimmäisen osuuden Kalifornian Oaklandista Havaijin Honoluluun. Lento jatkui kolmen päivän päästä, mutta laskutelineen pyörä räjähti nousussa ja kone kääntyi menosuuntaansa (ground-looped). Vakavasti vaurioitunut lentokone täytyi lähettää Kaliforniaan korjattavaksi ja lento peruutettiin. Seuraava yritys alkoi Miamista. Tällä kertaa aikomuksena oli lentää lännestä itään. He lähtivät matkaan 1. kesäkuuta, ja lukuisten Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa suoritettujen välilaskujen jälkeen he saapuivat Laeheen Papua-Uudessa Guineassa 29. kesäkuuta. Noin 22 000 mailia (noin 35 000 kilometriä) oli jo lennetty. Jäljellä oleva 7 000 mailia (noin 11 300 kilometriä) lennettäisiin kokonaan Tyynen valtameren yllä.

Katoaminen

Amelia Earhartin mahdollinen reitti Kiribatin kartalla.
2. heinäkuuta 1937, keskiyöllä maailmanaikaa (GMT), Earhart ja Noonan nousivat Laelta. Heidän päämääränsä oli 2 556 mailin (noin 4 113 kilometrin) päässä sijaitseva Howlandin saari (Howland Island), tasainen maakaistale, joka on 2000 metriä pitkä, 500 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Heidän viimeinen vahvistettu paikkaraporttinsa ja näköyhteys heihin oli Nukumanu-saarten yllä, noin 800 mailin (noin 1300 kilometrin) päässä lähtöpisteestä. Yhdysvaltain rannikkovartioston kutteri USCGC Itasca oli asemissa Howlandilla tehtävänään pitää yhteyttä Earhartin Lockheed Electra 10E:n kanssa ja ohjata Earhart saarelle heti kun hän saapuisi lähettyville.

Seurasi sarja väärinymmärryksiä tai virheitä, joista vieläkin kiistellään, minkä vuoksi lopullinen lähestyminen Howlandille radiosuunnistusta käyttäen ei koskaan toteutunut, vaikka Earhartin radiopuheen perusteella pääteltiin, että Earhart ja Noonan uskoivat saapuneensa Howlandin kohdalle kartalla hajanaisen pilvisyyden alueella. Heidän paikannusvirheensä oli viisi meripeninkulmaa eli noin yhdeksän kilometriä. Ongelmana oli se, että Electran radiolähetys kuului, mutta siihen ei saatu radioyhteyttä.

Seurasi useita tunteja kestävä turhauttava yritys saada aikaan kaksisuuntainen radioyhteys, minkä jälkeen yksisuuntainenkin yhteys menetettiin, vaikka myöhemmin Tyynenmeren radio-operaattorit saattoivatkin ehkä kuulla uponneesta Electrasta lähtöisin olevia lähetyksiä.

"Please know I am quite aware of the hazards.
I want to do it because I want to do it.
Women must try to do things as men have tried.
When they fail, their failure must be but a challenge to others."
(Amelia Earhart, 1937)


Earhartin etsintä
Yhdysvaltain hallitus kulutti neljä miljoonaa dollaria Earhartin etsintöihin, mikä teki siitä aikansa kalleimman ja intensiivisimmän ilma- ja merietsintäoperaation, jonka organisoivat Yhdysvaltain laivasto ja rannikkovartiosto. Useat tutkijat uskoivat, että lentokoneesta loppui polttoaine ja se syöksyi mereen. Kuitenkin yksi ryhmä (The International Group for Historic Aircraft Recovery - TIGHAR) ehdotti, että he olivat ehkä lentäneet suoraa reittiä, jonka Earhart määritteli viimeisessä Howlandissa vastaanotetussa lähetyksessä, Nikumaroron (tuolloin tunnettu nimellä Gardner) saarelle nykyisessä Kiribatissa, laskeutuneet sinne ja lopulta kadonneet. TIGHARin tutkimukset ovat tuottaneet dokumentoitua arkeologista ja epätieteellistä näyttöä (mutta ei todisteita), jotka tukevat tätä teoriaa.

Kuviteltuja katoamissyitä
Rosalind Russellin elokuva Flight for Freedom on kuvitteellinen näkemys Earhartin elämästä lisättynä tuhdilla annoksella Hollywoodin toisen maailmansodan aikaista propagandaa


Olisiko syytä luottaa usempien tutkijoiden lopputulemaan , että koneesta yksinkertaisesti loppui polttoaine ja syöksyi mereen ja upposi.
Vai voisiko tuossa TIGHAR:n teorissa olla perää ?
Entäpä joku myy syy ?
Olisivatko orastavat sotatoimet vaikuttaneet jotenkin ?
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.


User avatar
härkä
Posts: 5973
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by härkä » Tue Mar 20, 2012 8:34 pm

http://www.app.com/article/20120320/NJN ... rontpage|s


New clue gives hope to solving Earhart mystery


1:31 PM, Mar. 20, 2012 |


Written by

MATTHEW LEE, Associated Press

WASHINGTON — A new clue in one of the 20th century’s most enduring mysteries could soon uncover the fate of American aviator Amelia Earhart, who went missing without a trace over the South Pacific 75 years ago, investigators said Tuesday.

Enhanced analysis of a photograph taken just months after Earhart’s Lockheed Electra plane vanished shows what experts think may be the landing gear of the aircraft protruding from the waters off the remote island of Nikumaroro, in what is now the Pacific nation of Kiribati, they said.

Armed with that analysis by the State Department, historians, scientists and salvagers from The International Group for Historic Aircraft Recovery, are returning to the island in July in the hope of finding the wreckage of Earhart’s plane and perhaps even the remains of the pilot and her navigator Fred Noonan.

Ric Gillespie, executive director of the group, acknowledged that the evidence was “circumstantial” but “strong” but stopped short of predicting success. The new search is scheduled to last for 10 days in July and will use state-of-the-art underwater robotic submarines and mapping equipment.

“The most important thing is not whether we find the ultimate answer or what we find, it is the way we look,” he said. “We see this opportunity to explore … the last great American mystery of the 20th century as a vehicle for demonstrating how to go about figuring out what is true.”

Earhart and Noonan disappeared July 2, 1937, while flying from New Guinea to Howland Island as part of her attempt to become the first female pilot to circumnavigate the globe.

Extensive searches at the time uncovered nothing and many historians are convinced they crashed into the ocean. In addition, conspiracy theories, including claims that they were U.S. government agents captured by the Japanese before the Second World War, still abound despite having been largely debunked.

Gillepsie’s group believes Earhart and Noonan may have managed to land on a reef abutting the atoll, then known as Gardner Island, and survived for a short time. They surmise that the plane was washed off the reef by high tides shortly after the landing and that the wreckage may be found in the deep waters nearby.


Antaisikohan tuo otaksunta jotakin uutta tietoa ?
Ko ryhmä uskoo koneen onnistuneen laskeutumaan Gardner saarelle ja otaksuu , että Earthart ja Noonan olisivat selviytyneet elävinä jonkin aikaa.
Kesäkuussa tutkimusryhmä lähtee paikan päälle.
Täytyy paneutua asiaan taas paremmalla aikaa. :D
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
will
Posts: 2220
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by will » Sat Aug 18, 2012 10:06 am

Tutkimusryhmä on käynyt otaksutulla katoamisatollilla ja videoinut merenpohjaa. Maallikko ei huomaa kuvissa mitään poikkeavaa, mutta rikostutkimusasiantuntija sanoo niissä näkyvän ihmisen tuottamien esineiden jäännöksiä levinneenä pitkin merenpohjaa. Kuvanauhoja analysoidaan edelleen ja tutkimusryhmän aikomuksena on saada huomiseen (19.8.2012) Discovey Channelin Earhart-aiheiseen ohjelmaan uutta faktaa.

http://in.reuters.com/article/2012/08/1 ... inmentNews

Mikäli rojukenttä osoittautuisi jatkoanalyyseissä olevan peräisin lentokoneen hylystä, niin tutkimusryhmä aikoo palata atollille tarkempia tutkimuksia varten.
(Reuters) - A team of researchers trying to solve the mystery of aviator Amelia Earhart's 1937 disappearance said on Friday that underwater video from a Pacific island has revealed a field of man-made debris that could be remnants of her plane.

The footage was collected in July by The International Group for Historic Aircraft Recovery (TIGHAR) during a $2.2 million expedition to Nikumaroro in the Republic of Kiribati.

Unsolved questions about Earhart's fate have long heightened her legendary status as a pioneering aviator, and TIGHAR's voyage to seek clues in her disappearance gained interest far beyond the shores of the remote island where the team searched.

The search was plagued by technical issues in what researchers described as challenging ocean conditions off the Nikumaroro reef, where they believe Earhart's plane landed and was then swept away into the sea.

TIGHAR Director Ric Gillespie said that once his team experienced the harsh conditions, they knew they would not find a "nice intact airplane." He added the local environment is "very severe" because the ocean "tears things up and tries to bury" them.

The TIGHAR team returned to Honolulu, which is 1,800 miles (2,900 km) northeast of Nikumaroro, with no wreckage found. But the researchers said they took hours of underwater video, which they could not view while in Nikumaroro.

TIGHAR said on Friday that one segment of the video shows a field of man-made debris that the group maintains could have come from Earhart's plane.

Gillespie could not give a size of the man-made objects shown in the video, saying there was nothing in the images with which to compare them for scale.

To the untrained eye, the photo supplied by TIGHAR does not appear to show any evidence of wreckage. But Gillespie said forensic imaging specialist Jeff Glickman of the firm Photek Inc identified the images as a debris field.

"It's still very early days, but we have man-made objects in a debris field in the place where we'd expect to find it if our theory on the airplane is correct," Gillespie said.

The TIGHAR announcement comes two days before a Sunday broadcast of a Discovery Channel special on TIGHAR's expedition.

"We were rushing to get at least some video reviewed so we could show something (on Discovery)," Gillespie said. He added that his group has reviewed only 30 percent of the video they collected.

"We don't want to oversell this. It's more evidence. It is where it should be, and that is encouraging," Gillespie said. "If it does appear to be airplane wreckage, it becomes figuring out how to go back and look at it."

Earhart and her navigator, Fred Noonan, departed Papua New Guinea July 2, 1937, during Earhart's quest to circumnavigate the globe along an equatorial route. But they disappeared that day and emergency searches did not locate them.

Hans Van Tilburg, coordinator of the maritime heritage program for the Pacific region of the National Oceanic and Atmospheric Administration, said making a discovery of a decades-old object in the Pacific Ocean is very difficult.

"The Pacific Ocean is a high-energy environment and the aircraft they are looking for is quite fragile," he said. "Therefore finding something and making identification is very difficult. You are looking for broken pieces."

(Editing by Alex Dobuzinskis and Lisa Shumaker)
Suomessa videoista kertoi Helsingin Sanomat:
http://www.hs.fi/ulkomaat/75+vuotta+van ... 5593588555

User avatar
Vulvados
Posts: 1827
Joined: Tue Nov 29, 2011 11:07 am
Location: Vulvania

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by Vulvados » Sat Jun 01, 2013 11:12 am

Nyt epäillään, josko koneen hylky olisi vihdoin löytynyt. Vaatii toki vielä varmentavia tutkimuksia.

- http://yle.fi/uutiset/loytyiko_lentajal ... ma/6667910
Image"Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestäkään aivan varma." -- Albert Einstein

User avatar
Vulvados
Posts: 1827
Joined: Tue Nov 29, 2011 11:07 am
Location: Vulvania

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by Vulvados » Sat Jun 29, 2013 10:11 am

Pitipä näin Amelian katoamisen vuosipäivän taas lähestyessä tsekata, joko huhut hänen koneensa löytymisestä ovat vahvistuneet. Hiukan epäselvältä vielä vaikuttaa, mutta Amerikka ei olisi Amerikka, ellei tätäkin juttua olisi saatu jo lakitupaan... :lol:

Amelia Earhart: Her plane was found in 2010, says lawsuit

Image

Amelia Earhart disappeared in 1937. A lawsuit claims Amelia Earhart's aircraft was found in 2010, and it says a group fraudulently raised $1 million for a 2012 search.

By Ben Neary, Associated Press / June 12, 2013

Amelia Earhart was the first woman to fly solo across the Atlantic. She disappeared in 1937 while trying to fly around the world. Was the wreckage of her aircraft found off the remote island of Nikumaroro?

A Delaware aircraft preservation group denies a Wyoming man's claim that it found pioneering aviator Amelia Earhart's missing plane in 2010 but sat on the news so it could solicit him to pay for a later search.

Mystery has surrounded Earhart's fate since her plane disappeared in 1937 in the South Pacific. Earhart was the first woman to fly across the Atlantic Ocean in 1932, but many experts believe she crashed into the Pacific a few years later while trying to establish a record as the first woman to fly around the world.

Timothy Mellon, son of the late philanthropist Paul Mellon, filed a federal lawsuit in Wyoming last week against The International Group for Historic Aircraft Recovery and Richard E. Gillespie, the group's executive director. Mellon, who lives in Riverside, Wyo., claims the group solicited $1 million from him last year without telling him it had found Earhart's plane in its underwater search two years earlier.

Mellon's lawsuit says the 2010 search in the waters around the Kiribati atoll of Nikumaroro, about 1,800 miles south of Hawaii, captured underwater images of the "wreckage of the Lockheed Electra flown by Amelia Earhart when she disappeared in 1937."

The suit claims the aircraft recovery group intentionally misrepresented the status of its exploration to Mellon last year, telling him a discovery of Earhart's plane was yet possible if he supported the search. The lawsuit states Mellon contributed stock worth more than $1 million to the 2012 search and accuses the organization of engaging in a pattern of racketeering to defraud him.

Tim Stubson, a Casper lawyer representing Mellon, said Monday that he has viewed the images from the 2010 search that the lawsuit maintains show the wreckage of Earhart's plane.

"As a layman, it is hard to see, unless you know what you're looking at it," Stubson said of the footage, which he said he couldn't share. "Much of it relates to the landing gear and parts that are unique to the landing gear."

Stubson said Mellon engaged experts to examine the underwater images against parts they knew were unique to the Earhart aircraft. He said they reached a "definitive conclusion that that is in fact the wreckage, and it had been discovered two years before our client paid for another expedition."

Stubson acknowledged that the aircraft preservation group might have had more to gain by publicizing a true discovery of the Earhart wreckage. But he noted: "For whatever reason they didn't do that in this case, and they continue to solicit funds under the pretense that they have not found it."

Bill Carter, a lawyer in Boise, Idaho, represents the group, known as TIGHAR, and was a team member on the 2010 Earhart search mission. He said Monday the organization strongly denies Mellon's claim that it found the plane. He said it is raising funds for another search that could occur as soon as the end of next year.

"TIGHAR does not possess any definitive evidence as to the whereabouts of Earhart's Lockheed Electra, and did not conclusively make any discoveries in 2010 which it's withheld," Carter said. "All of its information and its research is compiled and available for public viewing on its website."

Carter said he respects Mellon's opinion but isn't aware of any videographic or forensic expert who has validated his conclusions.

"I have looked at some of the underwater imagery that he's referring to. I was, in fact, present during the 2010 expedition when that imagery was taken," he said. "And I can just tell you that I don't see any of the things that Tim sees in those images."

Carter said he's been a member of the group for 17 years and sits on its board of directors. He said he's been involved in the Earhart search for at least that long.

"I would tell you that there is no financial gain for us in hiding the discovery of the most famous missing aviator in the history of aviation," Carter said. "Just the opposite; we would want to publicize the finding to ensure that we can protect it adequately."


Lähde: http://www.csmonitor.com/USA/Latest-New ... ys-lawsuit

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan sekä oikeus- että etsintäprosessien tulevia vaiheita... 8-)
Image"Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestäkään aivan varma." -- Albert Einstein

User avatar
härkä
Posts: 5973
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by härkä » Sat May 30, 2015 9:01 pm

Milo atollilta on löytynyt alumiinia. Suojalevy ja myös hammaspyörä.
Näitä verrataan nyt koneeseen alumiinia toimittaneeseen Alcon tavaraan.
Sanotaan , että jos Marshallin saarille olisi pudonnut kone , ei niitä voisi olla useampia.

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/ ... lands.html
Arvoitus voi siis ratketa.

Image
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
härkä
Posts: 5973
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by härkä » Sat Sep 10, 2016 7:39 pm

http://www.dailymail.co.uk/news/article ... gests.html

Linkissä mm. kengistä , lyhytaalto kuulemisista ja loukkaantumisista.
Alumiinipalan kuva jne.. ?
Image
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
will
Posts: 2220
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by will » Sat Sep 17, 2016 9:20 am

^Uutisen mukaan saarelta löydettiin luuranko vuonna 1940. Aluksi sen määritettiin kuuluneen miehelle, mutta myöhemmissä tutkimuksissa pääteltiin olleen kookkaan valkoisen naisen. Luut ovat hävinneet, joten jatkotutkimuksia niistä ei voi tehdä.

Viimeinen Amelia Earhartin noin sadasta hätäsanomasta vastaanotettiin 6.6.1937. Earhart oli loukkaantunut pakkolaskussa ja suunnistaja vielä vaikeammin. Koneen hylkyä ei ole löytynyt, mahdollisia osia sen sijaan on.

User avatar
härkä
Posts: 5973
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by härkä » Thu Nov 03, 2016 7:30 pm

http://www.hs.fi/ulkomaat/a147814532319 ... tuimmat-#7

Kuoliko lentäjälegenda Amelia Earhart saarelle haaksirikkoutuneena? Sen todistavat luurangon isot kädet, tutkijat uskovat

Vuonna 1937 kadonnut Amelia Earhart oli aikansa sensaatio. Hän lensi ensimmäisenä naisena yli Atlantin ja rikkoi ennätyksiä, joita miehet eivät olleet rikkoneet.

Sairaanhoitajana työskennellyt Earhart tunnettiin poikatyttönä.
Innostui lentämisestä 1920, jätti lääketieteen opintonsa ja ryhtyi säästämään omaan lentokoneeseen.
Vuonna 1932 Earhart lensi Yhdysvalloista Irlantiin, ollen ensimmäinen yksin Atlantin ylittänyt nainen.
Vuonna 1937 toteutetun maailmanympärimatkan piti olla maailman pisin, sillä reitti seurasi päiväntasaajaa.

TUTKIJAT uskovat löytäneensä todisteita siitä, että legendaarinen yhdysvaltalaislentäjä Amelia Earhart kuoli haaksirikkoutuneena Nikumaroron saarella nykyisessä Kiribatissa.
Earhart oli lentämässä Päiväntasaajan myötäisesti maailman ympäri vuonna 1937 yhdessä kartturi Frederick J. Noonan kanssa, kun heidän käyttämänsä kaksimoottorinen Lockheed 10 E Electra -lentokone katosi Tyynenmeren yllä.
Earhartin kohtalo on ollut mysteeri siitä lähtien. Vallitseva uskomus on, että kone putosi ja katosi Tyynenmeren aaltoihin, mutta ovat teoriat vieneet Earhartin myös elämään elämäänsä salanimellä julkisuutta paossa sekä haaksirikkoiseksi saarelle.

NYT Earhartin kohtaloa vuosien ajan selvittänyt Tighar-tutkijaryhmä (The International Group for Historic Aircraft Recovery) uskoo koonneensa todisteet siitä, että Earhart ei kuollut lento-onnettomuudessa vaan haaksirikkoutuneena Tyynenmeren pikkusaarella.
Nikumaroro tunnettiin aiemmin nimellä Gardner Island. Brittiretkikunta saapui saarelle 1938 suunnitelmanaan asuttaa se. Heidän jäljiltään autiosaarelta on löydetty myöhemmin valokuvia, joissa uskotaan näkyvän myös Earhartin jalanjäljet.
VUONNA 1940 Nikumaroron saarelta löydettiin haaksirikkoutuneen ihmisen osittainen luuranko. Vuodesta 1998 lähtien Tigharin tutkijat ovat etsineet todisteita luiden kuulumisesta Earhartille.

”Ennen tutkimuksiamme Earhartin tarina tunnettiin siinä muodossa, että hän kuoli lento-onnettomuudessa 2. heinäkuuta 1937. Hänen tarinallaan on kuitenkin aivan erilainen loppu, mistä ihmiset eivät tiedä mitään. Hän vietti päiviä, ehkä kuukausia, taistellen elämästään haaksirikkoutuneena”, Tigharin johtaja Rio Gillespie sanoi uutiskanava CNN:lle.
Alkujaan luut jäivät brittiviranomaisilta noteeraamatta, sillä niiden uskottiin kuuluneen miehelle. Luut ovat kadonneet jo vuosikymmeniä sitten.
VUONNA 1998 Tigharin tutkijat löysivät luita koskevat alkuperäiset asiakirjat, joihin oli kirjattu esimerkiksi niiden tarkat mitat. Asiakirjat lähetettiin kuolinsyytutkijoille Karen Burnsille ja Richard Jantzille.
”Nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä ja aikanaan otettuja mittoja vertailemalla näyttää siltä, että löytyneet luut vastaavat Earhartin pituisen ja saman etnisen taustan omaavan naisen luita”, Burns ja Jantz toteavat lausunnossaan.

TOINEN luurangosta tehty havainto on vielä puhuttelevampi. Tennesseen yliopistossa työskentelevä Jantz päivitti luiden mittoja ja huomasi niissä erikoisuuden: Käsivarret olivat eurooppalaiselle naiselle poikkeuksellisen kookkaat.
Jantz otti yhteyttä kuolleiden mallintamiseen erikoistuneeseen Jeff Glickmaniin. Vertailemalla Earhartista otettua valokuvaa, jossa hänen kätensä olivat näkyvillä, he havaitsivat niiden olevan käytännössä identtiset löytyneen luurangon kanssa.
Earhart oli noin 173 senttimetriä pitkä, ja esimerkiksi alla olevasta kuvasta näkee, että hänen kätensä olivat hyvin pitkät.

Amelia Earhartin kädet olivat eurooppalaisnaiselle poikkeuksellisen kookkaat ja pitkät, ja sitä olivat myös löytyneen luurangon kädet.
SYYSKUUSSA Tigharin tutkijat myös paljastivat Earhartin tehneen katoamisensa jälkeen heinäkuun 2.–6. päivä radiollaan yli 100 hätäkutsua. Tutkijoiden mukaan hätäkutsut sulkevat pois teorian koneen mereen putoamisesta, sillä radio ei olisi toiminut ilman toimivaa moottoria.
”Historialliset asiakirjat todistavat eri lentoyhtiöiden koneiden vastaanottaneen alueelta hätäkutsuja 1937. Aikakauden lehtiä lukemalla näkee, että ihmiset uskoivat hänen olevan yhä elossa. Lentokoneita lähetettiin tarkistuslennoille saarten yli, mutta kun konetta ei näkynyt, etsinnät siirrettiin kauemmaksi merelle”, johtaja Gillespie sanoi CNN:lle.

TUTKIJAT uskovat, että etsijät eivät havainneet Earhartin konetta, koska aallot olivat vetäneet sen jo rannalta mereen.

”Hän eli ja asui saarella ennen kuolemaansa ainakin jonkin aikaa”, Gillespie uskoo.
Tighar on järjestänyt luiden löytöpaikalle Nikumaroron saarelle kolme arkeologista etsintäretkeä.
”Löysimme jälkiä nuotioista samalta alueelta, mistä luut löytyivät. Alueelta löytyneistä kalan ruodoista ja linnun luista päätellen Earhart selvisi viikkoja, ehkä jopa kuukausia tuolla saarella”, Gillespie sanoo.

SAARELLA ei ole juomakelpoista vettä, mutta Earhartin uskotaan saaneen riittävästi juotavaa kasvien lehdiltä sekä sateesta.
Saarelta ei ole löytynyt muita ihmisen jäänteitä. Kartturi Frederick J. Noonanin uskotaankin kuolleen laskeutumisen yhteydessä tai pian sen jälkeen ja ajautuneen romuttuneen lentokoneen mukana mereen.
”Uskomme Noonanin kuolleen aikaisessa vaiheessa, sillä Earhart ilmoitti ensimmäisissä hätäkutsuissaan Noonanin loukkaantuneen”, Gillepsie sanoo.

TIGHARIN tutkijat eivät väitä, että heidän löytönsä todistavat vieläkään sataprosenttisesti Earhartin kuolleen Nikumarorolla. He kuitenkin pitävät sitä entistä todennäköisempänä.
Maailman mysteerien tapaan Earhartin kohtalo on kiinnostanut ihmisiä alusta saakka. Viime vuonna Parker Aerospace-yhtiö ilmoitti löytäneensä Marshallinsaarten Mili-atolleilta alumiinin palan, jonka uskottiin olevan peräisin Earhartin koneesta. Marshallinsaaret sijaitsee Kiribatin pohjoispuolella.


Vaihteeksi ihan kotimainen artikkeli aiheesta.
Olen sitä hiemän editoinut kuvatekstien osalta. Linkissä tietenkin origenelli.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
will
Posts: 2220
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Amelia Earhart 2.7.1937 Nukumanu Tyyni Meri

Post by will » Sun Jul 02, 2017 3:29 pm

Katoamisesta on kulunut pyöreitä vuosia.
Kuvia Amelia Earhartista: http://www.kansas.com/news/article985701.html

Image

Ruumiskoirat etsivät koneen miehistön jäännöksiä.
Eksymisen syyksi epäillään mm. suunnistajan mahdollista krapulaa.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201707 ... 1_ul.shtml
Selviääkö vihdoin vuosidadan ilmailumysteeri? - Ruumiskoirat etsivät kadonnutta lentäjää

Sunnuntai 2.7.2017 klo 11.19

Aikansa palvotuimman ilmailusankarin Amelia Earhartin kohtalolle halutaan vihdoin saada lopullinen selvyys.

Tasan 80 vuotta sitten mystisesti kadonneen naislentäjän luita etsitään parhaillaan ruumiskoirien avulla pieneltä Tyynenmeren saarelta. Amelia Earhart oli maailmanympärilentonsa kolmanneksi viimeisellä osuudella noustessaan Uudelta-Guinealta 19 tunnin pituiselle lennolle kohti Tyynenmeren keskellä sijaitsevaa pientä Howlandin saarta 2.7.1937.

Yhdysvaltain rannikkovartioston kutteri oli ankkuroitunut saaren edustalle tarkoituksenaan ohjata Earhartin ja hänen navigaattorinsa Fred Noonanin kone laskeutumaan tankkausta varten. Saarelta kaksikon oli tarkoitus jatkaa Hawaijin kautta Kaliforniaan.

Yhteys laivan ja koneen välillä toimi kuitenkin vain osittain, eikä Earhartin kone koskaan tullut perille. Viimeisissä viesteissään Earhart ilmoitti lentosuuntansa ja kertoi polttoaineen loppuvan.

Katoamisesta on esitetty lukuisia teorioita. Ensimmäisen mukaan kone olisi syöksynyt mereen. Toisen mukaan japanilaiset olisivat ottaneet kaksikon vangiksi ja teloittaneet heidät. Todennäköisintä kuitenkin on, että Earhartin onnistui laskeutua pienelle Nikumaroron saarelle, missä ruumiskoirat etsivät parhaillaan hänen ja Noonanin luita.

Navigoinnin epäonnistumisen syyksi on epäilty paitsi teknisiä ongelmia myös alkoholiongelmasta kärsineen Noonanin mahdollista krapulaa, mikä olisi heikentänyt hänen tarkkaavaisuuttaan.

Lue koko juttu IL-plussasta.
RISTO KUNNAS
Radioliikenteen ongelmat olisivat voineet johtua siitä, että lensivät pitkin ionosfäärihäiriöitä aiheuttavaa päiväntasaajan elektrojettiä, joka oli voimakkaimmillaan reitillä pian heidän lähtönsä jälkeen viimeiseksi jääneelle legille. Ilmiö oli tunnettu yli kymmenen vuotta, mutta sitä mahdollisesti ei otettu riittävästi huomioon. Elektrojetti vaikuttaa hieman myös kompassiin.

Image
Kuva: Elektrojetti etenemässä länteen Intian valtamerellä Kuvan lähde: By Manoj c (talk) - self-made, CC BY-SA 3.0, https://en.wikipedia.org/w/index.php?curid=15613980

https://en.wikipedia.org/wiki/Equatorial_electrojet
Artikkelin videolla on simulaatio elektrojetin päivittäisestä liikkeestä.

Post Reply