M/S ESTONIA - 28.9.1994

Onnettomuudet ja niihin johtaneet syyt
User avatar
-Uta-
Posts: 4080
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by -Uta- »

Image

https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Estonia :
M/S Estonia (aiemmilta nimiltään Viking Sally, Silja Star ja Wasa King) oli vuonna 1980 käyttöönotettu, Itämerellä liikennöinyt matkustaja-autolautta, joka upposi myrskyssä 28. syyskuuta 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 henkeä.

Alus valmistui keväällä 1980 saksalaiselta Meyer Werftin telakalta Papenburgissa[3] ja aloitti samana vuonna liikenteen Viking Sally -nimisenä Viking Linen väreissä Turku–Tukholma-reitillä. Estonian rakenne muistuttaa M/S Diana II:n (nyk. M/S Bluefort) rakennetta, mutta laivat eivät ole varsinaisia sisaraluksia lukuun ottamatta pääkannen alapuolista osaa[3]. Laiva vaihtoi useita kertoja omistajaa ja nimeä. Viimeiseksi, vuoden 1993 alusta alkaen, se kuului virolais-ruotsalaiselle Estline-varustamolle ja liikennöi nimellä Estonia Tallinnan ja Tukholman välillä.

Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 vastaisena yönä Itämerellä kansainvälisellä vesialueella, noin 40 kilometriä Utöstä eteläkaakkoon. Kyseessä oli suurin rauhanajan merionnettomuus 1900-luvun Euroopassa kuolonuhrien määrällä mitattuna.

Kansikuvaus
Estonian autokansi oli läpiajettava. Autokansi oli jaettu kahtia keskilaipiolla pituussuunnassa. Keulaportti oli visiirityyppinen, ja autolautan perässä oli kaksoisperäportit.

Kansi 9: (H-kansi) komentosilta.
Kansi 8: (G-kansi) osa miehistön hyteistä ja lepotiloista, pelastusveneet ja molemmilla puolilla ramppi itsestääntäyttyville pelastuslautoille.
Kansi 7: (F-kansi) osa miehistön hyteistä ja lepotiloista, keula-, pää- ja peräportaikoiden yläpäät sekä kävelykansi.
Kansi 6: (ravintolakansi, E-kansi) keulan hyttiosasto, ravintola Seaside, tanssiravintola Baltic Bar, kasino ja Poseidon-ravintola.
Kansi 5: (sisääntulokansi, D-kansi) keulan hyttiosasto, neuvonta, tax-free-myymälä, kansimatkustajien lepotuoliosasto, Pub Admiral, Cafe Neptunus ja muutama pienempi myymälä.
Kansi 4: (C-kansi) keula- ja keskiosassa kolmella käytävällä jaetut hyttiosastot, pääportaikon ja peräportaikon alapää, erillinen portaikko kannelle 1 ja peräosassa Night Club Estonia, kokoustilat ja elokuvateatteri.
Kansi 3: (B-kansi) ylempi autokansi (nostettava henkilöautokansi) ja keskellä portaikot aluksen ylemmille ja alemmille kansille.
Kansi 2: (A-kansi) alempi autokansi ja keskellä portaikot aluksen ylemmille ja alemmille kansille.
Kansi 1: (välikansi) aluksen edullisimmat hytit, konehuone, konevalvomo verstaineen, kannelle 7 johtavien keulaportaiden alapää ja portaat saunaosastolle.
Kansi 0: (kaksoispohjan kansi) sauna- ja uima-allasosasto, kaksi 20 hengen kokoushuonetta sekä makeavesi-, harmaavesi- ja painolastitankit.

Käyttöhistoria
Estonia toimi seuraavilla nimillä, varustamoilla ja reiteillä:

1980–1990: M/S Viking Sally, Viking Line (reitillä Turku–Maarianhamina–Tukholma)
1990–1991: M/S Silja Star, Silja Line (reitillä Turku–Maarianhamina–Tukholma)
1991–1993: M/S Wasa King, Wasa Line (reiteillä Vaasa–Uumaja ja Vaasa–Sundsvall)
1993–1994: M/S Estonia, Estline (reitillä Tallinna–Tukholma)

M/S Viking Sally luovutettiin Viking Linen toiselle suomalaiselle osakasvarustamolle, Rederi AB Sallylle, kesäliikenteen alkuun 1980.[ Se oli valmistettu saksalaisen Jos L. Meyerin telakalla numerolla 590. Valmistuttuaan alus asetettiin liikenteeseen Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille, jolla se palveli aina vuoteen 1990 asti

Rederi AB Sally oli luopunut Viking Linen liikennöinnistä 1980-luvun loppupuoliskolla, jolloin aluksen hoito siirtyi Rederi AB Slitelle. Liikennöinti jatkui edelleen Viking Linen alaisuudessa. Alus myytiin vuonna 1988 suomalaiselle laivanvarustamo Effoalle mutta aikarahdattiin edelleen Rederi AB Slitelle käytettäväksi Viking Linen liikenteessä.

10. heinäkuuta 1986 Viking Sallyn ollessa matkalla Tukholmaan aluksella tapahtui henkirikos, jossa Reijo Hammar murhasi tamperelaisen liikemiehen Antti Eljaalan puukottamalla ja kuristamalla. Hammar tuomittiin teosta elinkautiseen vankeuteen.

Heinäkuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä 1987 Viking Sallylla tapahtui sen ollessa matkalla Tukholmasta Turkuun vakava väkivallanteko, jossa tuntemattomaksi jäänyt henkilö surmasi nuoren saksalaismiehen ja vahingoitti vakavasti toista samanmaalaista
naista. Tapaus ei selvinnyt, kunnes syyskuussa 2020 poliisi ilmoitti ratkaisseensa rikoksen ja siirtävän sen syyteharkintaan.

6. marraskuuta 1988 Viking Sally ajoi karille Tukholman saaristossa pelastaessaan merihätään joutunutta veneilijää. Alus sai potkurivian, mutta henkilövahinkoja ei tullut.

Keväällä 1990 Viking Sally nimettiin uudelleen Silja Stariksi, ja se aloitti liikenteen Silja Linen alaisuudessa Turku–Maarianhamina–Tukholma-välillä. Silja Starin liikenne jatkui vuoden 1990 loppupuoliskolle asti, minkä jälkeen Silja Linen muut alusjärjestelyt korvasivat sen.

Vuoden 1991 alkupuolella alus uudelleennimettiin Wasa Kingiksi, ja se asetettiin Wasa Linesin liikenteeseen Vaasa–Uumaja/Sundsvall-välille.

Vuoden 1993 alussa Wasa King myytiin pois Suomesta käytettäväksi Estlinen liikenteeseen Tallinna–Tukholma-reitillä. Alus nimettiin uudelleen Estoniaksi

Estonian uppoaminen
Pääartikkeli: Estonian uppoaminen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Estonian_uppoaminen

Matkustaja-autolautta Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 kello 1.50 (UTC+2)[16] reitillään Tallinnasta Tukholmaan. Arvioitu saapumisaika Tukholmaan oli 9.30, mutta virallisen onnettomuustutkintaraportin mukaan noin kello 1.15 Turun saariston eteläpuolella keulavisiiri repeytyi irti laivasta aaltojen voimasta ja vettä alkoi tulvia autokannelle. Tämän vuoksi laiva kallistui aluksi noin 15 astetta ja pian sen jälkeen 30–40 astetta oikealle. Estonia lähetti hätäkutsuja kello 1.24–1.27 välillä, minkä jälkeen yhteys alukseen katkesi, ja alus alkoi nopeasti kallistua ja upota. Kallistuman vuoksi vettä tulvi sisään myös aaltojen rikkomista ovista ja ikkunoista kansilla 3–5, ja tämän jälkeen alusta ei olisi voitu enää pelastaa. Aluksen uppoaminen oli nopeaa ja väistämätöntä.

Aluksella oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 852 kuoli. Suurin osa uhreista oli ruotsalaisia ja virolaisia. Miehistö oli virolais-ruotsalaista, mutta joukossa oli myös venäläisiä, latvialaisia ja ukrainalaisia. Hylyn sijaintipaikka on noin 22 meripeninkulmaa (40 kilometriä) Utön saarelta eteläkaakkoon. Hylky lepää noin 80 metrin syvyydessä].

Image

Estonian korvasi onnettomuuden jälkiseurauksena Estline-yhtiön Tallinna–Tukholma-reitillä M/S Regina Baltica.

Lähteet
Loppuraportti Itämerellä 28.9.1994 tapahtuneen matkustaja-autolautan kaatumisen tutkinnasta. MV Estonia. Helsinki: Viron, Ruotsin ja Suomen hallitusten asettama kansainvälinen tutkintakomissio, Oy Edita Ab, 2000. ISBN 951-836-033-2.

Loppuraportin verkkoversio (viitattu 8.4.2011, linkki päivitetty 21.10.2017).
https://turvallisuustutkinta.fi/fi/inde ... tonia.html
Last edited by -Uta- on Wed Sep 16, 2020 9:49 pm, edited 1 time in total.
User avatar
-Uta-
Posts: 4080
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by -Uta- »

Miksi Estonia todella upposi? Kohun aiheuttanut dokumentti lupaa uusia tietoja katastrofista
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/578 ... 1edfa97b34
Tänään klo 11:18 (muokattu klo 14:18)

Autolautta Estonian uppoamisesta tulee kuluneeksi syyskuun lopussa jo 26 vuotta, mutta spekulaatiot sen uppoamisen syistä eivät ota loppuakseen.

Nyt 26 vuotta onnettomuuden jälkeen Dplayn uusi viisiosainen dokumenttisarja tutkii tragediaa ja sen ympärillä vallinneita olosuhteita. Miten M/S Estonia haaksirikkoutui ja miksi alus todella upposi? ESTONIA – Mullistava löytö saa ensi-iltansa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa uppoamisen 26. vuotispäivänä. – Haluamme kertoa mitä todella tapahtui ja antaa uhrien omaisille ja tragediasta elossa selvinneille vastauksia, dokumenttisarjan ohjaaja Henrik Evertsson tuotantoyhtiö Monsterista sanoo.

Tallinnasta Tukholmaan illalla lähtenyt autolautta Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 kovassa myrskyssä Suomen meripelastusalueella. Katastrofissa kuoli 852 ihmistä, vain 137 lautalla ollutta saatiin pelastettua.

Onnettomuustutkintakomission mukaan uppoamisen syynä oli keulavisiirin irtoaminen, minkä takia autokannelle virtasi valtavia määriä vettä lyhyessä ajassa. Alus kallistui ja lopulta upposi. Kaikki tapahtui noin tunnin sisällä.

Virallinen versio kyseenalaistettu

Kaikkia virallinen versio autolautan uppoamisen syistä ei kuitenkaan ole vakuuttanut. Estonian uhrien omaisten Ruotsissa perustama säätiö SEA sekä eloonjääneet ovat tragediasta lähtien vaatineet hylyn perusteellista tutkimista. Vaatimus on torjuttu kerta toisensa jälkeen.

– Kun aloimme tutkia tätä tapausta, olimme yhä vakuuttuneempia siitä, että eloonjääneiden ja sukulaisten ilmaisema huoli oli erittäin perusteltua. Erityisesti päätelmät siitä, miten ja miksi Estonia upposi, olivat erityisen kiinnostavia – ja ehdottoman välttämättömiä, jotta pystyimme tutkimaan asiaa tarkemmin, dokumenttisarjan ohjaaja Evertsson sanoo Discovery Finlandin mukaan.

Noin 80 metrin syvyydessä merenpohjassa lepäävä Estonia on julistettu hautarauhaan. Autolautassa olevien uhrien lepoa valvoo merivartiosto. Sukeltaminen ja kuvaaminen hylyn alueella on kielletty.

Hautarauhaa rikottiin

Dokumenttisarjan tekijät uhmasivat kuitenkin kieltoa, ja kahta heistä syytetään nyt Estonian hautarauhan rikkomisesta. Tuotantoryhmä kävi viime syksynä kuvaamassa hylkyä saksalaistukialukselta. Suomen rajavartiolaitos oli saanut etukäteen tiedon, että tukialukselta aiottiin sukeltaa alueella, ja muistutti hautarauhasta.

– Tuotannon mukaan oli kuitenkin journalistisista syistä johtuen välttämätöntä lähettää vedenalainen robotti dokumentoimaan hylyn tila. Estonian tapaus on yhteiskunnallisesti merkittävä ja sukellus oli ainoa tapa selvittää, onko tänään saatavilla oleva virallinen lausunto onnettomuuden syistä uskottava, vai liittyykö tapaukseen jotain, mitä ei ole vielä kerrottu yleisölle, Discovery Finlandin viestintäpäällikkö Sanna Ignatius sanoo.

Aftonbladetin mukaan dokumenttisarjan tekeminen johti uusiin löytöihin, jotka puolestaan johtivat uusiin päätelmiin onnettomuuden syistä.

Korjattu väärä tieto kello 14.18. Estonia makaa noin 80 metrin syvyydessä merenpohjassa, ei siis 20 metrin.


KATRIINA MÄKELÄ /IL
User avatar
härkä
Posts: 7257
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by härkä »

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6f6 ... 73d92d9547

Dplayn kohuttu Estonia-dokumentti paljastaa: laivan kyljessä on valtava reikä – pitääkö turman virallinen selitys sittenkään paikkansa?
Tänään klo 7:30
Discovery Finlandin suoratoistopalvelu Dplayssa julkaistavassa Estonia – Mullistava löytö -dokumentissa paljastetaan uutta tietoa Euroopan vakavimmasta laivaturmasta.
Selviytyneet kertovat elämän ja kuoleman taistelusta haaksirikon aikana. Heidän todistuksensa ovat keskeisiä totuuden etsimisessä. DPLAY
– Yön kuluessa kuulin yhtäkkiä kuolinhuudon. Pitkän, pitkän kuolinhuudon, joka hiljeni yhtäkkiä. Se oli ainoa kuulemani kuolinhuuto, mutta muistan sen ikuisesti, Estonian uppoamisesta selvinnyt Carl Eric Reintamm sanoo uutuusdokumentissa.

Hän puhuu Euroopan rauhanajan historian vakavimmasta, 26 vuotta sitten sattuneesta laivaonnettomuudesta, jossa kuoli 852 ihmistä.

Niin karmiva tragedia herättää luonnollisesti spekulaatiota syistä suuntaan jos toiseenkin. Yksi pitkäaikaisimmista ja kestävimmistä väitteistä on ollut, ettei virallinen selitys keulavisiirin irtoamisesta voinut aiheuttaa niin suuren matkustaja-aluksen häkellyttävän nopeaa uppoamista.

– Tutkijat eivät ole koskaan nähneet Estonian kaltaisen laivan uppoavan niin nopeasti, jos vesirajan alla ei ole reikää, ruotsalainen ex-kansanedustaja Henrik S. Järrel sanoo dokumentissa.

Nyt Discovery-kanavan Dplay-suoratoistopalvelussa julkaistavassa dokumentissa kyseenalaistetaan vakavasti virallisen version paikkansapitävyys. Aluksen kyljessä, sillä puolella, jolla se merenpohjassa makaa, on valtava aukko, jonka syntymiseen on vaadittu huomattava voima.

Viisiosaisessa dokumenttisarjassa maalataan askel askeleelta kuvaa siitä, miten etenkin Ruotsin viranomaiset hoitivat turman jälkipyykin ja tutkinnan huonosti. Useiden haastateltujen mielipide on, että jotain yritettiin peitellä, eikä totuus edes kiinnostanut.

Iltalehti sai Suomessa yksinoikeudella dokumenttisarjan etukäteen katsottavakseen.

Estonian hylky makaa edelleen Itämeren pohjassa. Kuva vuonna 1994 tehdyltä sukellukselta. Estonian hylky makaa edelleen Itämeren pohjassa. Kuva vuonna 1994 tehdyltä sukellukselta.
Estonian hylky makaa edelleen Itämeren pohjassa. Kuva vuonna 1994 tehdyltä sukellukselta. IL-ARKISTO
Kiviä päälle
Palataanpa alkuun. Ruotsin uuden, viikko turman jälkeen aloittaneen hallituksen pääministeri Ingvar Carlsson sanoi tuoreeltaan haluavansa, että hylky nostetaan merestä. Omaiset halusivat haudata läheisensä.

Asian päättämiseksi asetettiin eettinen neuvosto, joka tarkasteli asiaa monesta kulmasta. Dokumentissa arvostellaan neuvoston kokoonpanoa, sillä joukossa ei ollut teknisiä asiantuntijoita, vaan se oli käytännössä täysin riippuvainen Ruotsin merenkulkulaitoksen suosituksista. Kyseisellä laitoksella tutkimussukelluksia johtanut Johan Franson oli nostamista vastaan.

– Hän oli taitava väittelijä, silloinen Ruotsin Viron-suurlähettiläs Lars Grundberg sanoo dokumentissa.

Eettinen neuvosto pohti muun muassa, voiko ihmisiä laittaa hengenvaaraan ruumiita nostaessa ja millaisia psyykkisiä vaurioita operaatioon osallistuville tulisi.

Aluksen kartoittamista varten palkattiin yhdysvaltalainen Rockwater-yhtiö. Sukeltajien tehtävä oli melko helppo, ruumiita lukuun ottamatta. Näkyvyys oli dokumentissa haastatellun sukeltajan mukaan loistava 50 metrissä. Yhtiön edustajien mukaan mitään esteitä hylyn tai ruumiiden nostamiselle ei ollut, ja tämä on kirjattu myös raporttiin.

– Mitään käytännön ongelmia ei ollut. Ruumispussi, kori ja nosto. Se ei vain ollut tehtävämme, Ray Honour, Rockwaterin silloinen projektipäällikkö sanoo dokumentissa.

Joulukuussa 1994 se antoi suosituksensa hallitukselle. Pian sen jälkeen pääministeri antoi lausuntonsa.

– Ruotsin hallitus on päättänyt, että sekä matkustajalautta M/S Estonia että menehtyneet jätetään mereen, Carlsson lausui. Hän vetosi eettisiin syihin ja katui sitä, että oli heti turman jälkeen luvannut nostaa aluksen.

Isku oli omaisille kova. Joitakin hiersi myös kesällä 1995 voimaan astunut päätös Estonian julistamisesta hautarauhan piiriin. Sopimuksen allekirjoittivat Itämeren rannikkovaltiot ja Iso-Britannia.

Kova oli myös myöhempi päätös peittää hylky kivillä ja betonilla, jotta hautarauhaa ei rikottaisi. Operaatio aloitettiin vuonna 1996, mutta se keskeytettiin omaisten raivoisan vastustuksen takia.

Ei tutkittu kunnolla
Vuonna 1994 Estonian tutkinut Rockwater toimi tarkkojen viranomaismääräysten mukaan. Kattavaa tutkimusta ei tehty. Tämän myöntävät auliisti myös onnettomuustutkijat. Onnettomuustutkintakeskuksen virkamies Tuomo Karppinen sanoo dokumentissa soitetulla nauhalla, että laiva toki kuvattiin tutkintaa varten, mutta sitä ei tehty systemaattisesti. Kansainvälisen tutkintakomission puheenjohtajan Uno Laurin mukaan tälle ei ollut mitään syytä.

– Emme odottaneet löytävämme mitään vahinkoja rungosta, Laur sanoo.

Vuonna 1997 tutkintakomissio julkisti raporttinsa.

”Estonian keulavisiirin lukituslaitteet pettivät, koska aaltojen iskuista aiheutuva kuormitus synnytti avaavan momentin kannen saranoiden suhteen”, johtopäätöksissä todetaan. Visiiri irtosi, autoramppi aukesi ja autokannelle tulvinut vesi sai aluksen kallistumaan, kaatumaan ja uppoamaan.

Estonian keulavisiiri löydettiin noin kolme viikkoa turman jälkeen meripeninkulman päässä Estonian uppoamispaikasta. Se nostettiin marraskuussa ja kuljetettin Hankoon. Estonian keulavisiiri löydettiin noin kolme viikkoa turman jälkeen meripeninkulman päässä Estonian uppoamispaikasta. Se nostettiin marraskuussa ja kuljetettin Hankoon.
Estonian keulavisiiri löydettiin noin kolme viikkoa turman jälkeen meripeninkulman päässä Estonian uppoamispaikasta. Se nostettiin marraskuussa ja kuljetettin Hankoon. HEIKKI SEPPÄNEN / POLIISI
Lopputulos ei miellyttänyt kaikkia. Joidenkin mielestä teoria visiiristä otettiin annettuna ja sen todistamiseen käytettiin kolme vuotta. Dokumentissa haastateltujen selviytyjien mielestä heitä ei kuunneltu ja raportti ei vastaa heidän kokemuksiaan. Esimerkiksi Reintammin mukaan hän puhui poliisille vain kerran ja kaikki ymmärrettiin väärin.

Moni sanoi kuulleensa kaksi kovaa pamausta, ja että laivan kallistuminen alkoi jo varttia ennen raportissa mainittua aikaa. Selviytyjät kokoontuivat ja 34 heistä allekirjoitti kirjeen, jossa he arvostelivat raporttia ja väittivät, ettei aikajana täsmää.

Reikäteoria ja salakuljetus
Teoria reiästä nousi pintaan jo varhaisessa vaiheessa. Norjalainen laivaonnettomuusasiantuntija, Bergenin yliopiston entinen virtausmekaniikan apulaisprofessori Rolf Imstøl selittää dokumentissa, että nopean kaatumisen seurauksena laivaan olisi pitänyt jäädä ilmataskuja ja aluksen olisi pitänyt jäädä ympäri kääntymisenkin jälkeen pintaan.

– Miten vesi pääsi autokannen alle niin nopeasti? Sitä ei selitä se, että vettä tuli vain autokannelta, Imstøl sanoo.

Vuonna 2000 amerikkalaismiljonääri Gregg Bemis järjesti hylylle sukelluksen ja väitetysti löysi kyljestä pilkottavan reiän, joka oli vuoden 1996 kivenpudotusoperaatiossa likipitäen peittynyt. Löydöksestä kuvattu video oli kuitenkin epäselvä, sitä ei otettu todesta eikä se johtanut jatkotoimenpiteisiin. Tosin Bemisistä annettiin pidätysmääräys Ruotsissa hautarauhan rikkomisen takia. Hän kuoli aiemmin tänä vuonna.

Lisää vettä salaliittoteorioiden myllyyn antoi vuonna 2004 tehty paljastus, että Ruotsin asevoimat kuljetti salaa Estonian kyydissä Neuvostoliiton aikaista aseteknologiaa. Vuonna 1994 Neuvostoliiton hajoamisesta ja Viron itsenäistymisestä oli kulunut vain kolme vuotta ja neuvostoaseiden ralli kävi kuumana.

Tammikuussa 2005 Ruotsi myönsi kaksi kuljetusta, jotka tapahtuivat 14. ja 20. päivä syyskuuta 1994. Tavarat olivat ”asejärjestelmiin liittymättömiä elektroniikkalaitteita”, eikä joukossa ollut räjähteitä. Dokumenttisarjan neljännessä jaksossa paneudutaan salaliittoteorioihin, joista yksi on, että kyydissä ollut asemateriaali räjähti.

Uusi sukellus
Viime vuoden syyskuussa toimittaja, dokumenttiohjaaja Henrik Evertsson ryhmineen astui Saksan lipun alla seilaavaan Fritz Reuter -alukseen ja lähti Estonian uppoamispaikalle.

Perillä heitä odotti Suomen rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva. Suomalaisviranomaiset ilmoittivat asiallisesti Estonian hautarauhasta, mutta lyhyen radiokeskustelun jälkeen he suostuivat ”navigoinnin turvaamiseksi” siirtymään puolen merimailin päähän paikasta. Saksa ei ollut mukana hautarauhasopimuksessa, ja Estonia makaa Suomen talousalueella, mutta kansainvälisillä vesillä, eli viranomaisilla ei ole valtuuksia tehdä esimerkiksi pidätyksiä.

– Minähän sanoin, että suomalaiset ovat aika mukavia tyyppejä! Kiitos, Suomi, kiitos, puolalainen sukelluskonsultti Jakob Olszewski riemuitsi.

Tämä oli suuri helpotus, sillä sukellusköysi piti robottia varten saada mahdollisimman lähelle hylkyä.

Suomen rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva oli Estonian hylyn päällä passissa 23. syyskuuta 2019, kun dokumenttiryhmän alus Fritz Reuter saapui paikalle.Suomen rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva oli Estonian hylyn päällä passissa 23. syyskuuta 2019, kun dokumenttiryhmän alus Fritz Reuter saapui paikalle.
Suomen rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva oli Estonian hylyn päällä passissa 23. syyskuuta 2019, kun dokumenttiryhmän alus Fritz Reuter saapui paikalle. HENRIK EVERTSSON/DPLAY
Dokumentissa seurataan, miten sukellusrobotti saapuu alukselle. Näkyvyys on erinomainen.

Huomio kiinnittyy aluksen asentoon. Vuonna 1994 alus lepäsi 120 asteen kulmassa. Viime vuonna kallistuskulma oli 132 astetta, eli aluksen tyyrpuurin puoli, jolla se lepää, on enemmän esillä. Merenpohja on pehmeää savea, mikä sallii aluksen liikkumisen.

Sukellusrobotti käy ensin läpi paapuurin puolen ja löytää kaksi Rockwaterin tekemää sisäänmenoreikää. Tyyrpuurin puolella, aluksen keskivaiheilla, vesirajan kohdalla, koittaa järkytys.

– Oho, sehän on ihan täysin auki. Tyyrpuurin puolella on ainakin metrin levyinen painauma. Törmäyslista on aivan kasassa.

– Runko on aivan hajalla. Tuosta pistää ulos kookas metalliosa. Vauriot ovat todella mittavia.

Puheenparsi ei ole innostunut. Pikemminkin epäuskoinen. Evertssonin naamasta näkee, ettei hän aivan käsitä, mitä he ovat löytäneet.

Dokumenttiohjaaja Henrik Evertssonia vastaan on nostettu syyte hautarauhan rikkomisesta, ja hän joutuu oikeuteen ensi vuoden alussa. Maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Dokumenttiohjaaja Henrik Evertssonia vastaan on nostettu syyte hautarauhan rikkomisesta, ja hän joutuu oikeuteen ensi vuoden alussa. Maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
Dokumenttiohjaaja Henrik Evertssonia vastaan on nostettu syyte hautarauhan rikkomisesta, ja hän joutuu oikeuteen ensi vuoden alussa. Maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. DISCOVERY NETWORKS NORWAY/DPLAY
”Liikuttunut ja raivoissani”
Paria kuukautta löydöksen jälkeen hylkyvaurioasiantuntija Linus Andersson antaa arvionsa.

– Vaurio ei todellakaan ole ihan pieni. Ainakin neljämetrinen ja leveimmillään 1,5 metriä, Andersson sanoo ja kertoo pitävänsä sitä törmäysvauriona.

Seuraavaksi oman lausuntonsa antaa Norjan merivoimien komentajakapteeni Frank Børresen.

– Tämä muistuttaa kuvia tunnetuista räjähdyksistä. Metalli on aina taipunut ulkoa sisälle päin. Myös silloin, kun räjähdys on tapahtunut aluksen sisällä.

– En sulkisi räjähdyksen mahdollisuutta pois. Pidän sitä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, Børresen toteaa, sillä maalipinnassa ei näy räjähdyksen tyypillisiä merkkejä.

Mielenkiintoisin on Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston, arvostetun NTNU:n meritekniikan professorin Jørgen Amdahlin selvitys. Hän teki ryhmineen tietokonemallinnuksen jolla simuloitiin, millainen voima kyseisenlaisen reiän aiheuttamiseen tarvittaisiin.

– Saimme selville, että maksimivoima on noin 500-600 tonnia.

– Esimerkiksi tuhat tonnia painava kohde olisi törmännyt alukseen neljän solmun nopeudella, Amdahl havainnollistaa.

Reikä ei siis voi olla seurausta noin 50-tonnisesta keulavisiiristä.

Tuhat tonnia tarkoittaa suurta kalastusalusta. Tai sukellusvenettä.

Periaatteessa kyse voisi olla pohjassa olleesta kivestä, kun alus on vajonnut. Merenpohja tosin tutkittiin jo onnettomuustutkinnassa ja todettiin, että se on pehmeää sedimenttiä. Mainintoja kivistä ei ollut.

Amdahlin mielestä vaurioiden syntysyy pitäisi selvittää kunnolla, samoin kuin se, onko niillä ollut vaikutusta tapahtumien kulkuun.

Dokumentissa huomautetaan, että Amdahl on käyttänyt laskelmissaan julkisia rakennetietoja Estoniasta, ja että ne eivät välttämättä täysin pidä paikkaansa, sillä vauriokohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mistä syystä ”Amdahl on varovainen päätelmissään”.

Elokuun puolivälissä ohjaaja Evertsson esitteli kuvamateriaalin dokumentissa haastatelluille omaisille, selviytyjille, asiantuntijoille, ex-kansanedustajille ja tutkijoille. Neljännesvuosisata tragedian jälkeen he ovat saaneet vahvistuksen siitä, että tutkinta oli epätäydellinen.

Heidän reaktionsa ja ilmeensä kertovat paljon. Olipa reiän takana vedessä ollut esine, pohjassa lojunut iso kivi tai räjähdys, on päivänselvää, ettei tutkintaa aikanaan tehty kunnolla.

– Olen sekä liikuttunut että raivoissani, omaisyhdistys SEA:n puheenjohtaja Lennart Berglund sanoo.

Haastateltujen mielestä tutkinta pitäisi nyt ehdottomasti avata uudestaan.

Dokumentin tekijöiden mukaan tutkinnasta aikanaan vastanneet henkilöt ja ruotsalaisministerit eivät suostuneet haastatteluihin. Ruotsin hallitukselle tarjottiin mahdollisuutta tutustua löydöksiin etukäteen, mutta se kieltäytyi tarjouksesta.

ESTONIAN UPPOAMINEN
Matkustaja-autolautta Estonia lähti Tallinnasta tiistaina 27. syyskuuta 1994 kello 19.15 kohti Tukholmaa. Aluksella oli 989 ihmistä, joista 803 oli matkustajia.
Merenkäynti oli kovaa. Keskiyöllä tuuli oli lounaasta 15–20 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus oli 3–4 m.
Kello 01.15 keskiviikkona aluksen niin sanottu keulavisiiri irtosi ja kaatui eteenpäin vetäen autokannen rampin täysin auki. Alukseen virtasi runsaasti vettä ja se kallistui nopeasti oikealle. Tämä oli kansainvälisen tutkimuskomitean mukaan turman syy.
Kello 01.50 Estonia upposi perä edellä syvyyksiin ja katosi lähistön laivojen tutkakuvista.
Tuntikausia kestäneiden pelastustöiden aikana merestä nostettiin 138 ihmistä, joista yksi kuoli myöhemmin sairaalassa.
Turmasta selvisi 137 ihmistä, 852 kuoli. Pelastuneista 111 oli miehiä ja 26 naisia.
Kuolleet edustavat 17 eri kansalaisuutta. Heistä oli ruotsalaisia 501, virolaisia 285, latvialaisia 17, venäläisiä 11 ja suomalaisia 10.
Estonian hylky makaa 80 metrin syvyydessä kansainvälisillä vesillä Suomen talousalueella.
Kuolonuhreilla mitattuna onnettomuus on Euroopan rauhanajan tuhoisin vesiliikenteessä ja yksi tuhoisimmista kaikki onnettomuudet mukaan lukien. Tappavampia ovat olleet vain Tshernobylin ydinonnettomuus 1984, Vajontin patokatastrofi 1963 ja Courrières’n kaivosräjähdys 1906.
Lähteet: MV ESTONIAn onnettomuuden kans


Kiireessä laitettu , siksi sekainen. Sorry.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
itäviitta
Posts: 541
Joined: Wed Dec 14, 2011 6:30 pm
Location: Vesistö

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by itäviitta »

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0e4 ... 7eabee13cc
Suomi, Ruotsi ja Viro aloittavat tutkinnan tuoreista Estonia-sokkipaljastuksista

Maiden hallitukset korostavat kuitenkin pitäytyvänsä 23 vuoden takaisessa selityksessä, jonka mukaan laiva upposi keulavisiirin irtoamisen vuoksi.
Estonian keulavisiiri nostettiin merestä marraskuussa 1994.Estonian keulavisiiri nostettiin merestä marraskuussa 1994.
Estonian keulavisiiri nostettiin merestä marraskuussa 1994. HEIKKI SEPPÄNEN/POLIISI
Suomi, Ruotsi ja Viro käynnistävät yhteisen tutkinnan tuoreista sokkipaljastuksista koskien autolautta Estonian uppoamista tasan 26 vuotta sitten.

Suoratoistopalvelu Dplayn maanantaina julkaistussa dokumentissa paljastetaan, että Itämeren pohjassa makaavan laivan kyljessä on ainakin neljän metrin mittainen reikä. Asiantuntijat arvioivat dokumentissa reiän syntyneen mahdollisesti törmäyksessä, eivätkä sulje pois myöskään räjähdyksen mahdollisuutta.

LUE MYÖSDplayn kohuttu Estonia-dokumentti paljastaa: laivan kyljessä on valtava reikä – pitääkö turman virallinen selitys sittenkään paikkansa?
Ruotsin ulkoministeriön maanantaina julkaiseman tiedotteen mukaan Suomi, Ruotsi ja Viro pitävät ennen julkaisemattomia tietoja ”merkittävinä” ja ”tulevat arvioimaan niitä yhdessä”. Tiedote on julkaistu Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr), Ruotsin ulkoministeri Ann Linden ja Viron ulkoministeri Urmas Reinsalun nimissä.

Maat pyrkivät vahvistamaan dokumentin tiedot noudattaen välistään hautarauhasopimusta, jonka mukaan uponneeseen alukseen ei saa kajota häiritsevästi. Viro johtaa prosessia.

Tiedotteen lopuksi maat korostavat kuitenkin luottavansa Estonia-tutkintakomission loppuraporttiin vuodelta 1997. Sen mukaan laiva upposi keulavisiirin irtoamisen vuoksi.

M/S Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 kansainvälisellä merialueella, noin 40 kilometrin päässä Utön saaresta. Turmassa kuoli 852 ihmistä.
Kierrä minut rannan puolelta
User avatar
härkä
Posts: 7257
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by härkä »

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006651538.html
Grafiikka näyttää: tällainen on Estonian kyljestä löytynyt reikä
Discoveryn tuoreessa dokumentissa puhuvan asiantuntijan mukaan robottikameran kuvaaman vaurion syntymiseen tarvittaisiin noin 500–600 tonnin maksimivoima.

Viron, Ruotsin ja Suomen ulkoministeriöt kertoivat maanantaina julkaisemassaan lausunnossa, että maat aikovat arvioida yhdessä autolautta Estonian 26 vuoden takaiseen uppoamiseen liittyvät ”uudet merkittävät tiedot, joista ei ole kerrottu aiemmin”.
Uudet tiedot ovat lähtöisin Discoveryn tuottamasta, tuoreesta dokumenttisarjasta. Sarjassa paljastetaan, että Estonian hylyn kyljestä löytyy reikä, jolle ei aiemmissa tutkimuksissa annettu selitystä.
Aukko paljastui, kun dokumentin tekijät lähettivät robottikameran hylyn luo.

Katkelma dokumenttisarjasta on nähtävissä yllä olevalla videolla. Sarja on nähtävissä kokonaisuudessaan Dplay-palvelussa.
Reiän muotoa sekä sen sijaintia laivan tyyrpuurin puoleisella kyljellä havainnollistaa IS:n alla oleva grafiikka. Repeämän on arvioitu olevan korkeudeltaan noin neljä metriä ja leveydeltään (leveimmältä kohdaltaan) noin 1,2 metriä.
Dokumentissa näytetään, kuinka sen ohjaaja Henrik Evertsson seurasi muiden kanssa robottikameran hylystä välittämää kuvaa.
– Sehän on painunut täysin sisään, yllättyneiden dokumentaristien suusta kuullaan tilanteessa.

Dokumentissa mukana olevan hylkyasiantuntijan Linus Anderssonin mukaan Estonian kyljen aukko näyttää törmäysvauriolta. Myös muut dokumentissa puhuvat asiatuntijat pitävät vauriota mahdollisesti ulkopuolisen voiman aiheuttamana.

Lue lisää: Ruotsi kuohahti tuoreen Estonia-dokumentin tiedoista: ”Havainto on sensaatiomainen”

Epäselvää kuitenkin on, mikä vaurion aiheutti. Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston meritekniikan professori Jørgen Amdahl laski julkisuuteen annettujen tietojen perusteella, että robottikameran kuvaamien vaurioiden syntymiseen tarvittava maksimivoima olisi noin 500–600 tonnia.
ESTONIA – Mullistava löytö -dokumenttisarjan kaikki viisi jaksoa katsottavissa nyt Dplay+:ssa.

Image
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
monoliitti
Posts: 1050
Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by monoliitti »

Outoa on jos ei reikää laajassa onnettomuustutkinnassa huomattu. Yhtä outoa jos huomattiin mutta ei pidetty tärkeänä selvittää aiheuttajaa. Huhuja murtumasta on kuitenkin tihkunut alusta asti.
User avatar
härkä
Posts: 7257
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by härkä »

Kalevan oma juttu aiheesta on maksumuurin takana.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/aed2 ... 829a372c7d
Kaleva uutisoi Estonian kyljen repeämästä vuonna 1997 – ”Hylystä löytyi suurehko repeämä nollakannella, jossa sijaitsivat sauna ja uima-allas”

Lisäksi vuosikymmenten takaisessa uutisjutussa kerrotaan, että virolaisia edeltänyt suomalaismiehistö olisi havainnut Estoniassa vakavia vikoja jo vuonna 1992, mutta niitä ei koskaan korjattu.
Dplayn ESTONIA – Mullistava löytö -dokumenttisarjassa on tehty merkittävä löytö hylyn kyljestä DPLAY
Estonian turmaa käsittelevä uutuusdokumentti kertoo hylyn kyljessä olevasta suuresta reiästä. Suomi, Ruotsi ja Viro ovat ilmoittaneet aloittavansa yhteisen tutkinnan tuoreista Estonia-paljastuksista.

Estonia upposi syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli yli 800 ihmistä.
Virallisen Estonia-tutkintakomission loppuraportin mukaan laiva upposi keulavisiirin irtoamisen vuoksi.
Sanomalehti Kaleva kertoo uutisoineensa Estonian kyljen repeämästä jo vuonna 1997.

”Telakan saamissa videonauhoituksissa Estonian hylystä löytyi suurehko repeämä oikeasta kyljestä ns. nollakannella, jossa sijaitsivat sauna ja uima-allas. Tason yläpuolella oli ensin ykköskansi hytteineen ja seuraavaksi autokansi”, Kaleva kirjoitti vuosikymmeniä sitten.
Jutussa haastateltiin silloista saksalaistelakka Meyer Werftin päätutkijaa, merikapteeni Werner Hummelia. Meyer Werft rakensi Estonian vuonna 1980.

Suomalaismiehistön kerrottiin havainneen vakavia vikoja
Kalevan vuosikymmenten takaisen uutisen mukaan Hummel piti Estonian kyljestä löytyneen repeämän syntyä ”täytenä mysteeriona”.
– Minä en tiedä siitä mitään, mutta joku tietää siitä varmasti jotain, ehkä viralliset tutkijat. Reiän tarkkaa kokoa on vaikea määritellä. Siitä kuitenkin ryöppysi paljon vettä nopeasti ja joudutti kallistumaa, Hummel kertoi Kalevan mukaan vuonna 1997.

Kalevan juttu kertoi tuolloin myös, että virolaisia edeltänyt suomalaismiehistö oli havainnut Estoniassa vakavia vikoja jo vuonna 1992, mutta niitä ei koskaan korjattu. Tämäkin tieto perustui lehden mukaan Meyer Werftin paljastamiin tutkimustuloksiin.
Kaleva toi uutisessaan esille, että saksalaisyhtiö halusi jutun julkaisuajankohtana, vielä vuosia onnettomuuden jälkeen edelleen todistaa, ettei se ole tehnyt rakenne- tai suunnitteluvirheitä alunperin Viking Sallyna tunnetussa aluksessa.

https://oona.windytan.com/estonia/
01:24.07
Estonia> Silja Europa, Estonia.
01:24.10
Europa> Estonia, Silja Europa. Are you replying— calling Mayday?
01:24.31
Europa> Estonia, what's going on? Can you reply?
01:24.34
Estonia> This is Estonia. Kuka see on siellä? This is Estonia. Who's there?
01:24.41
Estonia> Silja Europa, Estonia.

Radioliikennettä , josta ote.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
Eks-EkstroVertti
Posts: 2985
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by Eks-EkstroVertti »

Jännän ääriä liki taasen liikutaan...Ehkä selviää, että onko siellä reikä vai eikö ole. Kari Lehtolan mukaan (mikäli muistan oikein) ei todellakaan ollut. Edesmenneen suuronnettomuustutkijan ja mahdottoman reiän muistoa kunnioittaen:

https://www.youtube.com/watch?v=ymDiZfvMiDc
Lpio no viis ja Poliiseja
Tulio komentaa jäi veliä
Stepin joi Niveat
bileis Siteet Ui En pahoin Isä
fillaris yoUni LPeino7
Sepin veli Pieks Loppu
moraLLa

Leinwand im Mund

Luminol Lennart
monoliitti
Posts: 1050
Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by monoliitti »

Reijän aiheuttajaksi on ehdotettu monia syitä, sukellusveneestä keulaportin iskeytymiseen. Itse ajattelen ,että on voinut johtua laivan seinään kohdistuvasta jännitteestä ,uppoamis tilanteessa.
Nyt tarvittaisiin Willin ja Seekingin asiantuntemusta.
User avatar
härkä
Posts: 7257
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: M/S ESTONIA - 28.9.1994

Post by härkä »

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003499886.html

Estonian hylky saa keväällä betonipeiton
Tilaajille
10.1.1996 2:00
Uponnut Estonia-alus peitetään betonilla tänä keväänä, kertoi Ruotsin merenkulkuviraston johtaja Stefan Kindeborg tiistaina Norrköpingissä. Hankkeesta on määrä allekirjoittaa sopimus tällä viikolla, ja käytännön valmistelut alkavat helmikuussa.

Vanha uutinen , jonka uutisoima toimenpide ei kuitenkaan toteutunut.

Miten tämä pitäisi suhteuttaa tähän uuteen julkitulleeseen ?
Willin ja Seekingin ajatukset olisivat tosiaan tervetulleita.
Ratkeaisi siten tämäkin mysteeri. :D
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
Post Reply