Satu H. Sallisen,29v. surma Helsinki/Kuhmoinen 19.5.1997

Selvitetyt tapaukset taustoineen, rikosten tekijöiden profiilit
Post Reply
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Satu H. Sallisen,29v. surma Helsinki/Kuhmoinen 19.5.1997

Post by matlockb »

Helsingin Sanomat seurasi Satu Sallisen katoamista, löytymistä ja henkirikostapauksen käsittelyä poikkeuksellisen tarkkaan 1990-luvulla, olisipa yhtä kiinnostunut muistakin vakavista rikoksista, en muista paljon esimerkiksi Jukka Karleniuksesta tai Susanne Lindholmista lukeneeni, enkä sen puoleen monen henkirikosjutun oikeudenkäynneistäkään, esimerkiksi Raija Muukkosen tapaus, joka selvisi vasta 21 vuoden jälkeen vuonna 2008.
Satu Sallisia on samaa ikäluokkaa ainakin yksi toinen henkilö joten pitää muistaa ettei sekoita näitä, tämä Satu Hannele Salminen ei ole noussut kuolleista.
Laskin että mikäli tekijä on istunut puolet, eli 5 v 9 kk, on hän vapautunut jo yli 10 vuotta sitten, mahdollisesti alkukeväällä 2003, tiedä sitten onko tekijä vielä elossa..
Kotimaa
TIISTAINA 27.5.1997


Yövartiossa ollut nainen katosi Helsingissä

Rimmi Riitta

Maanantain vastaisena yönä yksin yövartiossa ollut 29-vuotias nainen on kadonnut Helsingissä. Puistotyöntekijä Satu Hannele Sallinen oli yövartiossa Meilahden sillan läheisyydessä sijaitsevassa Munkan venekerhon satamassa yhdestä yöllä aamuseitsemään. Sen jälkeen hänestä ei ole mitään havaintoja.

Sallinen on 165 senttiä pitkä, vartaloltaan hoikka ja hänellä on vaaleat keskipitkät hiukset. Yllään Sallisella oli sininen tuulipuku. Helsingin poliisi pyytää kaikkia Ramsaynrannan tai Meilahden puusillan läheisyydessä Sallisen katoamisyönä liikkuneita kertomaan havainnoistaan numeroon 1895353 tai 1894240.(HS)
Kotimaa
TORSTAINA 26.6.1997


Helsingistä kadonnut löytyi järvestä Kuhmoisissa

Heikkinen Martti

KUHMOINEN - Helsingistä viime toukokuussa kadonnut 29-vuotias puistotyötekijä Satu Hannele Sallinen löytyi surmattuna järvestä Kuhmoisissa Keski-Suomessa. Ruumis oli pakattu jätesäkkiin ja heitetty veteen läheisen Tampereen valtatien levähdysalueelta.

Sallisen ruumis löytyi Kuhmoisten Katajajärvestä viime viikon torstaina.

Poliisi ei toistaiseksi paljasta surmatapaa. Sallinen katosi 19. toukokuuta Munkan venekerhon satamasta Helsingistä läheltä Meilahden siltaa.

Tapauksen tutkimuksia johtaa rikoskomisario Jouko Tainio Tampereen keskusrikospoliisista. Hän toivoo yleisöltä kaikkia mahdollisia havaintoja Sallisen katoamisesta ja surmasta, puh.

0500-627743.(HS-STT)
Kaupunki
PERJANTAINA 27.6.1997


Poliisi kaipaa edelleen tietoja Satu Sallisen murhasta

Forsman Carita

Helsinkiläisen Satu Hannele Sallisen murhatutkinnat eivät ole edistyneet. Tutkimuksia johtavan rikoskomisario Jouko Tainion mukaan kyseessä on "kinkkinen juttu", johon edelleen kaivataan yleisön vihjeitä.

"Selvittely ei ole mikään helppo juttu, koska murha tehtiin Helsingissä ja ruumis löydettiin Kuhmoisista. Väliin mahtuu 185 kilometriä ja monta selvittämätöntä vaihetta", Tainio Tampereen keskusrikospoliisista sanoo.

Hänen mukaansa yleisövihjeitä on tullut yllättävän vähän ottaen huomioon tapauksen saaman julkisuuden. Hän odottaa edelleen yhteydenottoja kaikista Sallisen katoamiseen ja surmaan liittyvistä havainnoista puh. 0500-627743.

Helsinkiläinen Satu Hannele Sallinen löydettiin raáasti murhattuna Kuhmoisten Katajajärven rantavedestä viikko sitten. Sallinen katosi 19. toukokuuta Munkan venesatamasta.

Katoamishetkellä Sallinen työskenteli satamassa venekerhon yövartijana, ja ehti ilmeisesti hoitaa vuoronsa loppuun tuona yönä. Sallisen jätesäkkiin käärityn ruumiin löysi 14-vuotias poika, joka oli tullut rantaan pesemään kasvojaan.
Kaupunki
TIISTAINA 1.7.1997


Keskusrikospoliisi pidätti Sallisen surmasta epäillyn

STT

Keskusrikospoliisi on pidättänyt 46-vuotiaan helsinkiläisen miehen epäiltynä Satu Sallisen surmasta.

Sallinen katosi yli kuukausi sitten Helsingissä. Hänet löydettiin surmattuna Kuhmoisista juhannusviikon torstaina.

Epäilty vangittiin lauantaina Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä. Tapausta koskevat asiakirjat julistettiin toistaiseksi salaisiksi.

Keskusrikospoliisi jatkaa tutkimuksia pidätetyn miehen mahdollisesta osallisuudesta Sallisen katoamiseen ja surmaan. Asiaan liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa puhelinnumeroon 0500-627743.(STT)
Kaupunki
LAUANTAINA 5.7.1997

Poliisi aikoo esittää vangitsemisen jatkamista Satu Sallisen surmassa

Nykänen Harri

HARRI NYKÄNEN Keskusrikospoliisi aikoo esittää, että oikeus pitää helsinkiläisen Satu Sallisen surmasta vangitun miehen edelleen vangittuna. Päivystävä tuomari päättää asiasta tänään lauantaina.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jouko Tainio ei vielä kerro, millä hän perustelee poliisin pyyntöä. Vangittuna on 46-vuotias, Sallisen kanssa seurustellut ja samassa venekerhossa jäsenenä oleva mies. Hänet pidätettiin runsas viikko sitten ja vangittiin viikonvaihteessa "syytä epäillä" -perustelulla.

Vangitsemisen jatkamisesta pitää tällöin päättää viikon kuluttua ja poliisin on samalla esitettävä vangitsemiseen riittävää näyttöä.

Satu Sallinen katosi 19. toukokuuta Helsingin Munkkiniemestä ja löytyi surmattuna Kuhmoisista juhannusviikolla. Ruumis oli upotettu järveen. Poliisi on mm. yrittänyt selvittää vangitun miehen auton, harmaan Toyota Camryn liikkeitä, mutta huonolla menestyksellä.

Autosta ei ole saatu mitään vihjeitä. Tekninen tutkinta ei vielä ole valmis, ei myöskään oikeuslääketieteellinen tutkinta.

Poliisi pyytää edelleen vihjeitä rikoksen selvittämiseksi numeroon 0500-627 743.
Kaupunki
SUNNUNTAINA 6.7.1997


Sallisen surmasta epäillyn miehen vangitsemista jatkettiin

Båsk Irja

Satu Sallisen surmasta epäilty mies pidetään edelleen vangittuna. Helsingin käräjäoikeus päätti asiasta lauantaina. Seuraavan kerran asiaa käsitellään tuomioistuimessa 28. heinäkuuta.

Keskusrikospoliisi esitti vangitsemisen jatkamista "todennäköisin syin". Muuta tietoa käsittelystä ei tihku, koska paikalle ei päästetty yleisöä ja asiakirjat julistettiin salaisiksi, kunnes syyte luetaan.

"Töitä jatketaan ja vihjeitä voi edelleen soittaa samaan numeroon", sanoo tutkinnanjohtaja Jouko Tainio .

Poliisi on ollut kiinnostunut vangitun miehen auton, harmaan Toyota Camryn, liikkeistä. Poliisin numero on 0500-627743.

Vangittuna on 46-vuotias mies, joka oli seurustellut 29-vuotiaan Sallisen kanssa. He olivat jäseninä helsinkiläisessä venekerhossa, jonka vahtivuoron päätteeksi Sallinen katosi 19.5. Sallisen ruumis löytyi Kuhmoisista juhannusviikolla.(HS)
Kaupunki
SUNNUNTAINA 27.7.1997


Sallisen surmasta epäilty toinenkin mies yhä vangittuna

STT

Helsingin käräjäoikeus päätti lauantaina jatkaa 50-vuotiaan helsinkiläismiehen vangitsemista epäiltynä helsinkiläisen Satu Sallisen surmasta.

Jo aiemmin surmasta on vangittu 46-vuotias helsinkiläismies. Poliisi ei ota kantaa siihen, kumpi miehistä on mahdollisesti pääepäilty.

Asian oikeuskäsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa 11. elokuuta.

Helsingistä kadonnut 29-vuotias Satu Sallinen ehti olla kuukauden kateissa, ennen kuin hänet löydettiin juhannusviikolla surmattuna Kuhmoisista.(STT)
Kaupunki
TIISTAINA 12.8.1997


Kahdelle murhasyyte Sallisen surmasta Syytetyt ravintolassa tuntikausia eikä toinen muista kaikkea

Karvonen Pekka

PEKKA KARVONEN Helsinkiläisen Satu Sallisen murhasta luettiin maanantaina kaksi murhasyytettä Helsingin käräjäoikeudessa.

Kihlakunnansyyttäjä Raimo Kuusiston mukaan mukaan Sallisen entinen, 46-vuotias kihlattu ja tämän 50-vuotias kaveri tappoivat Sallisen yksissä tuumin lyömällä tätä toistakymmentä kertaa teräaseella 19. toukokuuta. Syyttäjän mielestä tappo on tehty harkiten ja erityisen raa'alla tavalla, joten sitä on pidettävä murhana. Molemmat syytetyt kiistivät syytteet. Käräjäoikeus päätti pitää molemmat yhä vangittuina.

Seuraava käsittely on kahden viikon kuluttua. Siihen mennessä pitäisi valmistua keskusrikospoliisin laboratorion tulokset entisen kihlatun autosta löydetystä verinäytteestä ja Sallisen vaatteista löydetyistä kangaskuiduista. Syyttäjän mukaan jo nyt on selvinnyt, että veritahra on naisen verta.

Murhayönä Sallinen oli Munkkiniemen venekerhon yövartijavuorossa Ramsaynrannassa. Sallisen tiedetään olleen viimeisen kerran varmasti elossa aamuyöstä kello 4.20. Syyttäjän mukaan entinen kihlattu tiesi Sallisen tekevän toisen syytetyn vartiovuoron.

Molemmat syytetyt olivat ennen murhaa Ravintola Ukko-Munkissa, jossa 50-vuotias kertoi juoneensa useita votkapaukkuja. Esitutkinnassa hän ei muistanut iltaa tarkkaan ja kertoi, että "ei osaa vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa" syyllisyyteensä. Muistellessaan tapahtumia hän oli tullut siihen tulokseen, että on mennyt ravintolasta entisen kihlatun autoon ja jossain vaiheessa he ovat menneet yhdessä tapaamaan Sallista. 50-vuotias vaivutettiin omasta aloitteestaan esitutkinnassa hypnoosiin.

Sallisen ruumis löytyi kuukauden kuluttua surmasta Kuhmoisten Katajajärvestä. Löytöpaikan viereisellä levähdyspaikalla on nähty tavaratilan luukku auki samanmerkkinen ja -värinen auto kuin entisellä kihlatulla on. Kaksi ruumiskoiraa viestitti, että syytetyn auton takakontissa on ollut vainaja tai vainajan vaatteita.

Sallisen ruumis upotettiin samanlaisilla levypainoilla ja vyöllä, joita on nähty entisellä kihlatulla mutta joita hänellä ei enää ole. Syyttäjän mukaan entisen kihlatun syyllisyyttä osoittaa sekin, että hän osti murhan jälkeen uudet farkut ja lenkkitossut sekä heitti ainakin vanhat tossut roskikseen. Murha-ase on kateissa.

Kumpikaan syytetty ei ole esittänyt itselleen alibia. Entinen kihlattu oli syyttäjän mukaan sairaalloisen mustasukkainen. Kihlaus purkautui muutama kuukausi aiemmin, minkä jälkeen hän oli uhannut tappaa Sallisen.

Epilepsiaa ja sokeritautia sairastava 46-vuotias sai pidätettynä ja vangittuna ollessaan sairaskohtauksia, joiden vuoksi hänet vietiin sairaalaan. Syyttäjä aikoo pyytää seuraaviin istuntoihin toistakymmentä todistajaa. Satu Sallisen surmaan liittyviä vihjeitä voi soittaa komisario Jouko Tainiolle numeroon 0500-627 743.
Kaupunki
TIISTAINA 26.8.1997


Sallisen verijälki varmistui testissä Rikoskumppani myönsi osuutensa surman jälkeisiin tapahtumiin

Uskali Turo

TURO USKALI Satu Sallisen murhasta epäillyn 46-vuotiaan miehen autosta löydetty verijälki on hyvin todennäköisesti Sallisen verta.

Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion lausunto luettiin maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Sen mukaan Sallisen verestä löydettyä dna-tyyppiä löytyy Suomessa vain kahdella naisella tuhannesta.

46-vuotias, Sallisen entinen kihlattu, kiistää yhä syyllistyneensä murhaan. Mies on kertonut poliisikuulusteluissa, että hänet on mahdollisesti yritetty lavastaa tekoon syylliseksi.

Rikoskumppaniksi epäilty 50-vuotias mies on sen sijaan tunnustanut osallistuneensa Sallisen surman jälkeisiin tapahtumiin, muun muassa Munkkiniemen venekerhon rannassa. Osallisuuden surmatyöhön hän on kiistänyt.

"Venerannassa tapahtui jonkinlainen 'hässäkkä' ja tämän seurauksena olen tullut paikalle ja havainnut ihmisen kokoisen mytyn maassa - -. Olen ollut nostamassa tätä myttyä johonkin tummaan tilaan, missä on ollut sanomalehtiä ja jotakin muutakin materiaalia", mies kertoi kuulusteluissa.

Hän vahvisti kertomuksensa maanantaina oikeudessa.

50-vuotias ei ole aiemmin osannut kuvailla surmayön tapahtumista juuri mitään.

"Olen ollut aika tuiterissa, ja ilmeisesti mennyt jonkinlaiseen shokkiin, kun olen huomannut, että maassa oleva 'mytty' on Satu Sallinen", hän sanoi.

Miehen muistin palautuminen perustuu tutkimuksissa apuna käytettyyn hypnoosiin. 50-vuotiaalle oli annettu käsky työstää murhayön tapahtumia alitajunnassaan.

Syyttäjän mielestä etenkin 50-vuotiaan kertomat tiedot sanomalehdistä ovat merkittäviä.

"Hänelle ei ole missään vaiheessa kerrottu, että murhasta epäillyn kotoa on löydetty vanhoja Helsingin Sanomia. Ne on taltioitu säännöllisesti useiden kuukausien ajalta, mutta yhden kuukauden lehdet puuttuvat tyystin".

Syyttäjän mukaan 50-vuotiaan kuulustelut ovat vielä kesken ja että niissä saattaa vielä tulla lisää valaistusta murhaan.

Oikeudessa kuultiin maanantaina neljää todistajaa, muun muassa Sallisen naisystävää. Hän kertoi, että Sallinen oli alkanut tosissaan pelätä henkensä puolesta helmikuusta alkaen.

Syynä oli naisystävän milestä entisen kihlatun "sietämätön mustasukkaisuus". Kihlattu oli alkanut uhkailla Sallista eri tavoin. "Jos hän ei saa Satua, niin kukaan muukaan ei saa sitä."
Kotimaa
SUNNUNTAINA 12.10.1997


Euroopan ihmisoikeustoimikunta: Valtiolla ei velvollisuutta suojella uhattuja kansalaisia kaikin keinoin

Reinboth Susanna

SUSANNA REINBOTH Euroopan ihmisoikeustoimikunnan mielestä valtiolla ei ole velvollisuutta suojella uhattuja kansalaisiaan kaikin keinoin. Toimikunta päätti äänestyksen jälkeen, ettei Britannia ole rikkonut lontoolaisen perheen ihmisoikeuksia, vaikka poliisi ei häirikön uhkailuista huolimatta suojellut perhettä. Häirikkö ampui kuoliaaksi perheen isän ja haavoitti poikaa.

Britannian tapaus muistuttaa parin vuoden takaista Pernajan surmaa, jossa 26-vuotias mies ampui erossa asuneen 24-vuotiaan vaimonsa yöllä sänkyyn. Mies oli viikkoa aiemmin pahoinpidellyt naisen törkeästi ja uhannut tappaa tämän.

Nainen oli tehnyt rikosilmoituksen, ja hänen omaisensa olivat useaan otteeseen soitelleet poliisille ja patistaneet toimimaan. Poliisi ei kuitenkaan ollut tehnyt mitään.

Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen tutki poliisin toiminnan, eikä löytänyt siitä moitittavaa, vaikka tiedonkulku olikin kangerrellut.

Sama asetelma on tullut esiin myös helsinkiläisen Satu Sallisen surman yhteydessä. Sallisen entisen kihlatun epäillään murhanneen naisen monta kuukautta kestäneiden uhkailujen jälkeen. Sallinen ei missään vaiheessa ollut virallisesti yhteydessä poliisiin, mutta hän keskusteli asiasta tuntemansa rikoskomisarion kanssa.

Murhasyytteen käsittely oikeudessa on vielä kesken. Kihlattu on kiistänyt syytteen.

Britannian tapauksessa miesopettaja oli ihastunut 14-vuotiaaseen poikaoppilaaseen. Kun hän ei saanut vastakaikua, pojan perheen omaisuuteen alkoi kohdistua ilkivaltaa. Kodin ikkunan läpi heitettiin tiiliskivi, auton renkaat puhkaistiin ja lukkoihin pistettiin liimaa.

Kolme kertaa opettaja uhkasi murhilla. Poliisille ilmoitettiin kaikista häiriköintitapauksista. Viimein opettaja siirrettiin toiseen kouluun.

Opettaja katosi joksikin aikaa sen jälkeen, kun hänet oli yritetty pidättää ilkivallan vuoksi. Vähän ennen surmia hänen nähtiin taas hiippailevan oppilaansa kodin nurkilla.

Maaliskuussa 1988 hän ampui ihastuksensa isän kuoliaaksi ja haavoitti poikaa. Sen jälkeen hän ajoi koulun vararehtorin kotiin ammuskelemaan. Vararehtori haavoittui ja hänen poikansa kuoli.

Opettajaa ei tuomittu rangaistukseen, vaan hänet määrättiin mielisairaalaan.

Poika ja hänen äitinsä valittivat tapauksesta Euroopan ihmisoikeustoimikuntaan. Heidän mielestään valtiolla on velvollisuus suojella kansalaistensa henkeä. Britannia ei pystynyt täyttämään tätä velvollisuutta, koska poliisi ei tehnyt mitään suojellakseen perhettä opettajan häiriköinniltä, valittajat korostivat.

Perhe vetosi ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaan, jonka mukaan jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa artiklan mukaan riistää elämää tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksellä rangaistukseksi laissa säädetyistä rikoksista.

Britannian hallituksen mielestä tapauksessa ei rikottu ihmisoikeussopimusta, koska murha, tappo ja kuolemantuottamus on säädetty rangaistaviksi teoiksi. Hallituksen mielestä sillä ei voi olla velvollisuutta estää yhteiskunnassa kaikkea mahdollista väkivaltaa.

Brittihallituksen mukaan sillä on velvollisuus suojella kansalaisiaan vain sellaisissa poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa hengenlähdön uhka on konkreettinen ja todellinen.

Kolme kertaa opettaja uhkasi murhilla. Poliisille ilmoitettiin kaikista häiriköintitapauksista. Viimein opettaja siirrettiin toiseen kouluun.

Opettaja katosi joksikin aikaa sen jälkeen, kun hänet oli yritetty pidättää ilkivallan vuoksi. Vähän ennen surmia hänen nähtiin taas hiippailevan oppilaansa kodin nurkilla.

Maaliskuussa 1988 hän ampui ihastuksensa isän kuoliaaksi ja haavoitti poikaa. Sen jälkeen hän ajoi koulun vararehtorin kotiin ammuskelemaan. Vararehtori haavoittui ja hänen poikansa kuoli.

Opettajaa ei tuomittu rangaistukseen, vaan hänet määrättiin mielisairaalaan.

Poika ja hänen äitinsä valittivat tapauksesta Euroopan ihmisoikeustoimikuntaan. Heidän mielestään valtiolla on velvollisuus suojella kansalaistensa henkeä. Britannia ei pystynyt täyttämään tätä velvollisuutta, koska poliisi ei tehnyt mitään suojellakseen perhettä opettajan häiriköinniltä, valittajat korostivat.

Perhe vetosi ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaan, jonka mukaan jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa artiklan mukaan riistää elämää tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksellä rangaistukseksi laissa säädetyistä rikoksista.

Britannian hallituksen mielestä tapauksessa ei rikottu ihmisoikeussopimusta, koska murha, tappo ja kuolemantuottamus on säädetty rangaistaviksi teoiksi. Hallituksen mielestä sillä ei voi olla velvollisuutta estää yhteiskunnassa kaikkea mahdollista väkivaltaa.

Brittihallituksen mukaan sillä on velvollisuus suojella kansalaisiaan vain sellaisissa poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa hengenlähdön uhka on konkreettinen ja todellinen.

Hallitus arvioi, ettei poliisilla tässä tapauksessa ollut tietoa siitä, että perheenjäsenten henki olisi ollut vaarassa.

Ihmisoikeustoimikunnan mielestä valtiolla on velvollisuus uhatun suojeluun, jos uhka on hyvin selvä.

"Jos hyvin todellinen ja välitön hengenvaara kohdistuu johonkin tiettyyn henkilöön ja ryhmään, viranomaisten epäonnistuminen sopivien toimien tekemisessä voi olla elämän suojaa koskevan artiklan vastaista", toimikunta arvioi.

Toimikunta korostaa, että ihmisoikeusrikkomuksen syntymiseen ei riitä virheiden osoittaminen tai se, että olisi voitu tehdä enemmän.

Viranomaisten välinpitämättömyyden täytyy olla törkeää ennen kuin rikkomus voidaan todeta.

Toimikunnan mielestä tässä tapauksessa opettaja ei häiriköinnistään huolimatta muodostanut sellaista välitöntä uhkaa, että poliisin olisi pitänyt ymmärtää suojella perhettä.

Toimikunta päätyi siten äänin 10-7 sille kannalle, ettei Britannia rikkonut ihmisoikeussopimusta.

Vähemmistön mielestä perhettä olisi pitänyt suojella paremmin, sillä opettajan pakkomielle oppilaaseensa oli niin ilmeinen.
Kaupunki
TIISTAINA 21.10.1997


Sallisen ex-kihlattu myönsi osallisuutensa surmaan

Reinboth Susanna

SUSANNA REINBOTH Helsinkiläisen Satu Sallisen, 29, entinen kihlattu on tunnustanut osallisuutensa Sallisen surmaan. Poliisikuulusteluissa Reijo Antero Niemelä on kertonut, että hän maksoi 90000 markkaa 50-vuotiaalle ystävälleen Sallisen tappamisesta.

Niemelä on tähän asti kiistänyt murhasyytteen. Viime viikolla hän muutti kertomustaan. Uutta versiota ei tarkemmin käsitelty maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa jatkuneessa istunnossa.

Uusi syyttäjä Helinä Lehtinen luki istunnossa täsmennetyn syytteen. Hän lähtee siitä, että Niemelä ja 50-vuotias tekivät rikoksen yhdessä. 50-vuotias osallistui surmaan palkkion takia.

Syyttäjän mukaan 50-vuotias oli järjestänyt Salliselle ansan vaihtamalla tämän kanssa aamuyön vartiovuoronsa Munkkiniemen venekerholla 19. toukokuuta 1997. Niemelä ja 50-vuotias olivat menneet venekerholle ja puukottaneet Sallisen kuoliaaksi.

Oikeuslääketieteelliset havainnot viittaavat siihen, että Sallinen oli yllätetty. Todennäköisesti hän söi viinirypäleitä, kun häntä iskettiin kaksi kehdesti puukolla selkään. Teko viimeisteltiin puukottamalla vielä kymmenisen kertaa etupuolelle.

Syyttäjän mukaan miehet nostivat ruumiin Niemelän autoon, jonka jälkeen Niemelä ajoi Kuhmoisiin ja upotti ruumiin painojen avulla Katajajärveen. Ruumis löytyi kuukautta myöhemmin.

Syyttäjä vaatii molemmille miehille elinkautista vankeusrangaistusta murhasta. Vaihtoehtoisesti hän vaatii 50-vuotiaalle rangaistusta avunannosta murhaan.

Syyttäjän mielestä teko on murha, koska se on tehty suunnitelmallisesti. Sitä on suunniteltu maaliskuusta, jolloin 50-vuotias sai syyttäjän mukaan ensimmäisen erän palkkiostaan. Niemelän motiivina oli syyttäjän mukaan mustasukkaisuus ja kosto.
Kaupunki
TIISTAINA 10.2.1998


Satu Sallisen murhasta syytetyn entisen kihlatun mielentila tutkitaan

Rikoskumppaniksi epäilty mies laskettiin vapaaksi

SUSANNA REINBOTH

Helsingin käräjäoikeus määräsi maanantaina mielentilatutkimukseen helsinkiläisen Satu Sallisen murhasta syytetyn Reijo Antero Niemelän . Niemelän rikoskumppaniksi epäilty 50-vuotias mies puolestaan päästettiin vapaaksi.

Syyttäjä Helinä Lehtinen vaatii Niemelälle ja tämän ystävälle rangaistusta Sallisen murhasta.

Niemelä kiisti syytteen useita kuukausia, mutta lokakuussa hän myönsi palkanneensa 50-vuotiaan ystävänsä tappamaan Sallisen kostoksi pari kuukautta kestäneen kihlauksen purkamisesta.

Sallinen katosi Munkkiniemen venekerholta toukokuussa 1997, ja kuukautta myöhemmin hänen ruumiinsa löytyi järvestä Kuhmoisista.

Niemelän mukaan Sallisen surmaamisesta sovittiin palkkioksi 90000 markkaa. Tästä Niemelä on ehtinyt maksaa 40000 markkaa.

Niemelä on kiistänyt osallistuneensa millään tavoin itse surmaan. Hän on kuvaillut melko yksityiskohtaisesti surman tekotapaa, mutta hän on väittänyt tietojensa perustuvan ystävänsä kertomukseen.

Syyttäjä esitti maanantaina Niemelälle vaihtoehtoisen syytteen, joka koskee yllytystä murhaan. Sen mukaan Niemelä ei itse olisi osallistunut surmaan, vaan hän olisi vain palkannut ystävänsä tekemään henkirikoksen.

Rangaistuksen kannalta ei ole olennaista, tuomitaanko Niemelä itse teosta vai vain yllytyksestä. Lain mukaan yllyttäjä saa saman rangaistuksen kuin tekijä. Täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta seuraa elinkautinen vankeusrangaistus.

Niemelän avustajan, asianajaja Paul Perovuon mielestä teko ei ollut niin harkittu, että kyseessä olisi ollut murha. Hänen mukaansa kyseessä oli pikemmin mielenterveydellisten oireilujen takia tehty henkirikos, korkeintaan yllytys tappoon.

Niemelä oli uhkaillut Sallista useita kuukausia ennen surmaa. Sallinen pelkäsi entistä kihlattuaan niin paljon, että hän muun muassa vaihtoi oveensa lukon, otti yhteyttä poliisiin ja alkoi pitää päiväkirjaa uhkauksista.

Niemelän 50-vuotias ystävä on kiistänyt osallistuneensa surmaan. Yhdessä vaiheessa hän myönsi olleensa mukana surmapaikalla venekerholla, mutta myöhemmin hän perui tarinansa. Hänen mukaansa tunnustus perustui vain painajaiseen.

Painajaisessaan ystävä kuitenkin näki paikkansapitäviä yksityiskohtia, muun muassa sen, että Sallisen kuljetukseen käytetyn auton takakontti oli vuorattu sanomalehdillä ja jätesäkeillä.

Sallinen surmattiin yli kymmenellä puukoniskulla. Syyttäjän mukaan surma tapahtui 19. toukokuuta 1997 aamuyöstä Munkkiniemen venekerholla, jossa Sallinen oli vahtivuorossa. Sieltä Sallinen kuljetettiin syyttäjän mukaan Niemelän auton takakontissa Kuhmoisiin, lähelle Niemelän veljen kesämökkiä.

Jutun käsittely Helsingin käräjäoikeudessa jatkuu muutaman kuukauden kuluttua, mielentilatutkimuksen valmistuttua.
Kaupunki
TIISTAINA 15.9.1998


Mielentilatutkimus: Satu Sallisen murhasta syytetty täyttä ymmärrystä vailla

Syyttäjä: tutkimuksen näyttö ei ole vahva

SUSANNA NIINIVAARA

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mukaan helsinkiläisen Satu Sallisen murhasta syytetty Reijo Antero Niemelä on ollut teon aikana täyttä ymmärrysta vailla.

Syyttäjä Helinä Lehtinen totesi eilen Helsingin käräjäoikeudessa jatkuneessa oikeudenkäynnissä, ettei lääkärinlausunto puhu kovin vahvasti sen puolesta, että syytetty olisi ollut täyttä ymmärrystä vailla.

Oikeus ei tuomiota määrätessään ole sidottu mielentilatutkimuksen käsitykseen syytetyn mielentilasta. Jos oikeus katsoo syytetyn olevan vailla täyttä ymmärrystä, sen pitää vaikuttaa tuomioon alentavasti.

Lausunnossa puhutaan syytetyn olevan muun muassa poikkeavan epäluuloinen, joka heikentää miehen joustavuutta. Syytetyn neuropsykologisen oireiston ei kuitenkaan todeta olevan niin vahva, että se aiheuttaisi realiteetin häiriintymistä.

Syyttäjä vaatii sekä Niemelälle että tämän ystävälle rangaistusta Sallisen murhasta. Niemelä on kiistänyt syytteen, mutta kertonut palkanneensa 50-vuotiaan ystävänsä tappamaan Sallisen kostoksi pari kuukautta kestäneen kihlauksen purkamisesta.

Niemelän 50-vuotias ystävä on kiistänyt osallistuneensa surmaan. Yhdessä vaiheessa hän myönsi olleensa mukana surmapaikalla venekerholla, mutta myöhemmin hän perui tarinansa. Hänen mukaansa tunnustus perustui vain painajaiseen.

Sallinen katosi Munkkiniemen venekerholta toukokuussa 1997, ja kuukautta myöhemmin hänen ruumiinsa löytyi järvestä Kuhmoisista. Niemelän mukaan Sallisen surmaamisesta sovittiin palkkioksi 90000 markkaa. Tästä Niemelä on ehtinyt maksaa 40000 markkaa.

Niemelä on kiistänyt osallistuneensa millään tavoin itse surmaan. Hän on kuvaillut melko yksityiskohtaisesti surman tekotapaa, mutta on väittänyt tietojensa perustuvan ystävänsä kertomukseen.

VANGITSEMINEN jatkuu Niemelä oli uhkaillut Sallista useita kuukausia ennen surmaa. Sallinen pelkäsi entistä kihlattuaan niin paljon, että hän muun muassa vaihtoi oveensa lukon, otti yhteyttä poliisiin ja alkoi pitää päiväkirjaa uhkauksista.

Syyttäjä on esittänyt Niemelälle vaihtoehtoisen syytteen, joka koskee yllytystä murhaan. Sen mukaan Niemelä ei itse olisi osallistunut surmaan, vaan hän olisi vain palkannut ystävänsä tekemään henkirikoksen.

Rangaistuksen kannalta ei ole olennaista, tuomitaanko Niemelä itse teosta vai vain yllytyksestä. Lain mukaan yllyttäjä saa saman rangaistuksen kuin tekijä. Täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta seuraa elinkautinen vankeusrangaistus.

Helsingin käräjäoikeus päätti jatkaa Niemelän vangittuna pitämistä. Sen sijaan hänen ystävänsä saa olla edelleen vapaana. Jutun käsittely jatkuu ensi maanantaina.
Kaupunki
TIISTAINA 22.9.1998


Syyttäjällä uutta näyttöä Satu Sallisen surmajuttussa

Lisänäyttö julki seuraavassa oikeudenistunnossa

Ojansivu Merja

Syyttäjä Helinä Lehtinen ilmoitti saaneensa uutta näyttöä eilen Helsingin käräjäoikeudessa jatkuneessa helsinkiläisen Satu Sallisen surmajutussa.

Tutkinnallisista syistä syyttäjä ei kuitenkaan vielä paljastanut näytön sisältöä. Poliisitutkinnassa paljastunut lisänäyttö tulee julki seuraavassa oikeudenistunnossa 12. lokakuuta.

Syyttäjä vaatii Reijo Antero Niemelälle ja tämän ystävälle rangaistusta Sallisen murhasta. Niemelä on kiistänyt syytteen, mutta kertonut palkanneensa 50-vuotiaan ystävänsä tappamaan Sallisen kostoksi pari kuukautta kestäneen kihlauksen purkamisesta. Myös Niemelän 50-vuotias ystävä on kiistänyt osallistuneensa surmaan.

Sallinen katosi Munkkiniemen venekerholta toukokuussa 1997. Kuukautta myöhemmin hänen ruumiinsa löytyi järvestä Kuhmoisista.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mukaan Niemelä on ollut teon aikana täyttä ymmärrystä vailla. Syyttäjän mukaan lääkärinlausunto ei puhu vahvasti sen puolesta, että syytetty olisi ollut täyttä ymmärrystä vailla.

Oikeus päätti jatkaa Niemelän vangittuna pitämistä. Syytteessä oleva miesystävä saa olla vapaana. Hänet haastettiin seuraavaan käsittelyyn uhkasakolla.
Kaupunki
TIISTAINA 13.10.1998


Taksimiehen todistus selkiytti Satu Sallisen surmajuttua

Harju Jukka

Helsingin käräjäoikeudessa jatkui maanantaina Satu Sallisen surmajutun käsittely syyttäjä Helinä Lehtisen tuoman uuden todistajan kuulemisella. Todistajana kuullun vantaalaisen taksimiehen lausunto vahvistaa syyttäjän mukaan epäilyä siitä, että syytetyn Reijo Antero Niemisen ystävä oli surma-aikaan toukokuisena aamuna viime vuonna Munkkiniemen venekerhon rannassa.

Syytetyn ystävä on kiistänyt olleensa rannassa, vaikka aluksi pidätettynä ollessaan tunnustikin asian.

Taksimies kertoi todistajanlausunnossaan ajaneensa Munkkiniemen venerannan ohi aamulla ja huomanneensa venerannan pikkuportin olevan auki. Taksimiehen huomion kiinnitti se, että normaalisti visusti kiinni pidettävä portti oli auki.

Taksimies olisi mennyt tarkistamaan tilanteen, muttei voinut, sillä hänellä oli asiakas kyydissä. Hän huomasi myös rannassa olevan Toyota Camryn, joka oli samanlainen kuin syytetyllä.

Taksimies ehti ohiajaessaan havaita myös, että rekisterin ensimmäinen kirjain oli sama kuin syytetyn autossa. Auton ovi oli auki.

Syyttäjän mukaan syytetyn ystävä on varmasti ollut rannassa, muuten hän ei ole voinut tietää kaikkia yksityiskohtia, muun muassa pikkuportin aukioloa ja sitä että samanlainen auto on ollut rannassa samaan aikaan. Tunnustuksessaan syytetyn ystävä muun muassa kertoi menneensä rantaan Niemelän kanssa.

Taksimies ei kertonut asiasta aiemmin, koska hän luuli asian olevan jo selvitetty. Auton kuvakin oli jo julkaistu lehdissä.

Syyttäjä vaatii Niemiselle ja tämän ystävälle rangaistusta Satu Sallisen murhasta. Niemelä on kiistänyt olleensa surmapaikalla, mutta kertonut palkanneensa ystävänsä 90000 markasta tappamaan Sallisen kihlauksen purkamisesta.

Sallinen kuljetettiin todistettavasti venerannasta Niemelän Toyotan tavaratilassa.

Sallinen katosi Munkkiniemen venekerholta viime vuoden toukokuussa. Hänen ruumiinsa löytyi kuukautta myöhemmin järvestä Kuhmoisista.

Satu Sallisen surmajutun käsittely jatkuu käräjäoikeudessa 26. lokakuuta, jolloin asiassa myös annetaan päätös.
Kaupunki
TIISTAINA 27.10.1998


Sallisen ex-kihlatulle vankeutta murhasta yli kymmenen vuotta

Rikoskumppaniksi epäilty ystävä vapautettiin

MERJA OJANSIVU

Helsinkiläinen Reijo Niemelä , 48, tuomittiin entisen kihlattunsa Satu Sallisen murhasta kymmenen vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Helsingin käräjäoikeus katsoi maanantaisessa päätöksessään miehen olleen tekohetkellä täyttä ymmärrystä vailla.

Oikeus vapautti syytteistä Niemelän 50-vuotiaan ystävän, joka oli esitutkinnan aikana tehdyssä hypnoosissa tunnustanut osallistuneensa ruumiin kätkentään. Käräjäoikeus ei kuitenkaan antanut hypnoosissa tehdylle tunnustukselle mitään näyttöarvoa.

Syyttäjä Helinä Lehtinen ilmoitti valittavansa molemmista päätöksistä hovioikeuteen. Niemelälle syyttäjä vaatii edelleen maksimirangaistusta, joka on 12 vuotta vankeutta. Myös Niemelän ystävälle syyttäjä vaatii hovioikeudessa tuomiota murhasta.

Oikeus perusteli puolentoista vuoden vähennystä maksimirangaistukseen sillä, että tekoon johtaneet syyt ovat "inhimillisen tragedian piiriin kuuluvia kaikkien asianosaisten kannalta". Teon motiiviksi oikeus katsoi Niemelän katkeruuden pariskunnan toisen kihlauksen purkautumisesta kevättalvella 1997.

Sallinen katosi Munkkiniemen venekerholta 19. toukokuuta 1997 aamuvarhain ollessaan vahtivuorossa. Kuukautta myöhemmin hänen ruumiinsa löytyi järvestä Kuhmoisista. Käräjäoikeuden mukaan surmatyö tapahtui todennäköisesti venekerhon alueella ja vartiokopissa.

OIKEUS EI USKONUT palkkamurhaan Oikeuden mukaan tappo oli tehty vakaasti harkiten, mutta ei erittäin raáalla ja julmalla tavalla, kuten syyttäjä oli esittänyt. Oikeus arvioi uhrin saaneen surmansa jo ensimmäisestä sydämeen selkäpuolelta osuneesta iskusta ja että "loppu on sitten jonkin muun patoutuman purkamista..." Käräjäoikeus totesi kaiken jutussa saadun näytön puhuvan Niemelän syyllisyyden puolesta. Surmaamistapa viittasi raivo- ja kostotilaan eikä esimerkiksi palkkamurhaajalla olisi ollut tällaisia henkilökohtaisia motiiveja.

Niemelä väitti palkanneensa ystävänsä surmatyön tekijäksi 90000 markan palkkiota vastaan. Syyttäjä puolestaan katsoi Niemelän ystävän osallistuneen surmatekoon lainaksi nimitettyä 22000 markan korvausta vastaan.

Oikeus kuitenkin kumosi palkkamurhateorian. Miesystävällä ei käräjäoikeuden mukaan ollut minkäänlaista motiivia Sallisen surmaamiseen. Niemelän ystävälleen pieninä erinä lainaamat rahat olivat oikeuden mukaan normaaleja lainoja.

OIKEUS ARVOSTELI poliisia ja hypnoosia Niemelän ystävän osuudesta Sallisen surmatyöhön syyttäjä ja käräjäoikeus päätyivät täysin erilaisiin käsityksiin. Miesystävä oli esitutkinnassa kiistänyt surmanneensa Sallisen mutta myöntänyt osuutensa surman jälkeisiin tapahtumiin.

Oikeus ei pitänyt ystävän hypnoosissa tekemää tunnustusta lainkaan todenperäisenä viitaten todistajana kuullut vankimielisairaalan ylilääkärin Hannu Lauerman todistukseen. Hänen mukaansa hypnoosi on rajatusti käyttökelpoinen kuultaessa puolueettomia todistajia.

Sen sijaan asianomistajien suhteen hypnoosin käyttö on arveluttavaa. Hypnoosi ei myöskään pakota ihmistä puhumaan totta.

Niemelän ystävän antama tunnustus saatiin oikeuden mielestä hyvin erikoisten olosuhteiden jälkeen ja vaikutti enemmän loppuun ahdistetun ihmisen avunhuudolta kuin asialliselta tunnustukselta. Käräjäoikeus arveli myös ystävän saaneen yksityiskohtaiset tiedot rikoksesta lukemalla lehtiä.

Oikeus arvosteli poliisin esitutkintaa erittäin ratkaisevista väärinkäsityksistä ja epätarkkuuksista, joiden vuoksi miesystävällä oli kuulusteluissa "aidosti ollut pallo hukassa".
Kaupunki
TIISTAINA 25.5.1999


Satu Sallisen murhasta tuomittu ex-kihlattu vaikeni hovioikeudessa

Avustajaksi epäilty kiistää palkkamurhan

MERJA OJANSIVU

Munkkiniemen venesatamassa yövahdissa olleen Satu Sallisen surmajutun suullisen käsittely alkoi maanantaina Helsingin hovioikeudessa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kahden vuoden takaisesta surmasta Sallisen entinen kihlatun Reijo Niemelän kymmeneksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.

Jutun käsittely siirtyi hovioikeuteen, kun päätöksestä valittivat kihlakunnansyyttäjä Helinä Lehtinen , Satu Sallisen isä sekä Niemelä. Kihlakunnansyyttäjä vaatii Niemelälle ankarampaa rangaistusta.

Käräjäoikeus alensi Niemelän murhatuomiota maksimirangaistuksesta, joka on 12 vuotta vankeutta. Mielentilatutkimuksen mukaan Niemelä oli tappaessaan täyttä ymmärrystä vailla. Syyttäjän mielestä tekijä oli täydessä ymmärryksessä. Teon motiivina oli mustasukkaisuus.

Kihlakunnansyyttäjä vaatii Niemelän ystävälle, keski-ikäiselle helsinkiläismiehelle, tuomiota murhasta tai avunannosta murhaan. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen, jonka mukaan Niemelä palkkasi aluevastaavana työskentelevän ystävänsä surmaamaan Sallisen.

Oikeudessa miesystävä kiisti kaikki syytteet ja selitteli esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa antamiaan ristiriitaisia lausuntoja tapahtumista toukokuun 18.-19. päivien välisenä yönä 1997. Sallinen katosi vahtipaikaltaan aamuyöllä 19. toukokuuta ja hänen muovisäkkiin kääritty ruumiinsa löydettiin kuukautta myöhemmin Kuhmoisten Katajajärvestä.

HYPNOOSITUNNUSTUS olikin painajainen Reijo Niemelä ei halunnut kertoa mitään. "Ei oo mitään kerrottavaa, kaikki on paperilla", Niemelä vastasi syyttäjälle.

Niemelä on aiemmin kertonut palkanneensa aluevastaavan surmaamaan Sallisen. Palkkioksi hän sanoi luvanneensa 90 000 markkaa. Summasta hän kertoi maksaneensa 40000 markkaa kahdessa erässä.

Aluevastaava kertoi saaneensa Niemelältä lainaksi 20000 markkaa ajokorttia varten. Autokoulua hän ei kuitenkaan suorittanut.

Aluevastaava oli hypnoosissa osittain tunnustanut olleensa mukana Sallisen ruumiin kuljettamisessa ja kätkemisessä. Jälkeenpäin hän kiisti puheensa. Maanantaina mies sanoi, ettei hypnoosissa tullut esille muistikuvia vaan todentuntuinen painajainen. Poliisi kuitenkin piti sitä tunnustuksena.

Aluevastaava kertoi, ettei hän tiennyt mitään Niemelän harrastamasta puhelinterrorista ja uhkauksista ex-kihlatulleen. Hän kertoi ettei Salliselle olisi mitään tapahtunutkaan jos hän olisi tiennyt uhkauksista.

Jutun käsittely hovioikeudessa jatkuu tiistaina ja keskiviikkona. Todistajina kuullaan psykiatreja ja esitutkinnan tehneitä poliiseja.
Kaupunki
TIISTAINA 15.6.1999


Satu Sallisen surmajutun mutkikasta näyttöä puitiin hovioikeudessa

Palkkamurhasta epäilty kiistää tunnustuksensa

MERJA OJANSIVU

Munkkiniemen venesatamassa yövahdissa olleen Satu Sallisen surmajuttu jätettiin maanantaina suullisen käsittelyn jälkeen Helsingin hovioikeuden ratkaistavaksi.

Saadun näytön perusteella oikeuden on päätettävä Sallisen ex-kihlatun Reijo Niemelän sekä tämän miestuttavan osallisuus kahden vuoden takaiseen surmaan.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Sallisen entisen kihlatun murhasta kymmeneksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Niemelän keski-ikäisen miestuttavan oikeus vapautti syytteistä.

Päätöksestä valitti muiden muassa kihlakunnansyyttäjä Helinä Lehtinen . Hän vaatii myös miestuttavalle, helsinkiläiselle aluevastaavalle, tuomiota joko murhasta tai avunannosta murhaan. Niemelälle hän vaatii kovempaa rangaistusta.

Syyttäjän mukaan kyseessä on palkkamurha, johon Niemelä värväsi aluevastaavan yhteensä 90000 markan palkkiota vastaan. Syyttäjän mukaan osamaksuna teosta oli maksettu noin 40000 markkaa.

Aluevastaava kertoi saaneensa Niemelältä rahaa lainaksi ajokorttia varten. Autokoulua hän ei kuitenkaan suorittanut.

Maanantaina hovioikeudessa kuultiin myös Sallisen isää. Hän kertoi olleensa paikalla, kun kadonnutta tytärtä etsittiin ensimmäisen kerran poliisikoirien voimin Munkkiniemen rannoilta.

Isä näki syytteessä olevan aluevastaavan istumassa rantapenkillä ilmeisen tuskaisessa olotilassa. "Olen varma, että Satu ei löydy täältä", mies oli sanonut ääneen.

Hovioikeus kuuli maanantaina todistajana aluevastaavaa kuulustellutta poliisia. Hän kuvaili miehen spontaania kertomusta purkaukseksi.

Tämä kertoi olleensa Niemelän mukana rannassa nostamassa luiskahtelevaa myttyä tummaan tilaan.

Tummassa tilassa aluevastaava oli nähnyt jotain valkoista, joka myöhemmin täsmentyi sanomalehdiksi. Toisessa päässä hän näki punaista, joka saattoi olla verta. Poliisin mukaan purkauksen jälkeen miehellä oli helpottunut olo.

Aluevastaava on kiistänyt täysin tunnustuksena pidetyn purkauksen. Hypnoosin seurauksena annettu tunnustus oli hänen mielestään väärä. Kyseessä ei ollut hänen mielestään tunnustus vaan todentuntuinen painajainen ja voimakas tunnetila.

Jutun tutkintaa ovat mutkistaneet aluevastaavan ristiriitaiset kertomukset toukokuun 18.-19. päivien välisen surmayön tapahtumista.

Sallinen katosi vahtipaikaltaan aamuyöllä 19. toukokuuta ja hänen muovisäkkiin kääritty ruumiinsa löydettiin kuukautta myöhemmin Kuhmoisten Katajajärvestä.

Helsingin hovioikeus antaa jutussa päätöksen 30 päivän kuluessa.
Kaupunki
TORSTAINA 15.7.1999


Sallisen murhaajan vankeustuomio koveni vuodella hovioikeudessa

Ruumiskääröä nostellut selvisi rangaistuksetta

SUSANNA NIINIVAARA

Helsingin hovioikeus kovensi vuodella Reijo Antero Niemelän murhatuomiota. Niemelä sai näin ex-kihlattunsa Satu Sallisen murhasta 11 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistuksen. Helsingin käräjäoikeuden tapaan hovioikeus katsoi miehen olleen surmatessaan täyttä ymmärrystä vailla.

Niemelä on kiistänyt teon ja kertonut palkanneensa ystävänsä tappamaan Sallisen 90000 markan hinnasta. Ystävä on kuitenkin kiistänyt niin surman kuin avunannonkin. Mies on oikeudessa vaihdellut kertomustaan siitä, oliko hän ollut mukana jonkinlaisen ihmisenkokoisen mytyn nostamisessa vai ei.

Murha- ja avunantosyytteet ystävän osalta hylättiin molemmissa oikeusasteissa.

Hovioikeus katsoo toteen näytetyksi, että Niemelä surmasi ex-kihlattunsa 13 teräaseen iskulla toukokuussa 1997 Munkkiniemen venekerholla. Yhdessä ystävänsä kanssa Niemelä nosti ruumiskäärön autoonsa. Ruumiin Niemelä yritti piilottaa upottamalla sen painoilla varustettuna Katajajärveen Kuhmoisissa.

Ruumis löytyi kuukauden kuluttua.

Kihlauksen purkauduttua Niemelä oli useiden todistajien mukaan uhkaillut Sallista. Hän oli muun muassa kertonut Venäjän mafian palkkaamisesta hoitamaan Sallinen pois päiviltä.

Käräjäoikeus otti Niemelän rangaistusta mitatessaan huomioon lieventävinä seikkoina sen, että tekoon johtaneet syyt olivat "inhimillisen tragedian piiriin kuuluvia kaikkien asianosaisten kannalta". Teon motiiviksi oikeus katsoi Niemelän katkeruuden pariskunnan toisen kihlauksen purkautumisesta kevättalvella 1997. Hovioikeus ei puhu päätöksessään inhimillisistä tragedioista mitään vaan korotti rangaistusta teon suunnitelmallisuuden, Niemelän pitkäaikaisen surmaamisaikeen ja teon raakuuden vuoksi.

RUUMIIN SIIRTO ei ollut unta Esitutkinnassa Niemelän ystävä hypnotisoitiin hänen omasta pyynnöstään ja hypnoosista jätettiin niin sanottu jälkisuggestio tarkoituksena auttaa muistin palautumisessa.

Pari viikkoa hypnoosin jälkeen mies kertoi kuulusteluissa, että oli nähnyt venerannassa maassa ihmisenkokoisen mytyn, jota oli yritetty peitellä.

Mies kertoi auttaneensa mytyn nostossa. Kun hän ymmärsi käärön sisällön, hän muisteli kauhistuneensa ja saaneensa Niemelältä kyydin kotiin.

Siellä hän oli riisuutunut ja mennyt vessaan oksentamaan.

Käräjäoikeudessa mies ensin toisti kertomuksen muutamia kertoja. Loppujen lopuksi hän kertoi epäilevänsä, että ehkä kertomus ei pitänytkään paikkaansa vaan oli unta.

Uniteoria ei mennyt läpi hovioikeudessa.

Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus pitää toteen näytettynä, että mies on useiden kertomustensa mukaisesti mennyt Niemelän kyydissä venerantaan surmapäivänä.

Aamulla hän oli venerannan porttien läheisyydessä nostanut kääröä Niemelän autoon, ja vasta tässä vaiheessa ymmärtänyt käärön ruumiiksi.

Hovioikeus pitää kuitenkin jääneen näyttämättä, että mies olisi venerantaan mennessään tiennyt Niemelän rikossuunnitelmasta.

"Kun miehen toimista rannasta ei ole muuta selvitystä kuin, että hän oli Satu Sallisen surmaamisen jo tapahduttua ollut nostamassa ruumista, hän ei ole toiminut murhassa Niemelän tekijäkumppanina tai avunantajana", hovioikeus perustelee syytteiden hylkäämistä.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Satu H. Sallisen,29v. surma Helsinki/Kuhmoinen 19.5.1997

Post by -Uta- »

14-vuotias poika pysähtyi metsälammelle ja kauhistui: pohjasta pilkottivat ihmisen jalkaterät – kammottava tarina alkoi paljastua
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006572119.html
Julkaistu: 7:30

Satu Sallinen katosi Munkan venekerhosta kesken yöllisen vartiovuoron 1997.
Vasta paljon myöhemmin alkoi paljastua, mitä yön hämärässä oli tapahtunut.

Ilta-Sanomat käsittelee juttusarjassa suomalaisten mustasukkaisuussurmien synkkää historiaa. Tämä on sarjan neljäs osa.

VIIMEISET elonmerkit. Ne yövartijana ollut Satu Sallinen taltioi helsinkiläisen Munkan venekerhon päiväkirjaan aamuyöllä toukokuun 19. päivänä 1997. Kello oli 04.20. Ilma oli tyyni. Mittari näytti neljää astetta. Rusakko loikki venekerhon portille, mutta säikähti, kun halogeenivalo syttyi. Satu Sallinen kuuli vielä kevään ensimmäisen käen kukkuvan. Aamulla hän ei enää ilmaantunut työvuoroonsa Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Se oli outoa, sillä hän oli tunnollinen työntekijä. Vartiokopista löytyi osa hänen korvakoruaan. Se kieli karmivasta kohtalosta, joka paljastui kuukautta myöhemmin.

14-VUOTIAS tukkirekan apupoika meni huuhtomaan kasvojaan metsälampeen Kuhmoisissa. Lammen pohjasta pilkottivat ihmisen jalkaterät. Ruumis oli kääritty jätesäkkiin ja upotettu rautapainoilla. Siinä oli 13 pistohaavaa. Kaksi pistohaavoista oli selässä. Oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa nielusta löytyi viinirypäle. Selän pistohaavat ja nieluun jäänyt rypäle kertoivat siitä, että Satu Sallinen oli tullut yllätetyksi.

Hänen entinen kihlattunsa pidätettiin kuusi päivää ruumiin löytymisen jälkeen. ”Repe” oli Sallista 15 vuotta vanhempi hiljainen helsinkiläismies, työtön sähköasentaja. Hänet oli otettu kiinni jo kerran aiemmin toukokuussa, mutta laskettu vapaaksi.

Repe pärjäsi paremmin kalojen kuin naisten kanssa. – Olen ollut kova kalamies. Kalastuksen vuoksi minulla ei ole aikaa liiemmin naisille riittänyt. Viimeisin seurustelusuhteeni minulla on ollut Satu Sallisen kanssa. Sitä edellinen vakavampi seurusteluni on ollut noin 10 vuotta sitten. En muista edes tämän naisen nimeä, Repe kertoi poliisille.

Oikeudenkäynnissä seurustelusuhteen todellinen luonne paljastui. Satu Sallisen kannalta Repen ”rakkaus” oli kuristavaa ja lopulta tappavaa. Kummasta sinun osaltasi Sadun kanssa oli enemmän kysymys – rakkaudesta vai omistamisesta, poliisikin tenttasi miestä. – Kyllä minä ainakin rakastin häntä paljon aivan loppuun saakka, Repe vastasi.

PARI OLI TAVANNUT toisensa venekerholla kesäkuussa 1996. He menivät kihloihin puolisen vuotta myöhemmin 24 tunnin risteilyllä. Pian kihlauksen jälkeen Satu kertoi äidilleen, ettei suhteesta tule mitään Repen mustasukkaisuuden takia. Mies epäili, että Satu kävi vieraissa, jos Satu poikkesi maitokaupassa. Mies ei halunnut päästää hetkeksikään Satua silmistään.

– Ainoat meille yhteiset asiat olivat kalastus ja veneily, kaikki loput asiat, joita teimme ja paikat, jonne menimme, olivat minun ideoitani tai asioita, jotka olivat osa vain minun päivittäistä aikatauluani. Hänellä ei näyttänyt olevan minkäänlaista henkilökohtaista ”sisältöä” omassa elämässään – se kiersi minun elämäni ympärilläni, Satu kirjoitti veljelleen.

Mies ei hyväksynyt eroa, vaan alkoi uhkailla ja häiritä. Hän häiritsi soitoilla päivin ja öin, uhkaili Viron mafialla ja palkkamurhalla. – Hän on esimerkiksi kertonut minulle maksaneensa suuren summan minun hoitelemiseksi, Satu kirjoitti äidilleen. – Hän eli minun elämääni ravitsematta meidän elämäämme, Satu kirjoitti. Vain kaksi kuukautta ennen katoamistaan Satu kirjoitti äidilleen: ”toivon, että elän ensi kesään”. Se toive ei toteutunut. Satu Sallinen eli vain kesän kynnykselle.

ENTINEN KIHLATTU kiisti ensin jyrkästi surmanneensa Satua. Todisteet puhuivat häntä vastaan.

Ruumiskoira oli merkannut miehen auton Toyota Camryn takaluukun. Takaluukusta löytyi ihmisverta, jonka DNA sopi Sallisen DNA-profiiliin erittäin suurella todennäköisyydellä.

Kuulustelut saivat yllätyskäänteen, kun Repe yhtäkkiä väittikin palkanneensa kaverinsa tekemään palkkamurhan 90 000 markalla. Tapporaha oli Repen mukaan tarkoitus maksaa 20 000 markan kuukausierissä. Kaveri oli sama, jonka kanssa Repe oli viettänyt ennen surmaa aikaa ravintola Ukko-Munkissa sinappipossua syöden. Repen puheet järkyttivät kaveria, jonka muistikuvat illasta olivat huonot. Poliisi käytti harvinaista keinoa, hypnoosia, apuna tutkinnassa.

– Venerannassa tapahtui jonkinlainen hässäkkä ja tämän seurauksena olen tullut paikalle ja havainnut ihmisen kokoisen mytyn maassa, joka sitten on yritetty peitellä jollakin. Olen ollut nostamassa tätä myttyä johonkin tummaan tilaan, missä on ollut sanomalehtiä ja jotakin muuta materiaalia. Mytyn nostaminen tuotti vaikeuksia ja luiskahti, koska pinta oli liukas. Ilmeisesti olen mennyt jonkinlaiseen shokkiin, kun olen havainnut, että maassa oleva mytty on Satu Sallinen. Nyt kun olen saanut kerrottua nämä asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat, minulla on paljon parempi olo, kaveri kertoikin hypnoosin jälkeen. Myöhemmin hän perui puheensa ja sanoi niiden olleen unta.

Entistä kihlattua ja hänen kaveriaan syytettiin oikeudessa murhasta. Kaverin vaihtoehtoinen syyte oli avunanto murhaan.

Ex-kihlatun asianajaja kertoi oikeudessa, kuinka mies oli yksinäinen susi, jolle seurustelusuhteen päättyminen merkitsi putoamista korkealta ja kovaa. Mies lopetti merellä käymisen ja kalastamisen ja alkoi käyttää runsaasti alkoholia. Alkoholi provosoi asianajajan mukaan niitä ”hulluja ajatuksia, joita hyljättyjen miesten päässä liikkuu”.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ex-kihlatun 10,5 vuoden vankeusrangaistukseen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä murhasta. Käräjäoikeuden mielestä veritekoon johtaneet syyt kuuluivat inhimillisen tragedian piiriin. Kaverin syyte hylättiin kokonaan.

Hovioikeus korotti ex-kihlatun murhatuomiota vuodella. Hovioikeus ei uskonut ex-kihlatun puheita palkkamurhasta, vaan katsoi miehen itse surmanneen entisen naisystävänsä vakaasti harkiten ja suunnitelmallisesti. Hovioikeuskin hylkäsi kaverin syytteet.

Ex-kihlattu kuoli 2004. Hän ei koskaan tunnustanut murhaa.


Sari Autio /IS
Post Reply