Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
Post Reply
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by Queen »

Jotainhan surmaajan päässä täytyy olla vinksallaan, jos hän työntää uhrin emänttimeen esineitä. Tällaisia tapauksia on melko useitakin, joissa on käytetty kirjavaa välineistöä: pullo, keppi, naulainen lauta, viemärin avaustötsä (Juola, Junni), ym.
Carita Sopenperän emättimeen hänet tappaneet nuorukaiset työnsivät paistinpannun, jolla tosin olivat ensin hakanneetkin Caritaa. Mika K:n ja Kari H:n ajatuksena oli tehdä uhrille myös seksuaalista väkivaltaa, mutta "hakkaaminen oli kivempaa", kuten he kertoivat.
Kuinka paljon tällaisessa toiminnassa sitten on kyse esim. ruumiin häpäisemisestä, omasta seksuaalisesta kyvyttömyydestä jne.
Ehkä Susannen surmaan liittyvät välineet vain olivat saatavilla tuolla varastossa, eikä niillä sinänsä ole mitään merkitystä siinä mielessä, että ne juuri sattuivat olemaan sauva ja lasten hiekkalapio.
Eräässä surmasarjassa (en nyt muista tarkkaa maata) oli surmaaja pannut jokaisen uhrin päälle sakset ristin muotoon. Olisiko tässä Susannen tapauksessa murhaaja tehnyt vain ristin uhrin päälle (jos nuo tiedot nyt paikkansa pitävät).
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by härkä »

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007842309.html
25-vuotias Susanne Lindholm löytyi pyöräkellarista raa'asti surmattuna – 45 vuotta myöhemmin mysteeriä ryhtyi selvittämään kaksi rikoskirjailijaa
Selvittämättömiä henkirikoksia käsittelevän äänikirjasarjan erikoisin ratkaisu on selvänäkijän käyttö. Kirjailijat perustelevat, että näkijä on vain yksi tarinan hahmoista ja sopii 1970-luvun Suomen ajankuvaan.

Image
Kun Susanne Lindholm löydettiin kuolleena, häneltä oli kadonnut pari sormusta. Muuta omaisuutta ei ollut viety.
Ote linkistä.
Mites tuo sormusten puuttuminen olikaan aiemmin uutisoitu ? Yhtäkkiä ei tule mieleen , vaikka muuten noin yleisesti tapaus on hyvinkin hanskassa.
Vaille tekijää toki.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by härkä »

Pääsiäis VL-Ilta-sanomissa on aukeaman juttu tästä.
Varmaan tulee nettiinkin myöhemmin , ehkä vielä tänään ?

Selviää , että Susannen lentokentältä Haagaan vieneellä työkaverilla oli silloin keltainen Wartburg.
Image
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by härkä »

Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by -Uta- »

^ Kopsaan tuon jutun tähän, jotta pysyisi toivon mukaan tallessa.

Karmiva kohtalo paljastui: nuori nainen makasi kuristettuna pyöräkellarissa
Viimeisenä iltana Susanne Lindholm halusi juhlimaan. Työkaveri otti hänet keltaisen Wartburginsa kyytiin ja jätti juhlapaikan eteen. Sitten tapahtui jotain karmivaa. – Kun näin sanomalehdet, piti hieraista kahdesti silmiä, että onko tämä totta, työkaveri sanoo nyt.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007895343.html
Miika Viljakainen
18:40


NAINEN kuristettiin Helsingissä”, ”Saatolle pyrkijää etsitään”, ”Poliisi etsii diskoystävää”.

Ensimmäiset otsikot 25-vuotiaan Finnairin lentovirkailijan Susanne Helene Lindholmin kuolemasta ilmestyivät maanantaina 9. elokuuta 1976.

– Kun näin päivän sanomalehdet, piti hieraista kahdesti silmiä, että onko tämä totta, sanoo Lindholmin miespuolinen työkaveri. Hän oli vain paria iltaa aiemmin antanut Lindholmille kyydin Helsinki-Vantaan lentokentältä Helsinkiin Hotelli Haagaan. He olivat olleet lauantaina työvuorossa yhdessä, ja Lindholm oli halunnut lähteä illaksi juhlimaan ystäviensä ja sisarensa kanssa.
– Illasta matkustajat eivät tarvinneet enää palvelua, ja meillä oli töissä aikaa keskenämme. Susanne mietti, että miten hän pääsee töidensä jälkeen Haagaan. Sanoin voivani kyyditä hänet työvuoroni jälkeen sinne, sillä asuin itse melko lähellä Kannelmäessä.

TÄTÄ nykyä 69-vuotias mies kertoo tulleensa hyvin toimeen Lindholmin kanssa. Heillä ei ollut ikäeroa kuin pari vuotta. He puhuivat keskenään usein ruotsia, sillä Lindholm oli suomenruotsalaisesta perheestä, ja mies osasi kieltä sujuvasti.

Hän oli lisäksi ollut perehdyttämässä nuorta naista lentovirkailijan ammattiin. Siihen aikaan lentovirkailijat kävivät muutaman viikon kurssin ennen varsinaisen työn aloittamista. – Töitä tehtiin paljon käsin, tietokoneet yleistyivät vasta myöhemmin. Peruspalkka ei ollut kummoinen. Silloin elettiin etenkin lisillä, kuten pyhätyöstä saaduilla rahoilla ja ylitöillä. Miehen muistikuvien mukaan Lindholm ei ollut ehtinyt työskennellä lentovirkailijana kuin muutaman kuukauden.

Käpylässä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa asunut Susanne oli ottanut työn ilmeisesti maksaakseen opintolainojaan pois, sillä hänen tiedettiin haaveilevan lääkintävoimistelijan – nykytermein fysioterapeutin – työstä. Hän kuitenkin hoiti työnsä tunnollisesti. – Hän erottui sillä tavalla muista, että hän laittautui ja meikkasi itsensä viimeisen päälle, hän oli aina hyvin tip top.

KELLO oli yhdeksän jälkeen illalla, kun mies käynnisti keltaisen Wartburginsa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Itäsaksalaisen Wartburgin erikoisuus oli kaksitahtimoottori. Se savusi kuin saunan kiuas. – Se oli ensimmäinen autoni. Olin hankkinut sen työmatkoja varten, ettei minun tarvinnut istua tuntikaupalla julkisissa kulkuvälineissä.

Oliko Lindholmilla jokin erityisen syy juhlia? Keitä kaikkia hänen oli tarkoitus illan aikana nähdä? Mies sanoo ettei enää liki 45 vuoden jälkeen muista, mitä he puhuivat automatkan aikana. – Emme me tuppisuina siinä tietenkään istuneet, mutta tarkkoja keskusteluja en muista. Usein se menee kuitenkin niin, että työkavereiden kanssa puheenaiheet tuppaavat olemaan aina työasioita. – Jätin hänet hotellin viereen kadun varteen. Jo ennen kuin hän ehti mennä hotelliin sisään, minä jatkoin matkaani kotiin.

LINDHOLMIN matkan tiedetään jatkuneen Hotelli Haagasta Helsinki-klubille ja sieltä Hotelli Hesperian yökerhoon Mannerheimintielle. Nykyisin paikalla seisoo Crowne Plaza.

Lindholm lähti yökerhosta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello kolmen aikaan. Hänen on nähty kävelevän Helsinginkatua kohti, mutta vuosi­kymmenten jälkeenkään ei tiedetä, miten hän päätyi kotiinsa Sofianlehdonkadulle 9:ään Käpylään. Hänellä ei tiettävästi ollut rahaa taksiin ja viimeiset bussit olivat menneet aikoja sitten. Kävelikö hän neljän kilometrin matkan kotiin? Vai ottiko joku hänet kyytiinsä kesken kaiken?

Joka tapauksessa hänet löydettiin sunnuntaipäivänä 8. elokuuta kotitalonsa pyöräkellarista raiskattuna ja surmattuna. Kuolemaa oli edeltänyt raju kamppailu. Kukaan ei tiedä, missä vaiheessa juhlailtaa Lindholm oli kohdannut murhaajansa ja miten he olivat päätyneet kellariin.

Image
Tällaiselta Sofianlehdonkatu 9:n pyöräkellari näytti elokuussa 1976. Rikospaikkaa esittelee talonmies Benjamin Vihakara.­KUVA: IS / ARKISTO

SUSANNE Lindholmin kuolinilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa lauantaina 21. elokuuta. Ilmoitukseen valitusta tekstikatkelmasta kuulsi suru, mutta myös rakkaus ja onni siitä, että hän oli elänyt.

”Att leva kort och rikt och varmt är lycka i livets land.”

Vapaasti suomennettuna katkelma voisi kuulua vaikka näin: jos elon lyhyen, rikkaan saa, se lämmin paikka on onnen maan.

Nuoren naisen käsittämätön loppu on noussut jälleen tänä vuonna esiin, kun sitä on käsitelty muun muassa rikoskirjailijoiden Elina Backmanin ja Heidi Holmavuon äänikirjasarjassa Ratkaisematon (Otava) ja Ylen rikostoimittajan Marko Niemen podcastissa Viimeinen johtolanka.

Ylen podcastissa kerrotaan, ettei esimerkiksi 1990-luvun aikana yleistyneestä dna-analyysista ole apua vanhan rikoksen tutkinnassa. Rikospaikalta otetut näytteet kuluivat loppuun jo omana aikanaan tutkimusten yhteydessä.

Mutta: Lindholmin murhaajan veriryhmä on noiden tutkimusten ansiosta poliisin tiedossa. Se ei auta tekijän yksilöimisessä samalla tavalla kuin esimerkiksi sormenjälki, mutta veriryhmätiedolla voi kuitenkin poissulkea ihmisiä epäiltyjen listalta.

LINDHOLMIN työkaveri kertoo, että myös hänet kutsuttiin Helsingin poliisin väkivaltatoimistoon kuultavaksi. – Rikospoliisi kävi läpi kaikki ihmiset, jotka olivat olleet samassa työvuorossa hänen kanssaan. He kysyivät samoja kysymyksiä kuin sinä nyt.

KUN HENKIRIKOS jää ratkaisematta, on vääjäämätöntä, että huhut tapauksen ympärillä alkavat velloa valtoimenaan. Murhaajaksi on arvuuteltu huumekauppiaita ja sarjamurhaajaa. Lindholmin työkaverikin muistaa kuulleensa kaikenlaisia spekulaatioita.

– Jo silloin puhuttiin, että murha olisi painettu villaisella, koska tekijä oli jonkun virkamiehen tai muun tärkeän henkilön poika. Mutta ne olivat sellaisia puheita, joille ei kannattanut antaa kauheasti painoa.
monoliitti
Posts: 1372
Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by monoliitti »

Areenan "Viimeinen johtolanka" sarjassa on nyt katsottavissa jakso Helsingin kellari surmista.
Uhreilta varastetuista koruista ei ole julkaistu tunnistuskuvia. Luulisi olleen mahdollista läheisten avulla valokuvata ja julkaista vastaavien korujen kuvat ja ilmoittaa kaiverrus tekstit . Luulen murhaajan varsin kevyesti myyneen tai luovuttaneen koruja joillekin naikkosille . Susannellahan oli muistaakseni jokin liikanimi sukulaispiirissä ,joka saattaa olla kaiverrettu sormukseen.
User avatar
Vulvados
Posts: 1899
Joined: Tue Nov 29, 2011 11:07 am
Location: Vulvania

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by Vulvados »

Olen nyt kuunnellut sekä tuon "Viimeisen johtolangan", että Elina Backmanin ja Heidi Holmavuon "Ratkaisematon" -äänikirjan, ja täytyy sanoa, ettei kummastakaan kyllä hirveästi kostunut. Varsinkin jälkimmäisessä on mukana aika naiivia dramatisointia, jossa vihjaillaan, että tutkijaparin "Neiti etsiviä" tarkkailtaisiin ja jopa epäsuorasti uhkailtaisiin ilman mitään todellista evidenssiä, ja varsinkin kun loppupuolella joku selvänäkijä "Näkijä" saa yhteyden "Susannen henkeen", alkoi ainakin meikäläisen kiinnostus laskea aika jyrkkää käyrää. Lopussa vielä vedotaan tapauksesta jotain tietäviä ja varsinkin syyllistä, jonka annetaan ymmärtää olevan edelleen hengissä, ilmoittamaan tietonsa, ja että teokselle olisi mahdollisten yhteydenottojen jälkeen tulossa vielä jatkoa. No, saapa nähdä, miten käy... :roll:

Kummassakin yhteydessä korostettiin Susanneen kohdistettua seksuaalista väkivaltaa ja että hänen alapäähänsä oli jotain työnnetty. Sen sijaan muistaakseni aikoinaan Minfon puolella nostettuun väitteeseen ulosteesta ruumiin kasvoilla/päällä ei missään viitattu, joten ilmeisesti ko. väite on keksitty. Mikäli se nimittäin pitäisi paikkansa, niin noin raflaava yksityiskohta olisi varmaan noussut kyllä esille. Ymmärrän kyllä, ettei poliisi sellaista mielellään toisi esille, mutta toisaalta tekijän profiloinnissa se olisi varmaan kyllä olennainen tieto.

Se tälläkin palstalla jo aiemmin esille noussut pointti, että on outoa, ettei Susannen varsin pitkästä vaelluksesta läpi kesäisen kaupungin Hesperiasta Sofianlehtoon ole löytynyt yhtään silminnäkijähavaintoa, tuotiin kyllä varsinkin "Ratkaisemattomassa" vahvasti esille, varsinkin jos näyttävän näköinen nainen olisi kävellyt koko matkan yksin. Näin ollen kyyti tai saattaja tuntuisivat todennäköisiltä vaihtoehdoilta. Jos näin, niin silloin tietysti syyllistä olisi luontevampi etsiä Hesperian kuin Sofianlehdon päästä.
"Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi." -- Matti Nykänen
Marila
Posts: 3
Joined: Tue May 04, 2021 3:09 pm

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by Marila »

Hei! Piti rekisteröityä palstalle, kun Susanne Lindholmin tapaus on taas uuden äänikirjan myötä esillä. Täytyy sanoa, että olin melko hämmentynyt kuunneltuani tuon Ratkaisematon sarjan.Samoin kuin Vulvados nimimerkki, kiinnitin huomion samoihin seikkoihin, selvännäkijä ja mystinen uhka? Todellako?
Olen seurannut Susannen tapausta vuosia ja kirjoittanut minfoon jo aikoinani erään mietelmäni Susannen viimeisestä illanvietosta. Alustuksena seraavaa:
Kaikki jotka 70- luvulla kävivät Hesperian yökerhossa, tiesivät kuinka vaikea sinne oli päästä sisään, jonon ohi saattoi päästä, rahalla. Puhuttiin em. paikan portsarien hurjista "tipeistä".
On mainittu, että Susanne mahdollisesti tapaili miestä, jonka henkillölisyys ei ole tullut julki. Olisiko ollut mahdollista, että tämä mies olisi ollut 8.8 illalla Hesperian yökerhossa ja Susanne olisi tiennyt sen? Se selittäisi miksi hän lähti norjalaisen mukaan, vaikka muuten oli kerrotun mukaan varovainen, nimittäin hotellin asukkaat pääsivät sisäkautta yökerhoon, ilmaiseksi. Onko poissuljettu varmuudella, että Susanne ei käynyt yökerhon puolella lähdettyään norjalaisen huoneesta? Jos hän kävi ja tapasi siellä jonkun, olisiko hän jäänyt hotellin eteen odottamaan kyytiä? Tämä selittäisi osaltaan sen, miksi hänestä ei ole yöllä silminnäkijähavaintoja. Jos mies oli naimisissa, kuten puhuttiin, hän tuskin olisi halunnut Susannen luokse yöksi, koska Susanne asui vanhempiensa kanssa. Olisiko tilanne eskaloitunut automatkan aikana ja jostain syystä välejä päädytty selvittelemään kellarissa, johon menty yhteisymmärryksessä?
Toisaalta jos hän onkin lähtenyt kävellen kotiin, niin vaihtoehtoisia reittejä on muutama, joko Hesaria suoraan, tai poiketen Vauhtitielle Lintsin vierustaa jne. Tuossakin on mahdollisuus saada joku peräänsä vaikka Kishallin putkasta.
Harmillista että dna- todisteet ovat ilmeisemmin tuhoutuneet, vaikka jo sen aikaisissa tutkimuksissa oli saatu selville murhaajan veriryhmä, sehän ei kuitenkaan riittänyt murhaajan kiinni saamiseksi.
Jossain vaiheessa kuuntelin enää puolella korvalla tuota Ratkaisematon äänikirjaa, perustuiko tuo spekulaatio että murhaaja on elossa ainoastaan selvännäkijän kertomaan, vai onko tuolle olemassa joku todellisuuspohja? Eikö poliisi kertonut jossain vaiheessa, että joku heidän vahvimmin epäillyistään olisi jo kuollut? Korjatkaa jos olen väärässä.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by Queen »

Muistiko tämä hotelli Hesperian portsari nähneensä Susannea, tai tunsiko hän tätä? Millainen työvuoro hänellä mahtoi olla?
Tuli mieleen tuosta Marilan kirjoituksesta, että sisäänpääsy saattoi vaatia joko runsasta tippiä tms.
monoliitti
Posts: 1372
Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm

Re: Susanne Lindholm, Käpylä, Helsinki 8.8.1976

Post by monoliitti »

Aivan mahdollista on Marilan idea ,että Susanne olisi Hesperian aulassa tavannut tai sieltä soittanut tuntemansa miehen kyyditsemään Käpylään.
Jonottaahan ei tarvinnut kun saapui hotellin asiakkaan kanssa.
Post Reply