Heikki Ritavuori (1880-1922), murha 14.02.1922

Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5356
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Heikki Ritavuori (1880-1922), murha 14.02.1922

Post by -Uta- »

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori :

Heikki Ritavuori (vuoteen 1905 Henrik Rydman; 23. maaliskuuta 1880 Turku – 14. helmikuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen lakitieteen kandidaatti, Edistyspuolueen poliitikko, kansanedustaja, sisäasiainministeri ja lyhyen aikaa myös virkaatekevä oikeusministeri. Hän oli K. J. Ståhlbergin läheinen työtoveri ja toimi sisäministerinä J. H. Vennolan ensimmäisessä ja toisessa hallituksessa vuosina 1919–1922 yhteensä 526 päivää. Sisäasiainministeri Ritavuori murhattiin kotiovelleen Helsingissä 14. helmikuuta 1922

Image
Heikki Ritavuori

Tausta
Heikki Ritavuoren vanhemmat olivat varatuomari, maistraatinsihteeri Ferdinand Hjalmar Gideon Rydman (1853–1899) ja Anna Jakobina Wegelius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1897 Turun lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi 1904. Ritavuori toimi sitten asianajajana ja vakuutusjohtajana Helsingissä. Hän oli naimisissa vuodesta 1904 Elsa Katarina Stenbäckin kanssa

Murha
Ritavuorelle kohtalokkaaksi muodostuivat itäkarjalaisten kansannousu ja sitä seuranneet poliittiset ristiriidat talvella 1921–22, jolloin hän toimi rajavartiostosta vastaavana ministerinä ja hoiti tehtävänsä suoraviivaisesti presidentti Ståhlbergin ohjeiden mukaisesti. Ritavuori esti vapaaehtoisten sotilaiden, aseiden ja elintarvikkeiden pääsyn rajan ylitse, mikä sai porvarilehdet aloittamaan kiivaan arvostelukampanjan. Totuudenvastaisia väitteitä levittänyt äärioikeisto pyrki mustaamaan Ritavuoreen maineen, mikä lopulta johti hänen kuolemaansa. Heikki Ritavuori ammuttiin kotiovelleen Etu-Töölössä Nervanderinkatu 11:n kohdalla Colt 1903 Pocket Hammerless -pistoolilla 14. helmikuuta 1922. Kirurgisessa sairaalassa Ritavuori todettiin kuolleeksi. Ampumisen todistanut Gerda Ryti kertoi oikeudessa nähneensä, miten ”lihava mies” ampui kolme laukausta kohti Ritavuorta.

Surmanluodit ampunut Ernst Tandefelt oli ruotsinkielinen aktivisti. Hän kertoi päätelleensä lehtiuutisten ja etenkin ruotsinkielisiä aktivisteja tukevan Hufvudstadsbladetin tietojen perusteella Ritavuoren maalle vaaralliseksi mieheksi, josta oli päästävä eroon. Oikeudessa Tandefelt sanoi toimineensa yksin ja täysin järjissään. Hänet tuomittiin aluksi elinikäiseen vankeuteen syyntakeisena ja teko todettiin tehdyksi täydessä ymmärryksessä. Tandefelt valitti tuomiosta ja muutti taktiikkaansa, väittäen itseään henkisesti vajaamieliseksi. Lopulta valitusten ja erinäisten poliittisten mutkien kautta hänet tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla olevana 12 vuodeksi kuritushuoneeseen.

Myöhemmin Tandefelt ilmiantoi useita henkilöitä, joista keskeisimmät murhan suunnittelijat olivat apteekkari ja aktivistijohtaja Oskar Jansson ja kenraalimajuri Paul von Gerich. Oikeuskanslerin vuosina 1927–1930 toimeenpanemat tutkimukset paljastivat, että Tandefeltin taustalla oli toiminut laaja aktivistirengas. Kymmenen vuotta tapahtumien jälkeen täydellisiä todisteita ei kuitenkaan enää voitu saada ja oikeuskansleri lopetti tutkimukset. Tutkimuksia ei ollut myöskään poliittisesti korrektia jatkaa radikalisoituvan oikeiston aikakautena, varsinkin kun valtiollisen poliisin Etsivän Keskuspoliisin aktivistijohdolla oli yhteyksiä murhaan ja sen suunnittelijoihin. Myöhemmin on todettu, että Tandefeltin takana olivat todennäköisesti erityisesti ruotsinkieliset aktivistipiirit ja suojeluskunta-aktivistit. Selvä Ritavuoren murhaamiseen tähdännyt salaliitto on sen sijaan poliisi- ja historiatutkimuksessa osoittautunut epätodennäköiseksi.

Muuta
Heikki Ritavuori suomensi nimensä vuonna 1906. Hänen nuorempi veljensä Eero Rydman oli isoveljensä tapaan edistyspuolueen kansanedustaja. Eero Rydman toimi myös Helsingin kaupunginjohtajana ja oli Suomen Kansanpuolueen presidenttiehdokkaana vuoden 1956 vaalissa. Stockmannin toimitusjohtajana toiminut kauppaneuvos Walter Rydman oli Heikki Ritavuoren serkku.

Ritavuoren tyttären Anna-Kerttu (Annu) Tarjanteen poika Pekka Tarjanne toimi urallaan Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajana, kansanedustajana, ministerinä, Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajana sekä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) pääsihteerinä.
User avatar
-Uta-
Posts: 5356
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Heikki Ritavuori (1880-1922), murha 14.02.1922

Post by -Uta- »

Heikki Ritavuori (1880-1922)
https://yle.fi/uutiset/3-12271173
12.2.2022 19:15
Post Reply