Page 1 of 1

Loppi, Läyliäinen - Martti ja Elise Heino

Posted: Sat Jun 20, 2020 1:00 pm
by -Uta-
98 tuntia
Kesällä 2001 Martti ja Elise Heinon nuoret surmaajat uskoivat tehneensä täydellisen rikoksen.
Vain neljää vuorokautta myöhemmin heidät kaikki pidätettiin.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adc5 ... 622d1ec5de
UUTISET - KOTIMAA
Tänään klo 8:34 (muokattu klo 10:10)

Image


Perjantai, 24. elokuuta vuonna 2001. Kanta-Hämeen hätäkeskukseen saapuu puhelu kello 17.59. Hätääntynyt naisääni kertoo olevansa Lopen Läyliäisissä sijaitsevalla mökillä, jossa hänen miestään on ammuttu päähän. Nainen kertoo olevansa Elise Heino, ja ammuttu mies hänen aviomiehensä Martti Heino. Puhelun aikana Elise koettaa selventää hätäkeskuksen työntekijälle tarkempaa osoitetta. Puhelu kuitenkin katkeaa äkisti, päättyen sanaan ”kolo”.

Vaikka tarkka paikka ei olekaan tiedossa, pelastustoimet käynnistetään rivakasti. Alueelle lähetetään poliisin lisäksi ensiapua, ja laajamittaiset maastoetsinnät aloitetaan. Poliisi keskittää etsinnät Loppijärven läheisyyteen, sillä muutamilla mökkiläisillä on kuulohavaintoja laukauksista noin kello 18. Tämä saattaa kuitenkin selittyä myös sillä, että syksyn metsästyskausi on käynnissä ja Lopen alue on hyvää metsästysaluetta.

Rikospaikkaa ei kuitenkaan löydy, ja etsinnät keskeytetään tuloksettomina saman illan aikana.

Elisen numeron avulla saadun osoitteen perusteella partio tarkistaa myös Heinojen Espoossa sijaitsevan omakotitalon, mutta ketään ei näytä olevan kotona. Elisen autoa ei myöskään näy kodin pihalla, joten se etsintäkuulutetaan.

Teletunnistetiedoilla

Lauantaina ja sunnuntain välisenä yönä, reilu vuorokausi katoamisen jälkeen Elise Heinon Peugeot-merkkinen henkilöauto löydetään Espoosta, Mankkaan vanhalta kaatopaikalta. Auton takapenkillä lojuu verisiä papereita sekä veriset nahkahansikkaat, ja tavaratilasta löytyy runsaasti verijälkiä.

Viikonlopun aikana poliisi on myös selvittänyt Heinojen teletunnistetietoja, jolloin huomataan, että yhteydenpito on ollut erittäin runsasta tiettyihin numeroihin. Viimeisen tunnin sisällä ennen Elisen tekemää hätäpuhelua on Martti käynyt useamman puhelinkeskustelun yhden ja saman numeron kanssa. Tutkijat lähtevät selvittämään nimiä numeroiden takaa, jolloin esiin nousee kaikkiaan kuusi nuorukaista. Heistä kaikki noudetaan kuulusteluihin, mutta kaksi lasketaan nopeasti takaisin vapaalle jalalle, sillä on selvää, ettei näillä ole mitään tekemistä Heinojen katoamisen kanssa.

Neljä muuta poikaa kuitenkin pidätetään epäiltyinä kahdesta murhasta. Elisen tekemästä hätäpuhelusta on kulunut vain 98 tuntia.

Jo kuulustelujen alkuvaiheessa kolme pidätetyistä alkaa kertoa tarkasti illan kulusta. Pojat myöntävät surmanneensa Martti ja Elise Heinon.

Motiivina raha?

Kuulusteluissa kolmen nuorukaisen kertomukset tapahtumien kulusta ovat hyvin yhteneväiset.

16-vuotias Eero ja 17-vuotiaat Otto ja Kalle myöntävät olleensa mukana suunnittelemassa sekä toteuttamassa surmia, mutta idea veritekoihin on heidän mukaansa lähtenyt joukkion vanhimmalta, 18-vuotiaalta Simolta. Alun perin suunnitelmana on ollut surmata ainoastaan Martti – Elise joutui uhriksi ainoastaan siksi, että oli sattunut lähtemään miehensä mukaan. Poikien mukaan surmien suunnittelu oli aloitettu kahdeksaa päivää aikaisemmin.

Poikien nimet on muutettu tässä jutussa.

Käy ilmi, että Simo oli ollut mukana Martti Heinon pyörittämässä puhelinbisneksessä, jossa Martti palkkasi nuoria ostamaan edukkaasti tarjouspuhelimia ja myi ne tämän jälkeen voitolla eteenpäin. Tässä yhteydessä poika oli havainnut Martin hallussa suuren summan käteistä rahaa, jolloin idea murhasta oli saanut alkunsa. Simon mukaan tarkoitus ei olisi ollut surmata, vaan ainoastaan kiristää rahaa. Kuulustelujen jatkuessa muiden poikien kertomukset osoittavat väitteen kuitenkin valheeksi.
Simon mukaan Martti oli myös lainannut häneltä kesällä 60 000 markan suuruisen summan, jota ei ollut maksanut takaisin. Tämänkään väitteen tueksi ei löydy minkäänlaisia todisteita.

Suunniteltiin tarkasti

Kahdeksaa päivää ennen surmatöitä Simo oli saanut Elise Heinolta 17 600 markkaa. Tarkoituksena oli ollut, että Simo ostaisi kyseisellä summalla tarjoushintaisia matkapuhelimia, ja toimittaisi ne Martti Heinolle. Saman päivän aikana Simo oli maksanut Eerolle, Otolle ja Kallelle 1 000 euron suuruisen palkkion, jotta nämä sitoutuisivat suunnitelmaan. Pojat sopivat, että surmien jälkeen saatu saalis jaettaisiin neljään osaan. Valmisteluvaiheessa pojat olivat hankkineet muun muassa puukkoja, käsineitä, jätesäkkejä, teippiä, jääkiekkokassit, pressun – sekä aseen.

Surmapäivän illaksi Simo oli kutsunut Martin viettämään iltaa tuttavansa mökille, Lopen Läyliäisiin. Simo oli kertonut Martille että tarjolla olisi iltapalaa, ja samalla Martti saisi hieroa 200 000 markan arvoisia puhelinkauppoja seurueeseen kuuluvien henkilöiden kanssa. Tällä Simo oli pyrkinyt varmistamaan sen, että Martilla olisi varmasti mukanaan merkittävä summa käteistä.

Liipaisinta painoi nuorin

Perjantai-iltana pahaa-aavistamattomat Heinot olivat ottaneet suunnaksi Lopen mökin, jonne Simo neuvoi heitä puhelimen välityksellä. Näiden puhelujen välillä poika ohjeisti kavereitaan, jotka hän oli kuljettanut valmiiksi mökille. Itselleen Simo hankki alibin poistumalla kotiinsa, ja operoimalla surmia sieltä käsin. Perillä mökillä 17-vuotias Otto oli kohteliaasti ohjeistanut Heinoja jättämään auton sopivaan paikkaan, ja viittonut näitä sen jälkeen seuraamaan häntä kohti mökkiä.

Välittömästi tämän jälkeen hiekkatien varrella piilossa ollut, vasta 16-vuotias Eero ampui Marttia niskaan 22 kaliiberin pienoiskiväärillä, joka oli varustettu kiikaritähtäimellä sekä äänenvaimentimella. Martti kuoli välittömästi.

Järkyttynyt Elise ei vielä tässä vaiheessa tajunnut tilanteen todellista laitaa, eikä nähnyt puskissa väijyvää ampujaa, vaan kuvitteli heitä mökkiin opastaneen Oton auttavan häntä. Elisen soittama puhelu hätäkeskukseen loppui lyhyeen Eeron ampuessa uuden laukauksen – tällä kertaa osuen Elisen matkapuhelimeen.

Tämän jälkeen Eero oli marssinut piilostaan aivan miehensä vierelle kumartuneen Elisen ylle, ja aneluista huolimatta kylmästi surmannut naisen kahdella laukauksella. Surmien jälkeen mökin takana odotellut 17-vuotias Kalle ilmestyi paikalle varusteiden kanssa, ja kolmikko oli alkanut hankkiutua eroon uhreista.

Ruumiit mereen

Ensitöikseen nuorukaiset pakkasivat ruumiit jääkiekkokasseihin ja siirsivät ne Elisen pienen auton tavaratilaan sekä takapenkille. Otto ei kuitenkaan mahtunut kyytiin, jolloin hän jäi saunomaan ja viettämään iltaa mökille. Eero ja Kalle kuljettivat auton ruumiineen Espoon Sorvalammin parkkipaikalle, jossa Simo oli heitä jo vastassa. Välillä pojat kävivät valmistelemassa Kallen isoisältä lainatun veneen, jonka jälkeen he palasivat noutamaan ruumiit.

Yön hiipiessä pojat kuljettivat ruumiit sunnilleen kymmenen minuutin ajomatkan päähän rannasta, ja tiputtivat ne mereen noin 150 metrin päähän toisistaan. Painoiksi kumpaankin ruumiskassiin oli haettu noin 30 kilon edestä kiviä Mankkaan kaatopaikalta.

Elisen auton joukkio oli kuljettanut myös kaatopaikan läheisyyteen, jossa heidän oli tarkoituksenaan purkaa siitä hyödylliset osat ja hävittää loput. Alkuperäiseen suunnitelmaan oli kuulunut auton vieminen lentokentän parkkipaikalle, mutta takapenkkien vereentymisen vuoksi ryhmä oli luopunut tästä. Myöskään varasuunnitelma ei koskaan tullut käyttöön eivätkä pojat ehtineet purkaa autoa, kun sivulliset jo sattumalta löysivät sen. Viikonlopun aikana nelikko oli myös vieraillut Heinojen Espoon asunnolla aikeinaan anastaa rahaa, mutta saaliikseen he olivat saaneet ainoastaan matkapuhelimia ja tupakkaa.

Ei rikostaustaa

Vaikka tekijät olivat jo tunnustaneet surmatyöt, poliisilla oli vielä edessään kenties haastavin osuus: ruumiiden löytäminen. Upotushetkellä oli ollut pimeää, eikä yrityksistään huolimatta yksikään neljästä tekijästä osannut tarkalleen kertoa kohtaa, jonne ruumiit oli pudotettu. Mittavia vesietsintöjä tehtiin lopulta useiden päivien ajan, kolmen neliökilometrin alueelta.

3. syyskuuta sukeltajat havaitsivat vihdoin merenpohjassa nököttävän kassin: Martti Heino oli löytynyt. Vuorokautta myöhemmin löytyi myös Elise Heino, noin 200 metrin päässä miehestään.

Uhrien omaisten lisäksi brutaalit surmat järkyttivät myös nuorten poikien läheisiä, etenkin heidän vanhempiaan. Pojat olivat tavallisten perheiden lapsia, ja kaikki asuivat samassa naapurustossa. Poikien koulumenestys oli ollut hyvä, eikä aiempaa rikostaustaa löytynyt. Ainoa motiivi vaikutti olleen raha.

Riihimäen käräjäoikeus katsoi poikien syyllistyneen kahteen murhaan sekä kahteen törkeään ryöstöön. 17-vuotiaat Kalle ja Otto tuomittiin 12 vuoden mittaisiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin, asetta käyttänyt 16-vuotias Eero 13 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä surmatöitä organisoinut Simo elinkautiseen vankeusrangaistukseen.


LUE MYÖS
KRP:n tutkija: ”Suunnitelmallisuus jäi mieleen”
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Tero Haapala toimi kyseisenä iltana ja viikonloppuna KRP:n päivystävänä komisariona.

Hän jatkoi yhdessä KRP:n päivystävän tutkijan ja Riihimäen poliisin kanssa jutun selvittämistä.

Haapala kertoo, että erityisesti tapauksesta jäi mieleen teon toteuttaminen sekä suunnitelmallisuus sen eri vaiheissa: miten esimerkiksi tekovälineet oli hankittu ja uhrien hävittäminen suunniteltu jo etukäteen, ja miten siihen oli varattu välineet sekä kulkuneuvot.

– Heinojen pariskunnan houkutteleminen tuntemattomalle kesämökille Lopella puhelinkappojen tekemistä varten oli jo saavutus. Etsinnät ja sukellukset uhrien löytämiseksi Espoon edustan merialueelta olisivat jo sinällään oman kertomuksensa arvoiset, Haapala toteaa.

Haapalan mukaan Elise Heinon soittaman puhelun sisältö yhdistettynä linjan äkilliseen mykistymiseen olivat syinä siihen, että poliisi alkoi toimia hyvin rivakasti.

– Elise Heino soitti hätäkeskukseen 24.8.2001 kello 17.59 ilmoittaen olevansa Lopen Läyliäisissä ja kertoi miestään ammutun. Nainen ei osannut kertoa, kuka tai mistä oli ammuttu. Ennen puhelun katkeamista hän ehti sanoa ”tästä lähtee joku poika vastaan”.

Vainajat puuttuivat
Haapalan mukaan hätäpuhelu paikannettiin Lopelle, mutta tarkka soittopaikka ei tuossa vaiheessa selvinnyt. Alueelle lähetettiin hätäkeskuksen toimesta ambulansseja ja Riihimäen poliisi käynnisti välittömät etsintätoimet.

– Riihimäen poliisi pyysi samana iltana Keskusrikospoliisilta apua Elise Heinon löytämiseksi ja asian selvittämiseksi, Haapala muistelee.

Hätäkeskukseen soitetun puhelun perusteella soittajan puhelinnumero selvitettiin, jonka johdosta Espoon poliisi tarkasti myös Heinojen asunnon todeten, ettei siellä ollut ketään kotona.

– Aamuyöllä 26.8.2001 kello 00.17 aikaan Länsi-Uudenmaan hätäkeskukseen soitettiin ja ilmoitettiin, että Heinojen Peugeot oli jätetty Mankkaan vanhalle käytöstä poistetulle kaatopaikalle Espoossa. Auton teknisessä tutkinnassa löydettiin verijälkiä ja viitteitä henkirikoksesta, Haapala ynnää.

Haapalan mukaan tapauksen tutkinnasta haastavaa teki jo se, että vainajat puuttuivat.

– Todisteet rikoksesta ja sen osallisista oli etsittävä ja haettava muualta.

Haapala kertoo että auton teknisen tutkinnan lisäksi teletiedoilla oli erityinen merkitys epäiltyjen etsimisessä ja heidän henkilöllisyyksiensä selvittämisessä.

– Se, että epäillyiksi ilmeni neljä nuorta miestä, oli yllätys.

Haapalan mukaan neljästä epäillystä nuoresta kolme lähti kuulustelujen eri vaiheissa kertomaan hyvinkin tarkasti rikoksen tapahtumista.

– Hämmästyttävää oli myös se, että kaikkien neljän nuoren voitiin sanoa olevan tavallisten perheiden lapsia. Usein käytetty fraasi ”poliisin entuudestaan tuntemia” ei heihin sopinut.

Hetkelliseksi päähänpistoksi tekoa ei kuitenkaan saata sanoa, sillä Haapalan mukaan rikos oli tarkoin suunniteltu ja valmisteltu.

– Kullekin nuorelle oli määritelty siinä omat roolit ja tehtävät. Vanhin sai sitoutettua nuoremmat suunnitelmaan, joka myös toteutettiin.

Tapaus on Haapalan mukaan poikkeuksellinen jo siksikin, että henkirikosta oli suunnittelemassa ja toteuttamassa useampi henkilö.

– Kyllä neljän henkilön suunnittelemaa henkirikosta voidaan pitää poikkeuksellisena. Myös siitä syystä, ettei kukaan matkan varrella poikennut suunnitelmasta.

---------
LUE MYÖS
Paluu rikospaikalle: 19 vuotta sitten koulupojat houkuttelivat Heinon pariskunnan mökille ja murhasivat heidät julmasti – katso video rikospaikalta: https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/201611040073056

----------

Nimimerkki Queenin lista kadonneista ja surmatuista naisista
http://hejac.com/forum/viewtopic.php?f= ... ino#p21887 :
Pe 24.8.2001 surmattiin Lopella kesämökin piha-alueelle liikemies Kari Martti Heino (s.1952) sekä vaimonsa Elise Aulikki Heino (s. 1965). Heidän surmaajansa olivat espoolaisnuorukaiset Jani Petteri Pesola, 17 v., Saku Pyry Salo, 16 v., ja Sampsa Valtteri Mäntylä 17 v.,, sekä jo täysi-ikäinen Markus
Aarre Walter Österman.

Riihimäen käräjäoikeus tuomitsi Östermanin elinkautiseen vankeuteen.
Laukaukset ampunut Salo sai 13 vuotta vankeutta.
Pesola ja Mäntylä tuomittiin 12 vuoden vankeusrangaistukseen.
Lisäksi nuorukaiset määrättiin maksamaan pariskunnan vanhemmille ja Martti Heinon pojalle kullekin
6.752 euroa. Kouvolan hovioikeus piti tuomiot samoina.
Muut tyytyivät tuomioihinsa, mutta Österman haki valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
KKO kuitenkin hylkäsi valitushakemuksen.
Nuorimmat kolme vapautuivat ehdonalaiseen vuonna 2006. Marraskuussa 2012 Helsingin hovioikeus armahti Östermanin ehdonalaiseen siten, että tämä pääsi vankilasta 30.8.2013 kolmen vuoden koeajalle.

Re: Loppi, Läyliäinen - Martti ja Elise Heino

Posted: Sat Jun 20, 2020 8:23 pm
by härkä
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/2 ... ykkamurhat
Ylen dokkari aiheesta.
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/ei ... i-2-75310/
HäSa:n juttu Ilkka Sysimetsän kuvaamana. ( Reetun tytär seukkasi tekijän kaa. )

Tarkka surmapaikka oli kai sen Lopenjärven etelärannalla. Jossain siellä.
Ei kovinkaan kaukana es. 3-tieltä ja Riihimäki-Forssa tieltä.

Sitä muistan puntaroineeni , mihin ihmeeseen Heinot saivat niitä halpispuhelimia myytyä ?
Kun eihän niistä alennusta saanut , koska hinnat olivat valmiiksi pohjassa.
Ja kyllä niitä mainostettiin lehdissä maaseutua myöten.
Kalliinpien puhelinten kanssa olisi ehkä ollut toisin.
No , jokin idea Martti Heinolla oli sitten kai.

Re: Loppi, Läyliäinen - Martti ja Elise Heino

Posted: Sun Jun 21, 2020 9:13 am
by Queen
Ei tainnut tällä Martti Heinollakaan olla ihan puhtaat jauhot pussissaan.
Eesti Päevaleht uutisoi murhan yhteydessä, että Marttia oli epäilty jokunen vuosi aiemmin Ruotsista varastettujen, Viroon toimitettujen, matkapuhelimien IMEI-koodien sorkkimisesta. (Blues kertoi tästä Murhainfossa joskus)
Muutenkin epäiltiin, että Viroon toimitetut puhelimet olivat pääosin varastettuja. Tai kolmannen osapuolen hankkimia. Eli Martti olisi käyttänyt ostoissa bulvaaneja noin muutenkin ja puhelimet päätyivät Viroon.

Re: Loppi, Läyliäinen - Martti ja Elise Heino

Posted: Wed Oct 28, 2020 8:55 am
by härkä
https://www.is.fi/viihde/art-2000006701539.html

Helsingin Sanomien vuonna 2003 tehdyn haastattelun mukaan Saanan ex-poikaystävä oli murhien päätekijä. Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa 2003, että viihdetaiteilija Frederik suunnittelee elokuvaa ystävänsä Martti Heinon ja tämän Elise-vaimon murhista. Totuus Heinojen murhista -kirjan kirjoittaja Tony Latva kommentoi samassa haastattelussa HS:lle, että Frederikin tyttärellä on merkittävä osansa tarinassa.

– Saanahan seurusteli murhien päätekijän kanssa, Latva sanoi HS:n haastattelussa.

Frederik toteaa kirjassa, ettei hänellä ole ollenkaan lämpimiä muistoja poikajoukkiosta tai Saanan silloisesta poikaystävästä.

– Muistan kun nuo neljä roikaletta istuivat kotonamme penkillä ja puhuivat törkeitä juttuja. Kun kysyin, ettekö te osaa ollenkaan käyttäytyä, niin kundit alkoivat mölistä, että pidä vitun tsingiskaani turpasi kiinni, Frederik sanoo kirjassa.

Ote tuosta artikkelista.