Imatran pahoinpitely järkyttää ja herättää kysymyksiä

Rikosten koko muu kirjo henkirikosten lisäksi ajanjaksosta riippumatta
Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Imatran pahoinpitely järkyttää ja herättää kysymyksiä

Post by -Uta- »

Poliisi tutkii Imatralla 18.5.2020 tapahtunutta pahoinpitelyä
https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisist ... elya_90294
19.05.2020 klo 10.02
Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen poliisi selvittää pahoinpitelyä, joka tapahtui Vuoksenniskan koulun pihalla, Imatralla, maanantaina 18.5.2020. Kyseisestä tapahtumasta on kuvattu videoita, joita on julkaistu laajasti sosiaalisessa mediassa. Poliisi ei suosittele videoiden jakamista edelleen, koska tällöin videota jakava henkilö saattaa itse syyllistyä esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.

Itse tapahtumasta poliisilla on hyvät tiedot. Poliisilla on tiedossa teosta epäiltyjen henkilöllisyys, ja poliisi jatkaa esitutkintaa heidän osaltaan. Teosta epäillyt ovat kaikki alle 15-vuotiaita. Poliisi toivoo, että keskustelu asian tiimoilta pysyy kaikesta huolimatta asiallisena. Asiasta tiedotetaan lisää tutkinnan edettyä.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Imatran pahoinpitely järkyttää ja herättää kysymyksiä

Post by -Uta- »

Imatran pahoinpitely järkyttää ja herättää kysymyksiä
- IL kysyi asiantuntijoilta mistä ilmiössä on kyse, miksi nuori kuvaa pahoinpitelyä?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3942 ... 17f1c4265a
Tänään klo 20:42

Poliisin mukaan tilanteen kuvaaminen ei sinänsä ole pelkästään huono asia, mutta videon levittäminen sosiaalisessa mediassa sen sijaan ei ole suositeltavaa.

Sosiaalisessa mediassa on maanantai-illan ja tiistain aikana levinnyt video raa’alta näyttävästä pahoinpitelystä, jossa alakouluikäiset lapset potkivat suunnilleen samanikäistä poikaa imatralaisen koulun pihalla. Poliisi tutkii pahoinpitelyä ja on myös kehottanut tiedotteessaan nuoria olemaan jakamatta pahoinpitelystä kuvattua videota.

Alaikäisten nuorten tekemiä rikoksia Helsingin poliisissa tutkiva rikoskomisario Marko Forss sanoo, että videon jakamisessa ei ole kyse uudesta ilmiöstä. Tapauksia, joissa kiusaamis- tai pahoinpitelyvideo on levinnyt netissä, on tullut ilmi aina silloin tällöin jo useiden vuosien ajan. Joskus kyseessä voi olla ennalta sovittu tappelu, jota on tarkoituksella tultu kuvaamaan paikan päälle. Joskus taas kyse voi olla aidosta tilanteesta, johon kuvaaja tulee paikalle sattumalta. – Nykyaikana on tavallista, että kun jotain tapahtuu, kännykät ovat esillä aika äkkiä.

Toimi näin
Forss sanoo, että poliisin kannalta ilmiö on kaksijakoinen. Vaikka tappeluiden kuvaamiseen ei voi kannustaa, videotallenteet myös monesti auttavat poliisia tapausten selvittämisessä.

Forss neuvoo, että aidosta pahoinpitelytilanteesta tulisi ensisijaisesti soittaa hätänumeroon. Väliin ei kannata mennä, jos on pienikin mahdollisuus joutua itse vaaraan.

Avun hälyttämisen jälkeen tilannetta voi kuvata, mutta video tulisi ensisijaisesti toimittaa joko paikalle saapuvalle poliisipartiolle tai myöhemmin rikostutkijalle. Sosiaalisessa mediassa videota ei kannata levittää. Videon levittäjä saattaa syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen tai kunnianloukkaukseen.

– Jos video sattuu leviämään somessa, se leviää hetken aikaa kulovalkean tavoin. Ne leviävät sen hetken aikaa, ja sitten on taas seuraavan vuoro. Ne ovat vähän kuin kohuja: niitä tulee ja menee.

Forss sanoo, että välillä videotallenteita on saatu poliisin käyttöön. Joskus on ollut myös sellaisia tapauksia, että tallenne on levinnyt somessa, mutta poliisi ei ole onnistunut saamaan sitä haltuunsa. – Voi olla, että video on levinnyt Snapchtissa, mutta se on ehtinyt sieltä jo hävitä eikä kukaan ole sitä tallentanut.

Forss sanoo, että Helsingissä tulee kouluista useita kymmeniä rikosilmoituksia vuosittain. Noin puolet tapauksista on eriasteisia pahoinpitelyjä. Usein taustalla on jokin kauna tai riita. – Suurin osa niistä on kuitenkin yksittäisiä yhteenottoja. Sellaisia tapauksia on paljon enemmän kuin pitkäaikaiseen kiusaamiseen liittyviä. Pahoinpitelyjä, joissa tekijä on alaikäinen, tulee Helsingin poliisille tutkintaan noin 400 vuodessa.

Uhrin oikeudellinen asema heikko
Forss sanoo, että uhrin oikeuksien näkökulmasta on ongelmallista, jos tekijä ei ole ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa. Poliisi voi kuulustella epäillyn, mutta tutkinta päätetään, koska rikoksesta epäilty on alle 15-vuotias. Tekijä on vahingonkorvausvastuussa, mutta tähän liittyy iso mutta. Uhrin pitäisi käytännössä hakea vahingonkorvauksia nostamalla asiasta siviilikanne oikeuteen. Muuta keinoa korvausten saamiseen ei käytännössä ole, ellei tekijä itse suostu sovitteluun.

– Siviilikanteen käsittely oikeudessa ei välttämättä ole halpaa hupia. Uhri on siinä tilanteessa aika heikoilla. Se ei ole lainkaan harvinaista, että uhri jää ilman korvauksia. Joskus uhrin vanhemmat ovat soitelleet vihaisena perään ja kysyneet, että eikö poliisi voi tehdä mitään ja eikö epäiltyä voi pakottaa korvaamaan jonkun tietyn summan. Poliisi ei voi tällaiseen pakottaa.

Forss myöntää, että vaarana on tietyllä tavalla myös se, että rikokseen syyllistynyt alaikäinen saa sellaisen käsityksen, että teosta ei joudu vastuuseen. Joskus myös alaikäisen vanhempi voi ajatella, että ”eihän lasta ole ikinä tuomittu mistään”, vaikka lapsi olisi todistetusti syyllistynyt jo useisiin rikoksiin. – Tämä ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Suurin osa lapsistakin on ihan normaaleja lapsia, jotka ymmärtämättömyydestä tai ajattelemattomuudesta tekevät joskus jotakin laitonta. Silti Forss haluaa herättää keskustelua uhrin oikeuksista. – Epäillyn kannalta katsottuna kaikki ymmärtävät, että 14-vuotiasta ei pidä rangaista samalla tavalla kuin täysi-ikäistä. Mutta jos asiaa mietitään uhrin kannalta, kärsiikö uhri jotenkin vähemmän, tai onko uhrilla jotenkin pienempi oikeus saada oikeutta kuin jos tekijä on täysi-ikäinen?

Psykologi: Kuvaamisesta on tullut tapa
Lapsilla ja nuorilla kehittyminen on kesken, eikä päätöksentekoprosessi ole vielä kypsä, toteaa psykologian tohtori, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen. Hän kertoo yleisellä tasolla syitä siihen, miksi lapset ja nuoret kuvaavat rajua sisältöä ja jakavat sitä sosiaalisessa mediassa.

– Kännykkä on nykyään aina mukana ja kaikkea kuvataan iästä riippumatta. Siitä on tullut tapa. Kun tilannetta katsoo kameran läpi, se ei välttämättä tunnu niin todelta. Turusen mukaan osa lapsista ja nuorista ei osaa asettua uhrin asemaan. – He eivät vielä osaa ajatella niin pitkälle tai niin monelta kantilta. Se että lapset ja nuoret kuvaavat rajuja tilanteita auttamatta uhria, voi Turusen mukaan johtua monesta asiasta. He voivat luulla, että joku muu on jo auttamassa. Toisaalta äkillisessä tilanteessa lapset ja nuoret eivät välttämättä tajua, että heidän silmiensä edessä tapahtuvat asiat ovat totta. Kyse voi joissain tapauksissa olla myös kiusaamiseen liittyvästä vallankäytöstä. Kuvaaminen tapahtuu yleensä automaattisesti sen kummempia ajattelematta. – Kun tajuaa, mitä on tehnyt, syyllisyys, häpeä ja järkytys voivat olla kovia tunteita, Turunen sanoo.

Halutaan kuulua porukkaan
Raakojen tai väkivaltaisten kuvien ja videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa liittyy Turusen mukaan ajattelemattomuuteen ja tottumukseen. – Se ei välttämättä ole tietoinen päätös, vaan totuttu tapa. Lapset eivät välttämättä halua jakaa sitä pahaa, vaan olla mukana porukassa, Turunen sanoo. Hänen mukaansa jakaminen voi toimia lapsille ja nuorille myös keinona vältellä järkyttävän materiaalin käsittelemistä. Asia tavallaan siirretään eteenpäin muille. Turunen toteaa, että väkivaltaisen materiaalin näkeminen voi olla traumatisoivaa. Osa altistuu kuville ja videoille yllättäen ja tahtomattaan. Tällöin ei voi itse valita, mitä näkee. Lapsia ja nuoria ei Turusen mukaan pidä syyllistää materiaalin jakamisesta. Sen sijaan kotona ja kouluissa pitäisi käydä läpi pelisäännöt siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ja miten sosiaalisessa mediassa pitää toimia. Samalla rajua materiaalia nähneitä lapsia pitää tukea. – Kovankin ulkokuoren alla voi olla hätääntynyt pieni ihminen, joka ei tiedä, mitä tehdä.

KIA KILPELÄINEN /IL
Post Reply