Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by -Uta- »

:) Tässä vielä minunkin versioni lappusesta:

Putkesta
Puudomjärvellä
Sepi ja Nisse
Olivaat (Oliva-sikarit) suupielessä väijyivät
yl. ts yöllä 1 aikaan Samilaisia.
Sepä oli metkaa metskaamista.


Oliva = sikari = Sikariperhe, jonka sikarihistoria alkoi jo 1886 Kuubassa
metskaa < onkia < metspö 'onki', meta 'onkia'
metskaa < ettii, etsiä, mennää metskaa massii (Urbaani sanakirja)
metskata < onkia (ruots. meta) (Urbaani sanakirja)
metskata < metsästää, etsiä (Urbaani sanakirja)
metskata < seurata, tavoitella (Urbaani sanakirja)
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by Eks-EkstroVertti »

^Tämä on historiallinen hetki. :)

Ensimmäinen kerta nimittäin, kun joku täällä lisäkseni julkisesti ottaa huomioon metskaamisen kaksoismerkityksen. On vaikeaa sanoa, missä vaiheessa ko. sanaa alettiin käyttää tarkoittamaan muutakin kuin onkimista. Kun ottaa huomioon sen, että Anja oli suht tuore "stadilainen", on hyvinkin mahdollista, että hän olisi käyttänyt metskaamista kuvaamaan etsimistään.

En yleensä käytä uskoa argumenttina. Sanonkin niin, että minulla on vankka luulo, että mikäli Bodomin murhat kyettäisiin ja etenkin haluttaisiin selvittää, se voisi onnistua laulukirjan tekstin oikealla tulkinnalla. Paljon muuta ei ole, tyynyliinan ja Jaffa-pullon sormenjälkien lisäksi. Tietty myös ne teltan tutkimattomat verijäljet. Niitä kaikkia pitäisi verrata veljiin.

Viimeisin tutkimus oli kaikkea muuta kuin objektiivinen, se oli stalinistinen.

"Kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä löydetään"

"Ei ole syyttömiä, on vain huonoja kuulustelijoita"

"Tuokaa syyllinen saliin"

Tuomisen haastattelusta käy hyvin ilmi, ettei Tuominen ollut tutustunut tapaukseen hyvin. Yleisestä rikoshistorian tuntemuksestaan voi päätellä jotain mm. siitä, että "Häkä-Enska" oli hänelle kutsumanimenä tuntematon käsite.

Pidän Tuomista ja Haapalaa syypäinä siihen, että uskoni suomalaiseen poliisiin romuttui ja siihen, että totesin suuren osan kansalaisista joutuneen manipuloiduksi. Kyseessä oli subjektiivinen pettymys mutta olen asiasta myös kiitollinen. Tapaus Aarnio on osittain lisännyt kokemustani, samalla kuitenkin myös lievittänyt sitä.
Last edited by Eks-EkstroVertti on Wed Dec 30, 2020 6:30 am, edited 3 times in total.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
User avatar
skoune
Posts: 1145
Joined: Sun Jul 08, 2012 9:34 am

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by skoune »

Queen wrote: Tue Dec 29, 2020 10:51 am Mietin itsekin, että onko näiden hampaiden kanssa käynyt niin, että ne ovat nuorten hampaita, mutta joku/jotkut irralliset hampaat voivat näyttää huonokuntoisilta ja siksi ajateltu, että ne olisivat vanhemman ihmisen hampaat.

Kuten skoune kirjoitti, on tuo "lauluvihko-lappunen" menty suotta pilaamaan. Miksi ihmeessä siihen alkuperäiseen on pitänyt mennä vahvistamaan yhtään mitään? Se olisi pitänyt säilyttää sellaisenaan ja tehdä vaikka kopio siitä, johon olisi saanut ihan himoonsa rustata kirjaimia mielensä mukaan.
Saattaa muuten olla hyvä ajatus tuo, että onko tähtitutkija ollut peräti ruotsinkielinen äidinkieleltään.
Kun oikein metskasin, niin löysin yllättävää tietoa !

Nimittäin, henkilöstä nimeltään Hautamäki: Kuten kaikki muistamme Hautamäki -nimi esiintyy Isojoella ja mainitaan Kyllikki Saaren tapauksessakin..mutta, muistitteko te tämän, että Tauno Hautamäkeä pidettiin epäiltynä Bodomin murhiin?
Kopioin tässä pari kommenttia netin uumenista (parilta eri keskustelupalstalta)
"
10.6. Tauno Hautaniemi, jota suuretsinnöissä ajettiin takaa yli vuorokausi Kirkkonummella, tavoitettiin. Jo alustavissa kuulusteluissa ilmeni, että miehellä on alibi, joka myöhemmin vahvistettiinkin. Telttapaikan lähiympäristöä haravoitiin miinaharavalla. Poliisiviranomaiset kehottavat kolmea murhayön aattona niemellä nähtyä miestä ilmoittautumaan. Ratkaisuun johtavien tietojen antamisesta luvattiin 100 000 markan palkkio.
"
’’’’
"Luoman alibi todettiin melko pian pitäväksi. Hautaniemi olisi tässä mielessä mielenkiintoisempi, koska hänen alibinsa on morsiamen varassa. Lisäksi hän oli pidätyksen yhteydessä väittänyt, ettei ole lukenut lehtiä, mutta jokin seikka osoitti tämän väitteen heti kättelyssä ankaksi.
User avatar
skoune
Posts: 1145
Joined: Sun Jul 08, 2012 9:34 am

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by skoune »

skoune wrote: Tue Dec 29, 2020 5:48 pm
Queen wrote: Tue Dec 29, 2020 10:51 am Mietin itsekin, että onko näiden hampaiden kanssa käynyt niin, että ne ovat nuorten hampaita, mutta joku/jotkut irralliset hampaat voivat näyttää huonokuntoisilta ja siksi ajateltu, että ne olisivat vanhemman ihmisen hampaat.

Kuten skoune kirjoitti, on tuo "lauluvihko-lappunen" menty suotta pilaamaan. Miksi ihmeessä siihen alkuperäiseen on pitänyt mennä vahvistamaan yhtään mitään? Se olisi pitänyt säilyttää sellaisenaan ja tehdä vaikka kopio siitä, johon olisi saanut ihan himoonsa rustata kirjaimia mielensä mukaan.
Saattaa muuten olla hyvä ajatus tuo, että onko tähtitutkija ollut peräti ruotsinkielinen äidinkieleltään.
Kun oikein metskasin, niin löysin yllättävää tietoa !

Nimittäin, henkilöstä nimeltään Hautaniemi: Kuten kaikki muistamme Hautaniemi-nimi esiintyy Isojoella ja mainitaan Kyllikki Saaren tapauksessakin..mutta, muistitteko te tämän, että Tauno Hautaniemeä pidettiin epäiltynä Bodomin murhiin?
Kopioin tässä pari kommenttia netin uumenista (parilta eri keskustelupalstalta)
"
10.6. Tauno Hautaniemi, jota suuretsinnöissä ajettiin takaa yli vuorokausi Kirkkonummella, tavoitettiin. Jo alustavissa kuulusteluissa ilmeni, että miehellä on alibi, joka myöhemmin vahvistettiinkin. Telttapaikan lähiympäristöä haravoitiin miinaharavalla. Poliisiviranomaiset kehottavat kolmea murhayön aattona niemellä nähtyä miestä ilmoittautumaan. Ratkaisuun johtavien tietojen antamisesta luvattiin 100 000 markan palkkio.
"
’’’’
"Luoman alibi todettiin melko pian pitäväksi. Hautaniemi olisi tässä mielessä mielenkiintoisempi, koska hänen alibinsa on morsiamen varassa. Lisäksi hän oli pidätyksen yhteydessä väittänyt, ettei ole lukenut lehtiä, mutta jokin seikka osoitti tämän väitteen heti kättelyssä ankaksi.
Ja tuosta metskaamisesta, millä ilveellä löydätte sellaisen sanan? siinähän lukee "mekaamassa" Zaikaa ( sennimistä autoa).
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by Eks-EkstroVertti »

^Kyse kirjoittamassani oli siitä, että nimimerkkien Ranen ja Waldemarin haastattelussa Pauli Luoma ei vaikuttanut olleen Tuomiselle tuttu nimi jne.... Hautaniemestäkin oli samassa yhteydessä puhetta.

Tekstistä: Sehän on siis ns. virallisesti, muokatusti se sana: "Metskaamassa". Sulta on nyt jotain mennyt ohi (?). Kukaan ei kai ole kyseenalaistanut sen oikeellisuutta enempää kuin minä, julkisesti ainakaan, luulisin näin.

Minun mielestäni siinä lukisi edes hieman tuota näkemystäsi sivuten vaihtoehtoisesti ennemminkin:

Me CLaa-
ni MaLLa

tahi vähemmän sinne päin oleva

Met CL appi
maaSSa

Ehkä kuitenkin enempi tekninen

Met KLappi
mz:aSSa

Mielestäni "Metskaamassa" -sanassa näyttäisi olevan liikaa merkkejä/kirjaimia, jotta se voisi olla "mekaamassa".

Muutenhan se kyllä voisi olla vaikkapa, että "Sepä oli, me kaa (= myös) maassa" , ihan down siis oli koko poppoo henkisesti ja/tai ruumiillisesti, kun jokin tai joku oli jotain, joka oli edellä mainittu.


Epäiletkö, että esim. presidentti Urho Kekkosen virka-auto liittyisi tapaukseen mekaanisessa mekaamis-mielessä? Olisiko "Olivat" siinä tapauksessa esim. "Oi, lokinsiivet" ja "Ча́йка" rekkariltaan lyhyesti 7, eli "ZaiKa7"? Luulen, ettei se ole Tsaikka, ei tee eikä itä-limusiini, vaan esim. LP (päällekkäin kirjoitetut, eli liikkuvan poliisin tunnus) auto7. Sama kuin Paanasen Masan viestissäkin (Kirkkonummen kolmoismurha 1990), jossa tosin ilmoitetaan tarvittaman hinaussauto7.

Mielestäni "Olivat kännissä" -rivillä seisoo esim.

"todiSteet SotkEtut pahoin. ISä"
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by härkä »

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201504161402.pdf

5.5.5. Metskata
Halusin lomakkeeseen mukaan myös sellaisen slangisanan, jonka uskoin subjektiivisen
kokemukseni mukaan olevan oululaisille nuorille todella vaikea. Tehtävänä metskatasanalla (1. ’onkia’, 2. ’kalastaa’, 3. ’”kalastaa” seuralaista’, 4. ’etsiä’ 1990-, Paunonen,
Heikki & Paunonen, Marjatta 2000 s.v. metskaa) oli siis lähinnä toimia ”kontrollisanana” lomakkeessa.
Pääkaupunkiseudun (nuorten) puhekielelle ja Helsingin slangille on tyypillistä, että supistumaverbien infinitiivit edustuvat alun perin etelähämäläisenä tyyppinä metskaa (ks.
Paunonen 2006: 38). Myös Stadin slangin suursanakirjassa on supistumaverbien perusja hakumuotoina metskaa-tyyppi (Paunonen, Heikki & Paunonen, Marjatta 2000: 8). En
usko tämän eron kuitenkaan vaikeuttaneen sanan tunnistamista, sillä metskatamuodossa tuo sana ainakin ohjasi ajattelemaan verbejä, eikä metska-sanan (’onki’, Paunonen, Heikki & Paunonen, Marjatta 2000 s.v. metska) partitiivimuotoa. Toisaalta nyt
en voi tutkia sitä, kuinka moni vastaajista olisi ylipäätään tunnistanut metskaa-muodon
edes verbiksi.
Kokemukseni mukaan metskata-verbiä (tai metskaa) kuulee nykyään käytettävän pääkaupunkiseudulla jonkin verran, mutta nimenomaan merkityksessä etsiä (se on Paunosen sanakirjassakin mainittu merkityksistä uusimmaksi, 1990-luvulta alkaen). Olen itse
törmännyt siihen esimerkiksi ollessani vantaalaisessa varastossa töissä, kun työkaverini
68
sanoi minulle: ”Ota tosta rullakko, ni ei tarvi metskaa”. Se esiintyy myös suomalaisen
hip-hop-laulun sanoituksissa: ”…ja ku maailma metskaa Osamaa / ni mä teen osaltani
vaan sen minkä osaan...” (Fintelligens/Elastinen: Täältä käsin, albumilta Kokemusten
summa 2002). Käytän sanaa myös itse, eikä ainakaan omilla ystävilläni ole ollut vaikeuksia ymmärtää, mitä tarkoitan.
Metskata-sanan kohdalla ennakko-oletukseni osui oikeaan: kukaan vastaajista ei tiennyt
sanan todellista merkitystä. Sanan arveltiin tarkoittavan mesettää? (NL3, NL23, NA7),
minkä tulkitsen tarkoittavan Messenger-chat-palvelun käyttämistä, reuhata? (NL5),
jutustella (NL6), melskata (NL14), meikata tai meluta (NL17), tavata (NL18, NA15,
MA11), sekoittaa (NL19), pitää meteliä (NL 22), tehdä jtkn? (NL24), syödä (NL25),
jutella? (ML1), jutella (NA1, NA20), hengata? (ML3), metelöidä (NA8), matkia?
(NA14), kattoa (NA17, MA7), katsoa (MA8), huijata (MA15). Vain kolme vastaajaa
oli arvellut sanan olevan jotain muuta kuin verbi – jos siis ajatellaan, ettei kattoa tarkoitta katto-sanan partitiivia, vaan verbiä katsoa: metro (MA2), kakalla (MA13), metsä
(MA20).
Sekä mesettää että tavata saivat molemmat kolme arvausta, samoin meteliin liittyvät
meikata tai meluta, pitää meteliä ja metelöidä sekä katsoa ja kattoa. Mesettää ja meluta
-tyyppisten arvausten voisi tulkita liittyvän analogisuuteen – ne varmaankin kuulostavat
riittävän samanlaisilta vastaajien mielestä. Samankaltaisuus ei kuitenkaan selitä tavata
ja katsoa -merkitysten toistumista. Mikä muutamien vastaajien ajattelua on ohjannut
noin samaan suuntaan metskata-sanan kohdalla, jonka todellista merkitystä yksikään
vastaajista ei ole tiennyt? Voisiko tässäkin näkyä edellä mainitsemani ajattelun ja jonkinlaisen kielitajun samankaltaisuus? Vai mahtavatko tavata-vastaukset olla yhteydessä
englannin verbiin meet?
Huomionarvoista on mielestäni myös se, että niin monet vastaajat kirjoittivat viivalle
jonkin toisen slangisanan (hengata, mesettää). Osa vastaajista ei ilmeisestikään osannut
ajatella sanan todellista merkitystä, vaan hakivat sille vain synonyymia omasta

Ote linkistä.

Tuo siksi että muilla murrealueilla ko. ilmaisu saattaa saada toisen merkityksen.
Minullakin on muistikuva , että Hämeessä olisi ilmentänyt metelöintiä.

Mutta minusta on tärkeämpää se , että miksi tuo teksti on kirjoitettu klo 2 aikaan , tai sen jälkeen aamuyöllä ?
Kirjoittaja pettynyt- kyllästynyt ?
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by Queen »

Oma huomioni on kiinnittynyt siihen, miten esim. K-kirjaimeksi on tulkittu tekstin täysin toisistaan poikkeavat kirjaimet.
Esim. retkellä-sanan k-kirjain on aivan erilainen kuin metskaamassa-sanan k-kirjain.
Miten sama kirjoittaja tekisi yhteen lyhyeen tekstiinsä näin monta erilaista k-kirjainta?

Härkä kirjoitti: "Minullakin on muistikuva , että Hämeessä olisi ilmentänyt metelöintiä".
Itselleni metskaa-sana oli ennen tätä Bodom-kirjoitusta täysin vieras. Olen syntyperältäni Hämeestä ja jos minulta olisi kysytty sanan tarkoitusta, olisin myös liittänyt sen metelöintiin.
Lisäys: Tuli mieleeni, että kysyin metskata-sanaa eräältä (myöskin hämäläiseltä). Hän sanoi, että luulisi sen tarkoittavan tanssimista. :D
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by will »

Elokuussa 1960 kävimme kavereiden kanssa fillareilla Käpylästä käsin metskaamassa Tarvon silloilla Helsingin ja Espoon rajalla. Mato-ongella (metskillä) saimme fisuja.
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by Eks-EkstroVertti »

Härältä todella hieno löytö metskaamisen merkityksen muutoksesta ja Williltä omakohtainen kokemus. Näinhän se eittämättä oli: vuonna 1960 kun metskattiin, niin silloin yleensä stadilaisittain ongittiin.

Ei minun mielestäni "2aikaa" ole mikään ehdoton totuus. Kuten jo mainittu, kohta on kirjoitettu todella kummallisesti. Suurentakaa sitä äärimmilleen, niin huomaatte kyllä mm. tulkittujen kirjainten pitkät etäisyydet toisistaan, "2":n ja "K":n samankaltaisuuden, viimeisten kahden kirjaimen keskinäisen erilaisuuden, hyvin pienellä kirjoitettua tekstiä väleissä. Ehkä löydätte siitä myös muuta. Ehkä toteatte, että joku on oivaltanut jotain.

Tällä hetkellä näyttää minusta, että toiseksi viimeinen kirjain on o ja viimeinen numero: 7.

Queen mainitsikin "k"-kirjaimet, sama vaihtelevuus on myös "l"-kirjaimissa. Sitäkin olen jankuttanut, että ensimmäisen "Sepin" aloituskirjain on erilainen kuin toisen.

Näkisin mahdollisena, että tekstiin on "piilotettu" myös muuta kuin kirjaimia ja numeroita.

Eikö olekin ihmeellistä, että heti jos osaamme pitää mahdollisena syyllisenä jotakuta toista kuin häntä, jonka syyllisyydestä luulimme olevamme varmoja, myös kirjoituksen tulkittavuus saa uusia ulottuvuuksia. Jos esim. pitää mahdollisena, että murhat teki omainen, niin mm. metskaaminen saa toisen merkityksen ja ainakin jollain tasolla uskottavan selityksen.

Toisteltu toteamus "Murhaaja tulee usein lähipiiristä" saa sekin uuden ulottuvuuden, kun laajentaa lähipiirin 150 metriin, joka mielestäni on varsin läheinen etäisyys, lähielinpiiri. Se oli siis tyttöjen kotitalojen etäisyys toisistaan. Kun ajattelemme, että mikä oikeastaan on lähipiiri maantieteellisessä ja sosiaalisessa mielessä, niin se on myös koti sekä naapurusto eikä ainoastaan esim. jokin niemenkärki, kaveripiiri tai telttaseurue.

HS 11.6.60

"Tähän astisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Bodominjärven sillä niemellä, jossa verityö tapahtui oli lauantaina, kesäkuun 4. päivänä klo 21 jälkeen nähty liikuskelevan kaksi miestä. He eivät ole tähän mennessä ilmoittautuneet poliisille."


Bodomin mysteerion mukaan on vain mahdollista, että murhaniemen kärjessä illalla havaitut kaksi vaaleisiin pa(i)toihin ja mustiin housuihin pukeutunutta nuorta miestä olivat nimiltään Eino Johannes I(j)äs ja Paul Johannes Aurasaari. Varman tiedon puute heidän läsnäolostaan juuri siihen kellonaikaan niemenkärjessä viittaa siihen, että he ovat kieltäneet olleensa juuri silloin siellä. Näin ollen on mahdollista, että Aarne Kesselin ja Ritva Happosen havaitsemat miehet olivat joitakuita muita. Pitäisin mahdollisena, että ainakin jompikumpi heistä ( tuntemattomista) oli murhaaja, joka oli mukana katsomassa jo illalla mutta palasi myöhemmin takaisin tai jäi lähistölle. Vaikka Gustafsson kertoo, ettei kukaan käynyt heitä katsomassa, saattoi niin silti tapahtua. Gustafsson ei ehkä vain tiennyt heitä käydyn katsomassa, se siis jäi häneltä huomaamatta. Katsoa voi kaukaa, katsomiseen ei tarvitse liittyä esim. puhuttelemista. Anja Mäki saattoi asiasta olla tietoinen muttei viitsinyt/kehdannut/halunnut kertoa siitä muille. Hän ehkä kuitenkin "kirjasi" asian laulukirjaan, koska saattoi aavistaa, että hankaluuksia oli tiedossa.
Mielestäni olisi hyvä näyttää Gustafssonille Anja Mäen veljien valokuvia sillä epäilen, ettei sitä ole koskaan tehty.
Last edited by Eks-EkstroVertti on Thu Dec 31, 2020 2:21 am, edited 2 times in total.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
OscarM
Posts: 97
Joined: Sun Mar 06, 2016 9:55 pm

Re: Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

Post by OscarM »

Minfon yli kymmenen vuotta vanhoissa kirjoituksissa jotkut viittaavat Gustafssonin 60-luvun kuulusteluissa kertoneen heränneensä yöllä kun oli vielä pimeää, jolloin Seppo oli ollut ongella, käyneensä katsomassa tätä ja tulleensa sitten takaisin. Onko hän näin sanonut? Jotenkin muistelen jostain muualtakin tuollaista telttaseurueen yöllisestä heräämisestä lukeneeni, ja toisaalta sitten taas tuon, että heräsi vasta kun hyökkäys alkoi.

Minfossa jotkut nimimerkit kiinnittivät huomiota ristiriitaisuuksiin myös kahden 60-luvun kuulemisen välillä, toisessa N.G. kertoi tyttöjen nukkuneen hänen palattuaan Sepon luota, toisessa taas näiden olleen hereillä. Ja muuta tuollaista.

Samoin jossain yhteydessä kertoi seurueensa joidenkin jäsenten jutelleen jo illalla viereisen niemen "kalapoikien" kanssa - ja eikö sitten taas myöhemmin sanonut, etteivät he jutelleet keidenkään kanssa.


Myös Olavi Kivilahti (jälleen viittaan nyt Minfosta vastikään uudelleen lukemiini kirjoituksiin, joissa taas näytetään välillä viitattavan materiaaliin, jota ei näyttäisi olevan julkisesti saatavilla) olisi aiemmin sanonut, että oli "jo päiväsaikaan" jonkun kaverinsa kanssa jutellut retkiseurueen kanssa.

Kun eikös sen pitänyt mennä niin, ettei hän ollut heitä koskaan tavannut.

Voisi olla vaikka niin, että Gustafssoniakin on käsketty kertoa asiat tietyllä tavalla, eikä hän osaa sitä kauhean hyvin.

Tuulikin tekstihän voi olla vaikka kotona kirjoitettu, "Sepi ja Nisse oli meillä käymässä", tai mitä ikinä. Siihen on sitten päälle kirjoittanut ties kuka, ja lopuksi vielä joku poliisi. Tarkoitus on varmaan 60-luvulla ollut sama kuin N.G.: n aiemmalla kertomuksella yöllisestä heräämisestä, saada aikaan vaikutelma ettei vielä pimeällä tapahtunut yhtään mitään. Miksiköhän.


Minfossa oli ennen jonkun poliisi Lönnbergin, Lönnholmin tms. muistiinpanot, mutta niitä ei saa enää näkyviin. Onko niissä todella sellainen kohta, mihin joku kirjoittaja viittaa: "Useita telttaseurueita, useita saapumisaikoja" ?


Milloin muuten Kivilahdet muuttivat Kemijärveltä Bodomille?
Post Reply