Uunisurma 1960 Kokemäki

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by härkä »

Uunisurma

Kokemäen Krootilan kylässä joulukuussa 1960 tapahtunut Hilkka Hillevi Saarisen (s. 1. marraskuuta 1927[1]) surma tunnetaan yleisesti Suomessa nimellä "Uunisurma". Tapaus on yksi Suomen tunnetuimpia henkirikoksia, eikä sen tekijä ole virallisesti koskaan selvinnyt, vaikka aviomiestä Pentti Frans Olavi Saarista kohtaan olikin vahvoja epäilyjä.

Tapahtumien kulku.

Hilkka Saarinen nähtiin viimeksi elossa joulukuussa 1960, jolloin hän oli 33-vuotias. Hän eli vanhassa isossa puutalossa yhdessä aviomiehensä kanssa. Talo oli Hilkan lapsuudenkoti ja isovanhempiensa perintöä. Osan talosta aviopari oli maksanut lainalla perikunnan muille osakkaille. Heillä oli viisi lasta, jotka oli kuitenkin huostaanotettu ja sijoitettu eri kasvatus- ja ottokoteihin perheen elämänvaikeuksien sekä isän väkivaltaisuuden takia. Perheen lasten ja naapureiden kertomusten mukaan perheen isä oli erittäin mustasukkainen alkoholin vaikutuksen alaisena ja käyttäytyi jatkuvasti voimakkaan väkivaltaisesti vaimoaan kohtaan. Heidän mukaansa hän oli useasti uhannut tappaa vaimonsa tavalla, jota ei pystyttäisi selvittämään. Perheen vanhin poika kävi koulutoverinsa kanssa talossa joulupäivänä 1960, päivää aikaisemmin kuin oli ilmoittanut tulevansa. Tarkoituksena oli viettää muutama joulun lomapäivä vanhempien kanssa. Kun hän ihmetteli, missä äiti on, isän vastaus oli, että äiti oli lähtenyt jonnekin hänen nukkuessaan. Pojan kysyessä onko äiti eräässä paikkakunnan talossa, jossa hän oli aikaisemmin ollut työssä, isä vastasi "ei hän ole siellä ikinä."

Äidin katoaminen.

Heidän mennessään taloon poikien huomio kiinnittyi outoon tilanteeseen. Talon ulko-ovi ei ollut lukossa joten pojat menivät eteiseen ja avasivat sisäeteiseen johtavan oven. Tällöin isä avasi eteisessä olevan isonkeittiön oven sisäpuolelta sekä esti pojilta kulun asettumalla ovensuuhun. Yllättyneenä isä ihmetteli poikien ilmoitetusta poikkeavaa saapumista. Samalla hän tuli eteisen puolelle, lukiten oven perässään. Myöhään samana iltana, pimeän aikaan, pojat kävivät isän kanssa hakemassa isonkeittiön takana olevasta äidin huoneesta lisää petivaatteita. Pojan ihmetellessä isonkeittiön pimeyttä, "miksi ei valoja sytytetä?", isä sanoi lampun olevan rikki. He kulkivat isonkeittiön läpi sisäeteisen ja äidinhuoneen oviaukkojen kohdakkain olevassa kapeassa valokeilassa. Pojat kuitenkin näkivät tuvan suuren leivinuunin ympäristöön osittain, kaikki vuosien kuluessa ison leivinuunin muurin päälle kertynyt sekalainen tavara oli heitelty pitkin isonkeittiön lattiaa. Isä sanoi siivonneensa, lukkojen takana hämärässä, vaikka talon pikkukeittiö ja eteinen olivat valaistuja. Lisäksi isän toisen käden eturystyset olivat vahingoittuneet vereslihalle.

Isä oli myös seurannut poikien liikkeitä tarkasti ja käyttäytynyt hermostuneesti. Koulutoveri lähtikin sen vuoksi parin päivän kuluttua takaisin kotiinsa. Poika jätti asian kuitenkin sikseen. Äitiä ei kuulunut takaisin. Isä asusteli kaikessa rauhassa talossa.

Vuosien kuluessa poika kävi kotona silloin tällöin, viipyen pisimmillään muutaman päivän. Samalla poika tarkkaili tapahtuneita muutoksia talossa ja sen piirissä. Hän tarkasti maapohjaisen ja kiviseinäisen talon päädyssä olleen kellarin, sekä vähän matkan päässä olleen huusin lähimaastoineen. Navetan etupihalla aikaisemmin olleen hiekkakasan katoaminen jäi askarruttamaan. Vähitellen ajan kuluessa pojalle oli tullut vahva epäily siitä ettei äiti ollut enää elossa. Maaston tutkimisen jälkeen oli vuorossa itse päärakennuksen lankkulattioiden, sekä laajan vinttitilan ja kivijalan sisäosan eli talon lattian alusen tarkistaminen taskulampun avulla. Myöhemmin poika kokeili sormillaan muurin saumoja. Muurin päällä saumat tuntuivat sormissa täysiltä, hienoilta ja irrallisina pyöriviltä muruilta.

Vuonna 1966 poika lähetti poliisille seuraavanlaisen kirjeen: "Epäilen, että isä tietää äidin katoamisesta enemmän kuin on kertonut. Hän on selvästi avannut leivinuunin ja muurannut sen taas kiinni. Silti koko uunilla ei ole ollut käyttöä seitsemään-kahdeksaan vuoteen tätä ennen. Isä siivoili pimeässä, vaikka toisessa huoneessa oli valo, kun tulin paikalle. Luulisin, että uuni olisi syytä purkaa. Isä voi tehdä mitä vaan." Kirjettä ei noteerattu. Vuotta myöhemmin poika kirjoitti salanimillä toukokuun ELÄMÄ-lehteen 5/1967 jutun joka otsikoitiin Minne he katoavat/ Epäilen isääni murhaajaksi jossa hän epäili isäänsä äitinsä murhaajaksi. Myöhemmin isän ja pojan tavatessa isä sanoi: "Eiköhän hoideta kumpikin vain omat asiamme".

Tutkinta käynnistyy.

Vasta vuonna 1972, uusien tutkijoiden saatua tehtäväkseen käydä lävitse vanhoja selviämättömiä tapauksia otettiin poikaan yhteys kirjeen johdosta. Samalla hän sai lukea tapaukseen liittyvän kuulusteluaineiston. Niissä oli paljon asiatonta paikkakunnalla liikkunutta huhua. Pienet ristiriitaisuudet kertomusten välillä antoivat vahvistuksen sille, että pojan epäilyissä voisi olla aihetta tarkemmille tutkimuksille.

Hilkan päivänä 27. marraskuuta (Hilkan nimipäivänä) vuonna 1972, 12 vuotta Hilkka Saarisen katoamisen jälkeen, Turun lääninosaston komisario Gunnar Kivelä saapui avustajineen (muita poliisimiehiä ja muurari) Kokemäelle mukanaan asiakirja, joka valtuutti heidät purkamaan Saarisen perheen leivinuunin. Aviomies siirrettiin poliisiasemalle ennen kuin poliisit alkoivat purkaa uunia. Metrin syvyydestä paljastui muumioituneen naisen pää. Kun kaivettiin hieman lisää, tuli esiin jalkaterä ja lopulta koko ruumis. Ruumis kuljetettiin Poriin, maakunnan pääkaupunkiin. Seuraavana päivänä vanhin poika kävi tunnistamassa hänet Hilkka Saariseksi, äidikseen.

Aviomies totesi niin kuulusteluissa kuin lapsilleenkin ettei tiedä asiasta mitään.

Oikeudenkäynti[.

Tapausta käsiteltiin aluksi kihlakunnanoikeudessa. Oikeudessa mies ei halunnut puolustusasianajajaa, mutta hänelle määrättiin sellainen, sillä hän ei oikeuden mielestä pystynyt yksin valvomaan etuaan ja oikeuttaan. Koko oikeusprosessin ajan mies kielsi syytteet. Eräässä vaiheessa hän kertoi, että romaneja oli tunkeutunut hänen taloonsa joulun alla 1960, mutta teoria hylättiin heti alkuunsa. Lukuisat todistajat kertoilivat miten Hilkka oli hengenhädässä valitellut saamiaan pahoinpitelyjä ja vammoja. Nainen oli käynyt lukuisia kertoja lääkärissä saamiensa vammojen takia. Tämä oli syyttäjän paras ase aihetodisteiden lisäksi. Eräs todiste joka jätettiin huomiotta, oli aviomiehen kirjalainat: mies oli huhti- ja joulukuun välissä vuonna 1960 lainannut 75 rikosromaania, joista monet liittyivät murhiin, myös aviovaimon murhaamiseen.

Kokemäen kihlakunnanoikeus katsoi, että aviomies ei ollut aiheuttanut Hilkka Saarisen kuolemaa tahallaan ja tuomitsi hänet kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen törkeästä pahoinpitelystä. Siitä mies ehti istua vain vuoden, sillä Turun hovioikeus ja korkein oikeus vapauttivat hänet perustelemalla, ettei Hilkan kuolinsyytä tai surmatapaa saatu selville eikä kuolemantuottamuksesta voinut enää tuomita 12 vuoden jälkeen. Hilkan aviomies palasi tyhjillään olleeseen taloon, joka oli jo hyvää vauhtia rapistumassa, ja eleli siellä yksin kuolemaansa asti 1. elokuuta 1986.

Tapaus on merkitty poliisin tietoihin selvittämättömänä rikoksena.

Ylläoleva Wikipediasta.

Ry:n sivuilla tapauksesta kuvia ja kerrontaa.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by matlockb »

Avustajan pyyntöön Saarinen totesi tarkalleen niin, ettei syytön mies avustajaa tarvitse.. syytön ja syytön.. oikeudenkin silmissä syyllinen mutta syyteoikeus oli vanhentunut koska rikosnimike olisi ollut enintään kuolemantuottamus tai törkeä kuolemantuottamus.
User avatar
Frankie
Posts: 808
Joined: Sun May 11, 2014 10:22 pm
Location: Kun lykkää tehtäviä tuonnemmaksi, on se vaara ettei sitten enää koskaan pystykään

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by Frankie »

http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201 ... 6_v0.shtml

Paluu rikospaikalle: Perheenäiti muurattiin elävänä leivinuuniin

Tiistai 10.3.2015 klo 07.31

Kokemäen uunisurma järkytti Suomea yli 40 vuotta sitten. Viisilapsisen perheen äiti katosi mystisesti jouluna 1960. Hänet löydettiin 12 vuotta myöhemmin kotinsa leivinuunista. Uhri oli todennäköisesti vielä elossa joutuessaan muuratuksi uunin sisään. Iltalehti palasi rikospaikalle maaliskuussa 2015.
"Tilannehan on hyvin kiristynyt ja kun siihen lisätään ydinaseet niin eiköhän tämä koko paska kärähdä ja kohoamme ylöspäin koko saatanan sakki." (Toimittajan kysyessä, uskooko Leskinen ylösnousemukseen)
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by matlockb »

Tontin ja talon nykyinen omistaja kertoi IL:n haastattelussa että aikoo purkaa talon lähiaikoina. Alla puolestaan Ilta-Sanomien uutinen.
Illalla tv:ssä: Tällainen on uunisurmatalo – yksi Suomen rikoshistorian karmeimmista paikoista

Image
Kokemäellä löydettiin vuonna 1972 talon emännän ruumis muurattuna uuniin. Tapaus ei ole virallisesti koskaan selvinnyt. Yle Kuvapalvelu / Oskar Koivumäki

Julkaistu: 13.3.2015 7:01

Vuonna 1972 kokemäkeläisestä talosta löytyi uuniin muurattuna ruumis. Talon emäntä oli nähty viimeksi elossa 12 vuotta aiemmin. Nyt tapaukseen tutustutaan tv-dokumentissa.

Autiotalokohtaloita, pe 13.3. Fem klo 20.00

Hylätyt paikat ovat aina kiehtoneet Autiotalokohtaloita-dokumentin ohjaajaa Lasse Grönroosia. Hän vie katsojat dokumentissaan eräälle Suomen rikoshistorian karmeimmista paikoista, niin kutsuttuun uunisurmataloon.

Kuuluisa talo sijaitsee Kokemäellä. Paikkakuntalaiset pelkäsivät talon äkkipikaista isäntää, jonka tiedettiin pahoinpitelevän vaimoaan. Lapset oli otettu heiltä huostaan.

Talon emäntä nähtiin viimeksi elossa 1960. Hänen ruumiinsa löytyi muuratusta uunista vuonna 1972.

– Pelkäsin, että tunnettuun, kammottavaan rikostapaukseen liittyvän autiotalon omistaja ei haluaisi paikalle lisää julkisuutta tai uteliaita. Lopulta kaikki tapaukseen liittyvät henkilöt, omaiset ja talon omistaja olivat auttavaisia, ohjaaja kertoo.

Tv-dokumentissa on mukana kaksi muutakin kohdetta. Lisäksi Lasse Grönroos teki aiheesta nettiartikkelisarjan.

– Tein ennakkotutkimusmatkoja kuvauskohteisiin sekä syvennyin vanhoihin mikrofilmeihin ja oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Toivon, että Autiotalokohtaloita tarjoaa katsojille kauniita, haikeita ja vertahyytäviäkin elämyksiä, ohjaaja Grönroos sanoo.

Ilta-Sanomien entinen rikostoimittaja, uutispäällikkö Hannes Markkula seurasi myös uunimurha-tapausta aikanaan ja kertoi siitä Kuusi suomalaista murhaa -kirjassaan.

Katso kaikki päivän tv-ohjelmat osoitteesta http://www.iltapulu.fi!
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/art-1 ... 20312.html
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by härkä »

Katsoin ohjelman.

Uunisurmaosuus oli ihan hyvin toteutettu ja kuvattu.
Vanhoja kuviakin vilahti. Tietty tunnelma saavutettiin.
Positiivistä oli myös Hannes Markkulan osuus , sekä pojan avoin kerronta. Myös pojan kaverin kerronta.

Olikohan ilmakuvaus tehty kauko-ohjattavalla lennokilla ? Hyvin tehty joka tapauksessa..
Talohan vissiin puretaan piakkoin. Sikälikin arvokas taltiointi.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
Harriet
Posts: 1164
Joined: Sun Nov 27, 2011 10:42 pm

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by Harriet »

Tuosta uhrista että hän oli kuolessaan 33 vuotias. Että näinkin nuori.
Oli jäänyt jo lapsena orvoksi joten tosi vaikea kohtalo hänellä on ollut.
Kuvakaappaus tuosta ylen dokumentista.
Aika makaaberi kuva tuosta tekijästä Pentti Saarisesta uunin äärellä


Image


Sent via Tapatalk
Quilty as charged

SEURAA HEJACia TWITTERISSÄ: http://bit.ly/1JUp7t8
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by härkä »

Ohjelma toi julki , että Saarinen oli lainannut kirjastosta ennen tekoa useita dekkareita.
( Olen aikanaan lukenutkin niistä monia. ) :D
Tuo avain Harrietin kuvakaappauksessa symbolisoi tekijän ajatusmaailmaa. Luulen ??

Sikäli säälittävää , että tappoi oman vaimonsa ja lastensä äidin.
Olisi tappanut jonkun muun , jos tuonkaltaista tavoitteli ?
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by matlockb »

^Saarinen taisi olla sen verran raukka mies ettei hänestä ollut tappamaan kuin (valmiiksi alistettu) nainen. Jossain mainittiin että oli katoamisen jälkeen kännissä (juoppo kun oli) käynyt jonkun ryyppykaverin kimppuun käytännössä ilman syytä, kaveri oli vitsillä kysynyt "mihin olet oikein sen Hilkan piilottanut?"
Siinä kävi niin että Saarinen sai kunnolla turpiinsa.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by härkä »

Murha.infossa J Maybrick on kiinnittänyt näämmä huomiota taloihin aiemmissa postauksessa.

Frankien postaamassa linkissä on oikea talo. ( Filmi )
Sen sijaan matlockb:n postaamassa Ilta-Sanomien linkissä on väärä talo. Sinitaivas kuva.
IS on asian oikaissut , jos on tarkkana kuin porkkana. :D
Image

Kuvassa oikea talo.
Jos jotakuta oikein kiinnostaa , on jäsensivuilla useita kuvia talosta Harrietin ottamana. Kävimme talolla toissa kesänä.
Nyttemmin talo lienee purettu
Talon ympärillä oli runsaasti puustoa , jota ei sinitaivaskuvan talo omaa.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
Frankie
Posts: 808
Joined: Sun May 11, 2014 10:22 pm
Location: Kun lykkää tehtäviä tuonnemmaksi, on se vaara ettei sitten enää koskaan pystykään

Re: Uunisurma 1960 Kokemäki

Post by Frankie »

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/1 ... aiskylassa

Uunisurma on rikoshistoriassamme poikkeuksellinen ja julma tapaus, jossa syyllistä ei voitu tuomita


Vuonna 1960 kokemäkeläinen perheenäiti katosi jäljettömiin kesken jouluvalmistelujen. Katoamisajankohtana kotona ollut puoliso ei tiennyt vaimonsa kohtalosta mitään, kun tätä häneltä tiedusteltiin. Pian poliisi kiinnostui ja oli varma, että katoamisen syy oli henkirikos. Tapausta selvitettiin vuosia, kunnes perheen vanhimman pojan kirje poliisille antoi ratkaisevan vihjeen. Rikostarinoita historiasta -sarjassa (2008) selvitetään kadonneen perheenäidin mysteeriä.

Kokemäen Krootilan kylässä sijaitsevassa pienessä talossa olivat jouluvalmistelut menossa, kun perheen vanhin poika oli tullut äitinsä kutsusta joulunviettoon. Äiti ei kuitenkaan ollut kotona. Kun poika tiedusteli äidin olinpaikkaa kotona olleelta isältään, tämä vastasi pojalleen äidin lähteneen jonnekin.

Myös naapurit alkoivat ihmetellä perheenäidin yllättävää katoamista, sillä hekään eivät olleet nähneet tätä joulun jälkeen. Naapurit tekivät katoamisilmoituksen poliisille tammikuussa 1961. Poliisi alkoikin epäillä henkirikosta, sillä aviomies tunnettiin äkkipikaisena miehenä. Hänen tiedettiin pahoinpidelleen vaimoaan usein. Perheen yhteiselo oli päättynyt jo vuosia ennen äidin katoamista, kun kaikki viisi lasta oli huostaanotettu olosuhteiden vuoksi.

Vanhin poika oli pitkään epäillyt isänsä olevan syyllinen äidin katoamiseen ja hän kirjoittikin siitä poliisille, joka kuitenkin sivuutti kirjeen. Vasta vuosien kuluttua rikostutkijat huomioivat kirjeen ja muut asiaa tukevat seikat. Perheen leivinuuni päätettiin purkaa ja sen sisältä löytyi perheenäidin muumioitunut ruumis. Ruumiissa ei ollut ulkoisia väkivallan merkkejä. Tutkijoiden mukaan onkin mahdollista, että hän oli elossa, kun hänet muurattiin uuniin.

Perheen isä oli asunut ruumiin kanssa samassa talossa, ja nyt hänet pidätettiin ja tuomittiin pahoinpitelystä kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Hänet kuitenkin vapautettiin hovioikeuden päätöksellä, sillä sen mukaan vaimon kuolinsyytä ei voitu todentaa eikä kuolemantuottamuksesta voitu enää tuomita 12 vuoden jälkeen. Kyläläiset alkoivat sittemmin kutsua miestä "vapaa muurariksi".
"Tilannehan on hyvin kiristynyt ja kun siihen lisätään ydinaseet niin eiköhän tämä koko paska kärähdä ja kohoamme ylöspäin koko saatanan sakki." (Toimittajan kysyessä, uskooko Leskinen ylösnousemukseen)
Post Reply