Lento-onnettomuudet

Onnettomuudet ja niihin johtaneet syyt
Post Reply
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Lento-onnettomuudet

Post by will »

Chicagon O'Haren kentältä nouseva DC-10 menetti vasemman moottorinsa, kaatui siivelleen ja putosi. Onnettomuudessa kuoli 293 ihmistä 25.5.1979. Koneesta ei löytynyt tyyppivikaa, mutta onnettomuus jätti pysyvän leiman DC-10 malliin.

Image


http://learni.st/users/580/boards/83053 ... flight-191
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Lento-onnettomuudet

Post by will »

User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Lento-onnettomuudet

Post by will »

Animaatio Teneriffan onnettomuudesta (583 kuollutta) päivälleen 40 vuotta sitten:
https://www.youtube.com/watch?v=kjLrZ2SDDaU
Wiki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Teneriffa ... nnettomuus

Image
Kuva: Koneiden liikkeet lentoasemalla ennen törmäystä. (Mtcv - Made by me for Dutch wikipedia (first in png, later svg). Modified to make English version)

Uhrien haastatteluja, animaatiota ja kuvia & videoita onnettomuuspaikalta: https://youtu.be/QtAZ-Ei5w8E

Edit: korjattu videon osoite
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Lento-onnettomuudet

Post by -Uta- »

Kolme minuuttia
Copterlinen turmasta on 15 vuotta, vika koneessa vei 14 ihmisen hengen
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8b9a ... 3be9e91ffc
Eilen klo 6:30 (muokattu eilen klo 15:33)
Linda Rantanen /IL


10. elokuuta 2005. Työturvallisuuskeskuksen johto on juuri päättänyt kahden päivän mittaisen suunnittelukokouksensa Tallinnassa. Ryhmä on saapunut kokoukseen vesiteitse, mutta kovan tuulen vuoksi paluumatka päätetään suorittaa Copterlinen helikopterilla.

Koneeseen nousee Matti Kopperi, 61. Kopperi työskentelee Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtajana, johon hän on siirtynyt SAK:n apulaisosastopäällikön tehtävästä. Eläke siintää jo Kopperin näköpiirissä, sillä tulevassa lokakuussa niin ikään kopteriin nouseva Ari Segerin, 51, on määrä astua Kopperin tilalle. Tuona elokuisena keskiviikkona Seger työskentelee kuitenkin vielä SAK:n palveluksessa työympäristöasioihin liittyen, kuten myös kohtalokkaalle matkalle mukaan lähtevä kollega Pentti Vainio, 59. Kopperin, Segerin ja Vainion vanavedessä kopteriin kapuavat niin ikään Työturvallisuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Tapio Kuikko, 54, työturvallisuuskeskuksen johtaja Marjut Ruotsalainen, 52 sekä Airpro Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Varjo. Heidän lisäkseen koneeseen nousevat virolaiset Ruta Kruuda, Kristel Soll, Liisa Suuster, Carolina Kremenetski sekä yhdysvaltalaiset Lydia Riis-Hamburgen ja Mary-Elizabeth Hamburgen.

Image

Puikoissa ilmailualan ammattilaiset
Matkustajien lisäksi kopteriin kipuavat lentäjät Peter Fredriksson, 41, sekä Seppo Peurala, 57. Perämiehenä lennolla toimineelle Peuralalle matka on rutiinia, sillä tämä on työskennellyt ansiolentäjänä yli 20 vuoden ajana. Myös kapteenina toimiva Fredriksson on alan rautainen ammattilainen, sillä hän on lentänyt liki 20 vuoden ajan rajavartiolaitoksen koptereita, työskennellen myös BELL 412-pelastushelikopetrin päällikkönä Helsingin Malmin vartiolaivueessa. Kyseisessä pestissä Fredriksson oli osallistunut myös autolautta Estoninan pelastuslentoihin syyskuussa 1994. Sittemmin Fredriksson on siirtynyt nykyiseen työhönsä Copterlinen ansiolentäjäksi. Tälle lennolle Fredriksson on päätynyt liki sattuman kautta, sillä kyseessä ei ollut hänen lentovuoronsa. Mies on vaihtanut vuoroja työtoverinsa kanssa vain muutamaa päivää aiemmin.

Kellon ollessa 12.40, Copterlinen Skikorsky S-76nC+-helikopteri nousee ilmaan Tallinnan kentältä aikataulun mukaisesti. Sen kaksitoista matkustajaa ja kaksi lentäjää uskovat lähtevänsä vain lyhyelle lentomatkalle, sillä kopterimatkaan Tallinnan kentältä Helsingin Hernesaaren kopterikentälle kuuluu alle puoli tuntia. Yksikään ei aavista, että tältä matkalta he eivät tule koskaan palaamaan.

Mitä tapahtui viimeisinä hetkinä?
Sitä mitä kopterin sisällä on sen viimeisinä hetkinä tapahtunut, ei saa kukaan koskaan tietää varmasti.
Ainoastaan kolme minuuttia sen jälkeen kun kopteri oli noussut matkaamaan kohti Helsinkiä, se katosi tutkasta. Vain hetkeä myöhemmin Viimsin Rohuneemen luotsiaseman laiturilla päivystänyt merikapteeni joutui todistamaan järkyttävää tapahtumaa. Mies kertoi havainneensa Tallinnan suunnasta tulleen helikopterin, josta kuului äkisti kaksi kovaa rusahdusta. Tämän jälkeen helikopterin pyrstö oli noussut kohti taivasta, se oli pyörinyt lukuisia kertoja oman akselinsa ympäri ja vain muutamassa sekunnissa se oli syöksynyt mereen, noin neljän kilometrin päähän luotsiasemasta. Merikapteeni teki hälytyksen ja lähti luotsiveneellä paikalle aseman konemies mukanaan. Miesten päästyä paikalle oli kuitenkin selkeää, ettei matkustajien hyväksi ollut tehtävissä mitään: kopteri oli vienyt nämä mukanaan kymmenien metrien syvyyteen. 14 ihmisen hengen vieneestä turmasta kertoi enää meressä kelluva suuri öljylaikku.

Pintaetsinnät lopetettiin tuloksettomina
Turmapäivänä Fredrikssonin ystävä Kai Jahnsson päivysti meripelastushelikopterimiehistössä Malmilla. Kun tieto kiireellisestä tehtävästä saavutti Jahnssonin, ryhmä lähti ripeästi matkaan eikä spekuloinneille ollut siinä hetkessä sijaa. - Kun sitten päästiin kentälle ja ilmaan, aloimme pohtia että onkohan Fredu siellä, Jahnsson muistelee. Jahnsson kertoo tunteneensa ystävänsä jo monien vuosien takaa, ja kuvailee tätä lämminhenkiseksi ihmiseksi sekä todelliseksi luottomieheksi. Tämän varaan saattoi laskea tilanteessa kuin tilanteessa. - Lennettiin samassa miehistössä aikoinaan. Sen jälkeen oltiin tekemisissä muutenkin, ja myös lasten kautta. Kun tehtiin töitä yhdessä, niin oli levollinen olo, tiesi aina että homma toimii jos hän on mukana. Jo lennon aikana Jahnssonin pahat aavistukset saivat vahvistuksen: ystävä todella oli todella ollut turmakopterin puikoissa. Se aiheutti Jahnssonissa poikkeuksellisen kovan adrenaliiniryöpyn. - Aina niissä hommissa tulee tunneryöppy, mutta kyllähän se oli vielä voimakkaampi kun tiesi että siellä oma ystävä on. Siinä vaiheessahan me tiesimme vain sen, että kone on pudonnut ja tehnyt pakkolaskun mereen, joten ainakin teoreettisesti oli vielä mahdollista että joku olisi selvinnyt hengissä.

Perillä ryhmä aloitti proseduurin mukaisesti pintaetsinnät, jotka lopulta jouduttiin kuitenkin päättämään tuloksettomina. Kopteri makasi alassuin noin 50 metrin syvyydessä, lähellä Aegnan saarta. Sameasta vedestä ja koneen hankalasta sijainnista huolimatta pelastajat saivat vain kaksi päivää tapahtuneen jälkeen haettua uhrit pois syvyyksistä – Fredrikssonia lukuun ottamatta.

Viranomaisten antaman lausunnon mukaan lentäjän puoleinen ikkuna oli rikki, ja kummankin lentäjät istuinvyöt olivat auki, mutta heidän mukaansa oli kuitenkin mahdotonta että Fredriksson olisi pelastautunut putoavasta kopterista hyppäämällä. - Niissä hommissa oli nähnyt monia murheellisia kohtaloita, mutta myös ehtinyt pelastaakin jonkun. Oli se kova pala tajuta, ettei toivoa enää ole eikä ketään heistä selvinnyt.

Löytyminen oli myös helpotus
Oman päivystysvuoronsa päätyttyä Jahnsson matkusti takaisin Suomeen ja suuntasi työmatkalle Norjaan. Viikon mittaisen reissun aikana ystävän kohtalo pyöri mielessä. - Matkan varrella sain sitten tietoa, että kaikki muut on löydetty paitsi Fredu. Mietin siellä että ei hemmetti, ei tässä näin voi käydä. Oli kuitenkin epäilys, että jossain siinä lähellä hänen on oltava. Jahnssonille oli selkeää että merestä olisi vaikeaa löytää, mutta koki että ystävälle oli tehtävä vielä se viimeinen palvelus. Palattuaan työmatkalta hän alkoi järjestämään asiaa, ja sai nopeasti kasaan tarvittavan tuen sekä välineistön. - Kuulun sukellusseuraan josta luvattiin sukellustukialus, ja luotettavia sekä osaavia ihmisiä sain mukaan helposti. Erään ystävän kautta saimme maksutta käyttöön sukellusrobotin, ja kun myös viranomaiset antoivat luvan, homma oli selvä.

Jahnsson muistaa miten Herttoniemestä tukialuksella Tallinnaan matkannut ryhmä ankkuroitui koneen putoamispaikalle kahden maissa yöllä. Etsinnät aloitettiin viipymättä ja robotti laskettiin veteen heti.
Kahden tunnin kuluttua ystävä löytyi. - Kyllä siinä piti nieleskellä, kun hänet nostimme kannelle. Samalla kuitenkin oli myös helpotus soittaa hänen perheelleen, että mies löytyi. Tapahtumaa ei voinut muuttaa, mutta kyllä se on niin, että kaveria ei jätetä.

Hätäkutsu joka ei tavoittanut ketään
Tapahtuman jälkeen julkisuudessa levisi villejä huhuja muun muassa siitä, että turman syynä olisi ollut terrori-isku tai jonkinlainen poikkeuksellinen sääilmiö. Kun useaan otteeseen viivästynyt onnettomuustutkinta lopulta julkaistiin, oli selkeää että spekulaatiot eivät olleet osuneet oikeaan.

Elokuussa 2008 onnettomuudesta julkaistu loppuraportti kertoo karua kieltä Copterlinen yhtiön turvallisuudesta. Keskeisimmäksi onnettomuuden syyksi paljastui tekninen vika pääroottorin etummaisessa ohjausservossa, joka johtui runsaasta sisäisestä vuodosta sekä irronneista hydraulimännän pinnoitteen palasista. Kun servo avautui itsekseen, kopteri riistäytyi käsistä. Raportista kävi selkeästi ilmi, että Copterline reagoinut häiriö- ja vikailmoituksiin riittävällä vakavuudella. Koptereita ei huollettu Sikorskyn antamien ohjeiden mukaisesti, eikä tehtyjen huoltojen syitä kirjattu.

Vajaa vuosi ennen onnettomuutta otettu hydrauliikkanestenäyte paljasti, että kopterin ohjainhydrauliikkaneste oli likaantunut ja syy tälle olisi tullut selvittää. Myöskin merkintöjä järjestelmän vaatimasta huuhtelusta puuttui. Raportin mukaan kopteri ei käyttöhetkellä ollut enää käyttökuntoinen, sillä kyseinen kone olisi edellyttänyt päämoottorin molempien servojen toimimista, koska oli selkeää että niiden jumiutuminen tai hajoaminen aiheuttaisi kopterin hallinnan menetyksen.

Tutkimuksissa kävi myös ilmi että lentäjät olivat lähettäneet hätäkutsun - joka ei koskaan saavuttanut ketään. Syytä tälle ei selvinnyt.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Concorden tuho Pariisissa 25.7.2000

Post by will »

Yksityiskohtainen animoitu video onnettomuuden teknisistä syistä:
https://youtu.be/C-nALYF73hU

Kiitoradalla ollut metalliesine rikkoi renkaan, räjähtänyt rengas rikkoi polttoainetankin, räjähdyksessä katkenneet sähköjohdot sytyttivät ulos suihkuavan polttoaineen, tulipalo sai koneen kallistumaan ja putoamaan. Kaikki koneessa olleet ihmiset ja lisäksi neljä alle jäänyttä kuolivat. Concorde-lennot lopetettiin tähän konetyypin ainoaan isoon onnettomuuteen.
Post Reply