Taksiautoilija Leo Tauriaisen murha 1947

Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Taksiautoilija Leo Tauriaisen murha 1947

Post by -Uta- »

Kuski surmattiin taksiinsa
Jaana Skyttä


Keskiviikko-iltana, 17. joulukuuta 1947, pakkanen paukkui Oulun seudulla napakasti.

Taksiautoilija Leo Tauriainen, 23, ajoi iltavuorossa. Yleensä mies lopetti iltayhdeltätoista, mutta nyt elettiin pikkujouluaikaa ja edellisenä päivänä Oulussa olivat päättyneet markkinat. Väkeä oli liikkeellä. Työtä mies teki innolla, sillä hän suunnitteli avioliittoa. Tauriainen oli vastikään ostanut rakastetulleen, enontekiöläiselle nuorelle naiselle, sormuksen. Se hänen oli määrä antaa seuraavana päivänä naisen saapuessa Ouluun lähikunnasta, jossa tämä kävi koulua. Tauriainen menisi junalle vastaan, ja perjantaina lähdettäisiin yhdessä Rovaniemen markkinoille. Nuoret olivat tavanneet Lapin sodan aikana 1944, kun Tauriainen oli sotilasjoukossa korjaamassa puhelinlinjoja Enontekiöllä. Ihastumisen jälkeen oli kirjoitettu kirjeitä, tavattu ja puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta. Tauriainen oli hyvätapainen ja rauhallinen luonteeltaan, kuten naisystävänsäkin.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä Tauriaisen nähtiin ajavan taksia Oulun Tuirassa kello 00.30. Sen jälkeen hän kyyditsi juhlaseurueen Välivainiolle. Kello 1.10 eräs taksiautoilija näki Tauriaisen ajavan rautatieaseman suuntaan. Seuraavana päivänä Tauriaisen naisystävä odotteli Leoa asemalla. Kun miestä ei kuulunut, hän soitti Tauriaisen kotiin ja kuuli järkyttävän uutisen: miesystävä oli löydetty aamulla surmattuna.

Tauriaisen löysi ohitse kulkenut autoilija. Hän ilmoitti poliisille havainneensa tajuttoman tai menehtyneen taksinkuljettajan autosta, joka oli pysäköity nelostien reunaan, pohjoisen suuntaan neljäsataa metriä silloisen Haukiputaan kunnanrajan tuntumasta.

Poliisin tultua Tauriainen todettiin kuolleeksi. Miestä oli ammuttu takaapäin päähän. Autossa oli virta päällä, taksamittari käynnissä, mutta moottori oli sammuksissa. Ulko- ja sisävalot paloivat. Taksamittari oli käynnistetty noin kello 1.10-1.20. Tauriaiselta oli viety musta, kaksiosainen lompakko, jossa arvioitiin olleen 4 000-5 000 markkaa rahaa, henkilöllisyyspaperit, kuorma-auton kuljettamiseen oikeuttava ammattiajokortti 88/-45 ja joulukuun alussa 1947 saatuja bensakuponkeja, sarjanumero D 00 13 500. Omituista oli, että Tauriaisen taskuihin oli jätetty noin 2 000 markkaa.

Olivatko murhaaja tai murhaajat tulleet häirityiksi? Auton tuntumassa näkyi jalanjäljet, mutta niiden päälle oli satanut lunta. Näytti, että maantieojassa oli maattu tai siihen oli kaaduttu, sitten oli juostu metsän suojaan ja palattu samoja jälkiä takaisin.

Tutkinta siirtyi lääninrikospoliisille, joka oli Keskusrikospoliisin (KRP) edeltäjä. KRP aloitti 1955, ja vasta 1967 kaikki läänien rikospoliisikeskukset muutettiin hallinnollisesti KRP:n lääninosastoiksi.

Eläkkeellä oleva vanhempi konstaapeli Matti Korjonen Oulun poliisista työskenteli murhan tapahtuessa liikkuvassa poliisissa. "Se oli ensimmäinen henkirikostapaus, joka sattui kohdalleni. Nuorta poliisia tapaus järkytti kovasti, olihan uhri ikäiseni", Korjonen sanoo. Liikenne surmapaikalla oli yön aikana hiljainen. Surma-auton ohitse tiedetään kulkeneen vain muutamia autoja. Koska taksissa paloivat valot, ohikulkijat olivat luulleet auton pysähtyneen jostain syystä tienlaitaan.

Kello 2.45 surmapaikan ohitse kulkenut pyöräilijä oli havainnut kaksi nopein askelin Ouluun päin kulkenutta miestä noin 700-800 metrin päässä rikospaikalta. Kohtasiko kulkija murhamiehet?

Aloitettiin laajat tutkinnat, pidätyksiä ja kuulusteluja tehtiin. Alibeja, vankilasta vapautuneiden ja irtolaisten henkilöllisyyksiä tarkistettiin. Mieskaksikkoa ei löydetty eikä ketään voitu varmuudella osoittaa tekijäksi. Vuoteen 1950 mennessä oli kuulusteltu noin kuuttasataa henkilöä. Anastetut bensakupongit olivat voimassa 31.1.1948 saakka. Poliisi ei saanut tietoonsa, että niitä olisi käytetty. Anastettuja papereita ei ole löydetty. Ruumiinavauksessa selvisi, että Leo Tauriainen ammuttiin venäläisellä 7,62-kaliiperisella Nagant-revolverilla. Luoti oli jäänyt uhrin pään sisään.

Pohjolan poliisi kertoo -kirjassa (1979) ryöstömurhan rikostutkimuksissa mukana ollut komisario Tuure Antikainen kertoo, että yhden teorian mukaan henkirikoksen tekijä olisi saattanut olla niin sanottu heimosoturi.

Vähän ennen henkirikosta "julkaistiin maassamme niin sanottu Hakuluettelo eli etsittävien luettelo niistä Neuvostoliiton kansalaisista, joita pyydettiin palautettavaksi Neuvostoliittoon. Nämä etsintäkuulutetut olivat suurimmaksi osaksi niin sanottuja heimosotureita, …inkeriläisiä ja karjalaisia, jotka olivat jatkosodassa taistelleet Neuvostoliittoa vastaan Suomen armeijan riveissä. Siitä syystä heitä odotti kotimaassaan ankarat rangaistukset. Ei ihme, että he piileksivät ja pyrkivät epätoivoisesti pois maasta turvallisimmille seuduille. Väärät henkilöllisyyspaperit olivat heille tuiki tarpeellisia", Antikainen kirjoittaa.

Myös Ranskan muukalaislegioonaan hakeutuneen suomalaiskaksikon liikkeitä selviteltiin, mutta tuloksetta. Pitkään kuulusteltu henkilö oli oululainen, Pieksämäeltä tavoitettu 18-vuotias mies, joka tunnusti rikoksen, mutta tunnustus osoittautui keksityksi. Huhuttiin myös, josko tekijä olisi ollut merimies. Pateniemen satamassa oli murhan aikana laiva.

Murhatutkinta oli aktiivisinta vuoden 1950 loppuun saakka.
"Sen jälkeen tehtiin yksittäisten vihjeiden perusteella useita kuulusteluja ja selvityksiä", kertoo Linjan päällikkö, rikosylikomisario Tero Haapala KRP:n Tutkintaosastolta. On puhuttu, että KRP olisi tehnyt tapauksen johdosta kuulusteluja vielä 1990-luvun puolivälissä. Tutkintaa olisi tehty myös Ruotsissa ja Tanskassa. Pitääkö tämä paikkansa? "KRP:n arkistosta ei löydy asialle tukea, mutta periaatteessa jokainen tarkistettavissa oleva vihje tutkitaan. Murhatutkinta viisikymmentä vuotta henkirikoksen jälkeen on harvinaista, mutta mahdollista. Pääepäiltyä tai -epäiltyjä ei poliisilla ole tähän päivään mennessä ollut", Haapala sanoo. Komisario Antikaisen kommentteja Haapala pitää "kokeneen rikostutkijan johtopäätöksinä.

" Korjonen, joka jäi eläkkeelle 1983, oli tutkinnassa mukana. "Tutkintaa tehtiin koko urani ajan aina kun vihjeitä saatiin."

Kun Leo Tauriaisen naisystävä kutsuttiin surmapäivänä miehen kotiin, Tauriaisen isä luovutti tytölle Leon ostaman kivellisen sormuksen. Murtunut naisystävä keskeytti koulunsa ja palasi Enontekiölle. "Sittemmin sisareni muutti työn perässä Ruotsiin, tapasi siellä tanskalaisen miehen ja avioitui. Sisareni kuoli muutama vuosi sitten", kertoo Laimi Syväniemi, 84.


Lähteet:
Poliisitutkintapöytäkirja 15.11.1950, Keskusrikospoliisi, KRP.
Komisario Tuure Antikainen, "Eräs taksimurha", Pohjolan poliisi kertoo, 1979.


Kirjoittaja tekee kirjaa Kempeleessä vuonna 1934 tapahtuneen Martta Saxin murhasta. Myös Leo Tauriaisen henkirikokseen liittyvät vinkit voi lähettää osoitteeseen: [email protected]

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Taksiautoilija Leo Tauriaisen murha 1947

Post by -Uta- »

Image
https://crop.kaleva.fi/7Ud9--QmTt7h19Yy ... -4ad67.jpg
3.1.1948. Murhatun autoilijan hautaussaattue, toista kilometriä pitkä autojono matkalla hautausmaalle.
Post Reply