Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008

Selvitetyt tapaukset taustoineen, rikosten tekijöiden profiilit
Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008

Post by -Uta- »

Kauhajoen koulusurmat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhajoen_koulusurmat

Image
Poliiseja tapahtumapaikan edessä muutama tunti surmien jälkeen.


Kauhajoen koulusurmat oli ampumavälikohtaus, joka tapahtui tiistaina 23. syyskuuta 2008 Kauhajoella Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa, jotka Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedu jakavat. Ampuja oli 22-vuotias Matti Juhani Saari. Välikohtauksessa sai surmansa yksitoista ihmistä tekijä mukaan lukien, ja lisäksi yksi loukkaantui vakavasti ja kaksi lievästi. Koulussa oli tapahtumahetkellä noin 150 henkeä. Uhreista yksi oli opettaja ja loput opiskelijoita. Yksi kuolleista löytyi käytävältä ja loput luokkahuoneesta.

Kauhajoen koulusurmat on kuolonuhrien määrällä mitattuna Suomen rauhanajan tuhoisin hyökkäys. Se on yksi Suomessa 2000-luvulla tehdyistä joukkosurmista Jokelan, Sellon, Myyrmannin, Hyvinkään, Imatran ja Turun joukkosurmien ohella.

Tapahtumat

Tapahtumat alkoivat aamupäivällä ennen kello yhtätoista, kun Saari aloitti ammuskelun koulun alakerroksen luokassa järjestetyssä tenttitilaisuudessa, jossa oli paikalla noin 20 oppilasta. Saari laski ison mustan laukun luokan ulkopuolelle, otti aseen esille, käveli kolmosluokan ovesta sisään ja alkoi ampua. Hän ampui luokkatovereitaan näiden maatessa lattialla, joitakin jopa 20 kertaa. Hänellä oli mukanaan useita ammuslippaita, ja kaikkiaan hän ampui noin 200 laukausta. Välillä Saari poistui luokasta käytävään lataamaan asettaan ja todistajien mukaan opettaja yritti estää häntä palaamasta luokkaan, mutta Saari ampui häntä luokan ovessa olevan ikkunan läpi. Saari ampui käytävällä myös muita henkilöitä kohti kuitenkaan osumatta. Päästyään takaisin luokkaan hän ampui vielä opettajaa ja kierteli luokassa ampuen pöytien ja tuolien taakse suojautuneita opiskelijoita aina kun näki jonkun liikkuvan.

Välikohtauksen aikana Saari sekä soitti että vastaanotti puheluita matkapuhelimellaan. Kello 11.53 hän soitti ystävälleen, kertoi tappaneensa useita ihmisiä ja pyysi järjestämään itselleen polttohautauksen.

Kun laitosmies katsoi luokan ikkunasta sisään, Saari ampui häntä kohti. Luodit menivät ohi laitosmiehen pään molemmilta puolilta. Laitosmies pakeni ja soitti hätänumeroon ennen kello 10.47. Ensimmäinen hätäpuhelu soitettiin hätäkeskukseen kello 10.44. Pelastusyksikkö saapui noin 10.52, poliisi noin 11.02. Silminnäkijähavainnon mukaan ambulanssi ja palokunta olivat paikalla ennen poliisia.

Poliisi lähetti paikalle Karhu-ryhmän, jonka ensimmäinen iskuryhmä tuli paikalle helikopterilla. Saari levitti lattialle palavaa nestettä, sytytti sen tuleen ja siirtyi luokkahuoneesta koulun vanhaan osaan. Mennessään hän ampui avoimesta ovesta muutaman laukauksen poliiseja kohti. Poliisi ei vastannut tulitukseen, vaan odotti, kunnes paikalle oli saapunut useampi partio. Sen jälkeen poliisit etenivät suojakilpien takana luokkaa kohti. Palavasta irtaimistosta syntynyt savu vaikeutti poliisien työskentelyä kiinteistön sisällä ja näkyvyys oli taskulampun valossa vain muutamia kymmeniä senttejä. Pelastusyksiköt pääsivät sisälle rakennukseen noin tunnin kuluttua hälytyksestä.

Saari ampui itseään päähän poliisin nähden, ja hänet löydettiin haavoittuneena käytävältä noin kello 12.30. Hänet kuljetettiin ambulanssilla hoidettavaksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, missä hän kuoli vammoihinsa klo 16.46.

Ampumahaavasta vakavasti loukkaantunut nainen hoidettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän tarvitsi leikkaushoitoa muttei ollut välittömässä hengenvaarassa. Suurempaan loukkaantuneiden määrään varauduttiin jonkin aikaa tapahtumien jälkeen. Esimerkiksi leikkauksia peruttiin ja TAYS:n lääkäriryhmä oli valmiina matkaamaan Kauhajoelle helikopterilla. Kaksi lievästi haavoittunutta saivat hoitoa Kauhajoen terveyskeskuksessa.

Kaikkiaan yhdeksän hengenvaaraan joutunutta pelastui. Kolme luokassa ollutta opiskelijaa pääsi pakenemaan, kaksi heistä ikkunasta. Saari ampui myös kohti laitosmiestä, poliiseja ja palomiehiä sekä yhtä oppilasta luokan ulkopuolella. Poliisin löytämien hylsyjen perusteella Saari ampui koulussa ainakin 157 laukausta 22-kaliiberisella pistoolillaan, ja koulun rakenteita ja omaisuutta rikkoneita luodin iskemiä löytyi 118. Saari sytytti koulussa myös useita tulipaloja.

Poliisi saartoi ampujan kotitalon etsiessään räjähteitä hänen asunnostaan. Tekninen tutkinta pääsi koulun tiloihin noin viideltä iltapäivällä.

Uhrit

Välikohtauksessa sai surmansa yksitoista ihmistä, ampuja mukaan lukien. Uhreista kaksi oli miehiä ja loput naisia. Uhreista yhdeksän kuoli luokassa ja yksi kuoli luokan ulkopuolella.
Uhrit olivat pääosin nuoria aikuisia, nuorimmat parikymppisiä. Vanhin uhri oli syntynyt vuonna 1957. Uhrit olivat kotoisin Kauhajoen lähialueilta Pohjanmaalta, neljä heistä Ilmajoelta ja yksi Tampereen seudulta. Yksi uhreista oli miespuolinen opettaja. Hän opetti muun muassa yritystoiminnan ja markkinoinnin perusteita ja oli toiminut Kauhajoella tuntiopettajana noin kolme vuotta. Keskusrikospoliisi ei julkistanut uhrien henkilöllisyyksiä. 2. joulukuuta 2009 MTV3 julkaisi nettisivuillaan uhrien omaisten luvalla näiden kuvat ja nimet.

Joidenkin uhrien tunnistamista vaikeuttivat pahat palovammat, joiden vuoksi useimmat heistä oli tunnistettava DNA- ja hammastietojen perusteella. Tunnistamistyössä Kauhajoella oli mukana kaksi oikeuslääkäriä ja keskusrikospoliisin tunnistusryhmä. Tiistain jälkeisenä yönä vainajat vietiin Helsinkiin, missä heidän henkilöllisyytensä ja kuolinsyynsä varmistettiin Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella. Lokakuun ensimmäisenä päivänä uhrit kuljetettiin takaisin kotiseudulleen omaisille luovutettaviksi.

Alla olevassa taulukossa on lueteltu Kauhajoen kouluammuskelussa surmansa saaneiden henkilöiden nimet

Kimmo Antero Martiskainen, 51, opettaja
Marko Olavi Koskinen, 21, opiskelija
Reetta Eija Elisabet Valli, 21, opiskelija
Jenni Mari Lahti-Röyskö, 21, opiskelija
Essi Anniina Korkiamäki, 21, opiskelija
Emmi Helinä Kiili, 20, opiskelija
Tanja Tuulia Kotilainen, 26, opiskelija
Anu Helena Finnilä, 20, opiskelija
Marjukka Josefiina Liukku, 20, opiskelija
Niina-Emilia Rantala, 20, opiskelija

Ampuja
Kauhajoen koulusurmien ampuja oli 22-vuotias Matti Juhani Saari (s. 20. toukokuuta 1986)Poliisin mukaan hän toimi yksin.

Matti Saari opiskeli toista vuotta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa restonomiksi. Häntä ei tiettävästi ollut koskaan tuomittu rikoksista rattijuopumusta lukuun ottamatta.

Saari käytti aktiivisesti useita internetpalveluita, kuten IRC-Galleriaa, MySpacea ja YouTubea, ja osallistui verkkokeskusteluihin, joissa ihailtiin koulusurmia. Internetissä Saari nimesi elämänkatsomuksekseen ateismin ja "ihmisvihan" ja harrastuksikseen tietokoneen, rummut sekä ampumisen. Hän kertoi myös kuuntelevansa mieluiten raskasta musiikkia ja katselevansa kauhuelokuvia. Hän ei seurustellut eikä halunnut lapsia. Poliisi löysi Saaren kotoa viestin, jossa hän kertoi muun muassa vihaavansa ihmiskuntaa ja ihmisrotua ja kertoi suunnitelleensa tekoa jo vuodesta 2002.

Saarelle oli määrätty SSRI-masennuslääkkeitä. Sen lisäksi hän otti ahdistuskohtauksiin toista lääkettä.

Pian koulusurmien jälkeen YouTube-videopalvelusta löydettiin videoita, joissa Saari ampuu pienikaliiperisella Walther P22 Target -pistoolilla. Osa videoista on kuvattu Sotkan ampumaradalla Kauhajoella. Joissakin videoissa Saarella oli mukana apukuvaaja. Internetissä levisi myös samana päivänä tehty tietopaketti, joka sisälsi muun muassa samoja videoita ja kuvia, joissa Saari osoitti kameraa aseellaan.

Henkilöhistoria
Matti Saari oli kotoisin Pyhäjärveltä Pohjois-Pohjanmaalta. Hänen äitinsä ammatiksi on kerrottu siivooja tai yrittäjä. Isä oli sotilashenkilöstöä ja työskenteli asevarastolla. Koulusurmien tapahtuma-aikaan hänen vanhempansa asuivat eri paikkakunnilla. Matti Saaren äiti Riitta Saari antoi 24. tammikuuta 2009 haastattelun pojastaan Ilta-Sanomille.

Saaren perheessä oli useita sisaruksia ja sisarpuolia. Perhe muutti usein paikkakunnalta toiselle ennen asettumistaan Pyhäjärvelle, ja Matti kävi peruskoulua ainakin kolmessa eri koulussa. Matin ollessa 17-vuotias hänen 21-vuotias isoveljensä kuoli sydänvikaan. Pyhäjärvellä Matti Saari kävi puolet yläasteesta ja aloitti myös lukion. Pyhäjärven lukion kirjoilla hän oli kahden kuukauden ajan, ja vaihtoi Kajaanin lukioon, jossa häntä ei kiusattu. Hänen lukiomenestyksensä oli heikko ja opintoja kertyi vähän. Rehtorin mukaan Saari oli yksi niistä oppilaista, jotka eivät jaksaneet lukea eivätkä pysyneet lukio-opetuksen perässä. Lopulta hän erosi koulusta. Keskeytettyään lukion Saari aloitti opinnot Nivalan ammattiopistossa, Pyhäjärven yksikön catering-linjalla syksyllä 2003. Siellä hän oli koulunsa parhaiten menestyviä oppilaita, ja hän oli myös vaihto-oppilaana opistonsa ystävyyskoulussa Unkarissa. Vuonna 2006 Saari valmistui palveluvastaavaksi.

Saari aloitti asepalveluksen Kainuun prikaatissa heinäkuussa 2006. Palveluksen alkuvaiheessa hänet siirrettiin kuitenkin E-luokkaan, jolloin asepalvelus keskeytetään määräajaksi ja henkilön palvelukelpoisuus arvioidaan uudelleen. Puolustusvoimat ei kerro syytä Saaren E-luokkaan siirtämiselle. Erään palvelustoverin mukaan Saarta kiusattiin palvelusaikana eikä hän oppinut ampumista muun joukon tahdissa vaan joutui harjoittelemaan hyökkäysammuntaa yksinään kymmeniä kertoja ilman oikeita patruunoita. Kun Saari lopulta päästettiin kovapanosammuntoihin, oli sattua onnettomuus, kun hän ampui sääntöjen vastaisesti taistelijaparinsa takaa. Tähän Saari oli palvelustoverinsa mukaan todennut: "Harmi, kun en muistanut tähdätä".

Kauhajoella Saari aloitti opinnot vuoden 2007 syksyllä. Ammattikorkeakoulussa hän oli keskinkertainen oppilas kemiassa ja fysiikassa.

Luonnekuvauksia
Ilta-Sanomien haastattelemat tuttavat kuvasivat Saarta syrjäytyneeksi. Saaren kanssa samassa asuntolassa asunut opiskelija luonnehti häntä hiljaiseksi, mutta ei eristyneeksi. Toisaalta Saarta on kuvailtu myös sympaattiseksi ja miellyttäväksi ihmiseksi, joka oli viihtynyt koulussa hyvin Kauhajoen-aikoinaan. Naispuolisen ystävänsä mukaan Saari ei ollut ollenkaan ujo vaan jopa puhelias. Hänen on sanottu myös olleen sosiaalinen eikä syrjäänvetäytyvä, vaan keskusteleva oppilas, joka tuli hyvin toimeen opiskelutovereidensa kanssa. Opettajansa ja entisen koulukaverinsa mukaan hän oli ”ihan sympaattinen tyyppi” tai pelkästään ”tavallinen”.

Nivalan ammattiopiston rehtorin tietojen mukaan Saarta ei ollut kiusattu eikä hän ollut sosiaalisesti eristynyt. Erään tuttavan mukaan Saarta kuitenkin oli joskus kiusattu, ja Iltalehden mukaan hän joutui kiusatuksi varsinkin ammattikoulussa. Saari oli myös kertonut ystävälleen, että häntä oli kiusattu rankasti varsinkin yläasteella.

Poliisin toiminta
Matti Saarelle oli myönnetty vuodeksi määräaikainen aseen hallussapitolupa elokuussa 2008. Lupa oikeutti 22-kaliiperiseen pistooliin. Elokuussa 2007 Saari oli kuitenkin jäänyt kiinni rattijuopumuksesta Kalajoella, minkä perusteella poliisi olisi voinut evätä häneltä aseluvan.

Poliisi haastatteli Saarta koulusurmia edeltävänä päivänä, 22. syyskuuta 2008, ampumaradalla kuvatun YouTube-videon vuoksi. Haastattelun ei kuitenkaan katsottu antavan aihetta aseen tai sen hallussapitoluvan epäämiseen. Ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan koulun henkilökunta ei tiennyt ampujan puhuttamisesta. Iltalehden mukaan Saaren opiskelija-asuntolan asukkaat kertoivat poliisin tehneen 19. syyskuuta 2008 myös kotietsinnän hänen asuntoonsa.

Koulusurmien jälkeen Satakunnan syyttäjänvirasto käynnisti esitutkinnan siitä, miksi poliisi ei takavarikoinut Matti Saaren asetta ennen surmatekoa. Tapausta tutkittiin tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Tammikuun lopulla 2009 määrättiin, että poliisin menettelystä nostetaan syyte. Tammikuussa 2010 antamassaan tuomiossa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus vapautti syytteessä olleen rikoskomisarion kaikista syytteistä. Käräjäoikeuden mukaan komisario ei ollut päätöstä tehdessään rikkonut virkavelvollisuuttaan, vaikka päätös jälkikäteen osoittautuikin vääräksi. Käräjäoikeuden tuomio ei ollut yksimielinen. Yksi kolmesta tuomarista jätti eriävän mielipiteensä. Koska uhrien omaiset olivat ajaneet jutussa valtion rinnalla omia syytteitään ja vaatineet komisarion tuomitsemista myös kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta, oikeus määräsi omaiset maksamaan kolme neljäsosaa komisarion oikeudenkäyntikuluista, yhteensä noin 31 000 euroa. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen.

Vaasan hovioikeus tuomitsi huhtikuussa 2011 rikoskomisarion syyttäjän vaatimuksen mukaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen. Hovioikeuden mukaan Saaren ase olisi pitänyt ottaa poliisin haltuun, sillä poliisi oli tietoinen Saaren netissä julkaisemista teksteistä ja kuvista, jotka ihannoivat koulusurmia, ja näin oli syntynyt perusteltu syy epäillä aseen väärinkäyttöä. Hovioikeuden mukaan rikoskomisariolla ei sen sijaan ollut perusteltua syytä epäillä, että Saari itse tekee koulusurman, joten uhrien omaisten ajamat syytteet törkeistä kuolemantuottamuksista hylättiin. Hovioikeus velvoitti uhrien omaiset korvaamaan syytetyn oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa yhteisvastuullisesti vajaat 23 000 euroa.

Sekä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomittu rikoskomisario että uhrien omaiset hakivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Maaliskuussa 2012 korkein oikeus päätti, että se ei ota asiaa käsittelyyn, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.

Uhrien omaiset valittivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, koska ampujalle oli myönnetty aselupa, vaikka hänellä oli mielenterveysongelmia. Poliisi ei myöskään ottanut tekijän asetta pois, vaikka tätä puhuteltiin vain päivää ennen ampumisia ja ampuja oli ladannut nettiin ampumisvideoita. Omaisten mukaan poliisin toiminta rikkoi ihmisoikeussopimuksen artiklaa, joka velvoittaa viranomaiset myös aktiivisiin toimiin ihmisten hengen suojelemiseksi, jos tiedossa on konkreettinen uhka. EIT otti tapauksen käsittelyyn ja pyysi helmikuussa 2016 Suomen hallitukselta selvitystä Kauhajoen koulusurmiin liittyneistä viranomaispäätöksistä. Syyskuussa 2020 EIT antoi tuomion, jonka mukaan Suomen valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, kun se ei kyennyt turvaamaan uhrien oikeutta elämään. Valtio määrättiin korvaamaan kaikille omaisille 30 000 euron hyvitys ihmisoikeusloukkauksesta sekä noin 7 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Koulusurmien yhteisiä piirteitä
Jokela-ryhmän vetäjä, varatuomari Tuulikki Petäjäniemi nimeää Kauhajoen ja Jokelan surmien yhteisiksi piirteiksi ihmisvihan, huomion tavoittelun ja yhteiskunnan vastaisen toiminnan. Hän toteaa, että molemmat tapaukset muistuttavat paljon Columbinen kouluampumista. Virginia Techin kouluampuja, Seung-Hui Cho, käytti Walther P22 -pistoolia, aivan kuten Matti Saarikin. Saari osti aseensa samalta paikkakunnalta, Jokelasta, kuin Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen. Jokelassa on vain yksi liike, joka myy Saaren ja Auvisen käyttämiä asemerkkejä.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008

Post by -Uta- »

User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008

Post by -Uta- »

Matti Juhani Saari (1986-2008)
Image
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008

Post by -Uta- »

EIT antoi Suomen valtiolle langettavan tuomion
- poliisin olisi pitänyt takavarikoida Kauhajoen kouluampujan ase
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eit ... #gs.gj2srx
JULKAISTU 17.09.2020 13:18

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan poliisi toimi väärin, kun se ei aikanaan takavarikoinut Kauhajoen kouluampujan asetta varotoimenpiteenä. EIT:n mukaan Suomen viranomaiset rikkoivat tapauksessa ihmisoikeussopimuksen artiklaa oikeudesta elämään. Se velvoittaa viranomaisia ryhtymään toimiin ihmisten hengen suojelemiseksi.

22-vuotias mies ampui kymmenen ihmistä ammattikorkeakoulussa Kauhajoella syyskuussa 2008. Murhien jälkeen hän ampui itsensä. Yksi uhreista oli opettaja ja muut opiskelijoita.

Teon jälkeen selvisi, että ampuja oli saanut luvan aseeseen vähän ennen ampumisia elokuussa 2008. Hän oli julkaissut ampumaradalla kuvatun, uhkaavan YouTube-videon ja kehunut sosiaalisessa mediassa kouluampumisista kertovaa elokuvaa "parhaaksi viihteeksi ikinä”.

Myös poliisissa oli tilanteesta huolestuneita. Poliisipartio yritti apulaispoliisipäällikön määräyksellä hakea asetta, mutta ampuja ei ollut kotona.

Tämä kaikki johti siihen, että paikallispoliisi komisario puhutti miehen, mutta tämä sai pitää aseensa ja seuraavana päivänä teki veriteon.

Poliisimiehen toiminta tutkittiin ja rikoskomisario tuomittiin hovioikeudessa tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen. Omaisten ajamat kuolemantuottamussyytteet hylättiin.

"Heikoin lenkki"
Omaiset veivät jutun vuonna 2012 ihmisoikeustuomioistuimeen, joka antoi Suomelle langettavan päätöksen torstaina.

Suomessa hovioikeus oli todennut, että kyse oli yksittäisen poliisin virheestä, mutta ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että kyse oli Suomen valtion virheestä.

- Valtio on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, omaisten asianajaja Esa Puranen sanoo.

Tuomioistuin lausui, että aseen takavarikointi olisi ollut kohtuullinen varotoimenpide, vaikka mitään suoraa väkivallan uhkaa ei ollut havaittavissa tai poliisin tiedossa. Poliisille ei täten ollut syntynyt velvollisuutta uhrien henkilökohtaiseen suojelemiseen.

Suomen valtio eli tässä tapauksessa poliisi sen sijaan rikkoi huolellisuusvelvoitettaan yleisen turvallisuuden suojelemiseksi. Poliisi tiesi mahdollisia uhkia sisältäneistä internet-viesteistä ja teki virheen aseluvan harkinnassa.

EIT:n mukaan ampuma-aseisiin liittyy korkeita riskejä ja viranomaiset rikkoivat sen takia erityistä huolellisuusvelvoitettaan.

Omaiset olivat valittaneet myös esitutkinnan puolueellisuudesta, mutta siitä EIT ei löytänyt virheitä. EIT mukaan poliisilla ei ollut myöskään velvoitetta hankkia ampuja terveystietoja, joista olisivat selvinneet ampujan mielenterveysongelmat.

EIT määräsi Suomen valtion maksamaan korvauksia jokaiselle kotitaloudelle 30000 euroa. Valtion on korvattava omaisille myös oikeudenkäyntikuluja.

Langettava päätös syntyi äänin 6-1.

Vuosien 2007 ja 2008 kouluampumisten jälkeen aselakeja on Suomessa tiukennettu merkittävästi.

Englanninkielinen päätös on luettavissa ihmisoikeustuomioistuimen sivulla.
https://hudoc.echr.coe.int/eng#%20
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008

Post by -Uta- »

Tero Kurenmaan ja Seppo Kolehmaisen blogi:
Rikostiedusteluun tarvitaan riittävät toimivaltuudet

https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisist ... udet_93550
23.09.2020 klo 13.04
Poliisihallitus

Poliisilla on tarve kehittää oikeutta rikostiedusteluun eli rikollisuutta koskevan tiedon hankintaan sekä hankitun tiedon analysointiin rikostorjuntaa varten.

- Rikostiedustelulla ei tavoitella ainoastaan yksittäisten rikosten estämistä tai paljastamista, vaan myös kattavaa ymmärrystä rikostorjunnan toimintaympäristöstä strategisen ja operatiivisen päätöksenteon pohjaksi, poliisin verkkosivulla tänään julkaistussa sisäministeriön poliisiosaston ylijohtajan Tero Kurenmaan ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen yhteisessä blogissa todetaan.

Rikostiedustelutoimivaltuuksien mahdollisuuksia olisi hyvä selvittää, sillä kansallisen kokonaisturvallisuuden ei pidä jäädä kiinni toimivaltuuskapeikoista.

Blogissa pohditaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavaan tuomioon liittyen Suomen aselakien kehitystä Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Tuolloin aselakeja kiristettiin tuntuvasta.

- Näkemyksen voi tiivistä muotoon: Kenenkään harrastus ei ole tärkeämpi kuin toisen henki ja terveys. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta saada asetta.

Blogin poliisin verkkosivulla osoitteessa https://blogi.poliisi.fi/eit-oikeus-ela ... -aseisiin/
Post Reply