Jack the Ripper

User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Jack the Ripper

Post by -Uta- »

Viiltäjä-Jackin uhrit
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d60 ... 7a51dbf240
maanantai 13.4.2020

Lontoo eli kauhun vallassa kesän ja syksyn taitteessa vuonna 1888. Lehtien sivuilla kerrottiin, että köyhässä Whitechapelin työläiskaupunginosassa joku murhasi naisia öisin kadulla. Yli kymmenen naismurhan joukosta erottui viisi murhaa, joiden tekotapa antoi viitteitä samasta tekijästä. Murhaajaa ei koskaan saatu kiinni, mutta hän sai aikaa myöten lempinimen Jack The Ripper, Viiltäjä-Jack. Brittitutkija Hallie Rubenhold kiinnostui juuri niistä viidestä naisesta, joita on pidetty nimettömäksi jääneen murhaajan varmimpina uhreina.


Ensimmäinen uhri: Avioero johti ahdinkoon
Mary Ann "Polly" Nichols, o.s. Walker (26. elokuuta 1845 – 31. elokuuta 1888)


Polly kävi kouluja isänsä tukemana aina 15-vuotiaaksi asti. Se oli työläisperheessä pitkä opintie. Hän meni 19-vuotiaana naimisiin miehensä kanssa ja he saivat yhdessä viisi lasta. Työläisperheellä kävi tuuri, sillä he pääsivät muuttamaan vuokra-asuntoon, jotka olivat ajan oloihin tilavampia, siistimpiä ja modernimpia kuin asunnot, jossa lontoolaiset työläiset normaalisti asuivat. Polly erosi miehestään 1880. Mies näytti oikeudessa, että Pollylla oli avioliiton jälkeen suhde toiseen mieheen, jolloin tämän ei tarvinnut lain mukaan maksaa Pollylle pientä elatusmaksua. Myöhemmin mies meni uusiin naimisiin.

– Pollyn tarina oli hyvin liikuttava, koska se osoitti, miten olematon köyhien sosiaalinen turvaverkko oli 1800-luvulla. Pollylle kävi juuri näin ja hän ajautui alkoholismiin, köyhäintaloon ja lopulta kadulle kodittomaksi, Rubenhold kertoo.


Toinen uhri: Alkoholismi vei hyvän väen äidin kadulle
Annie Chapman (syyskuu 1841 – 8. syyskuuta 1888)


Annie Chapmanin onnistui nousta alempaan keskiluokkaan, sillä hänen ajurina työskennellyt miehensä piti huolta herrasväen hevosista ja liikkumisesta paikasta toiseen. Heistä on jäänyt jopa häävalokuva, jolla he osoittivat sosiaalista statustaan. Pariskunnalle syntyi kolme lasta. Heillä oli oma koti ja he lähettivät tyttärensä maksullisiin kouluihin. Anniella oli kuitenkin alkoholiongelma, josta hän ei maksetuista hoidoista huolimatta parantunut. Tämä repi hänet erilleen lapsistaan, miehestään, äidistään ja siskoistaan. Elämänsä loppupuolella Annie häpesi sairauttaan, eikä kyennyt pyytämään apua läheisiltään.

– Annien tarina liikutti minua eniten näiden naisten tarinoista, koska hänen perheensä onnistui kipuamaan keskiluokkaan. Perheille oli hankalaa vetää itsensä ulos köyhyydestä, kyseessä oli yhdistelmä onnea ja kovaa työtä, Rubenhold sanoo.


Kolmas uhri: Ruotsalainen kahvilanpitäjä
Elizabeth Stride (27. marraskuuta 1843 – 30. syyskuuta 1888)


Elizabeth oli syntyjään talonpojan tytär Ruotsista, ristimänimeltään Elisabeth Gustafsdotter. Hän lähti teini-ikäisenä Göteborgiin palvelijantöihin. Siellä hän tuli raskaaksi avioliiton ulkopuolisesta suhteesta, josta syntyi kuollut tytär. Elizabeth menetti työnsä ja joutui huonoon maineeseen. Poliisin rekistereihin lisättiin prostituoituina ne naiset, joiden epäiltiin myyvän seksiä. Elizabeth kuului joukkoon, jonka tuli käydä säännöllisesti viranomaisten gynekologisissa tarkastuksissa. Siellä hänellä diagnosoitiin syfilis.

Elizabethin huono onni kääntyi, kuin paikallinen uskonnollinen perhe otti hänet palvelijakseen. Samainen isäntäperhe auttoi häntä aloittamaan uuden elämän siirtolaisena Lontoossa, kun hän oli 23-vuotias. Lontoossa hän avioitui paikallisen puusepän kanssa ja perusti tämän kanssa kahvilan. Puolisonsa kuoleman jälkeen Elizabethin yhteiskunnallinen asema vaikeutui huomattavasti.

– Sain käsityksen naisen vahvasta luonteesta. Tämän naisen sinnikkyyttä ei voi aliarvioida, sillä hän veti itsensä pois toivottomasta tilanteesta ja aloitti elämänsä alusta puhtaalta pöydältä, Rubenhold sanoo.


Neljäs uhri: Laulujen esittäjä, joka ei halunnut olla kuin äitinsä
Catherine "Kate" Eddowes (14. huhtikuuta 1842 – 30. syyskuuta 1888)


Kate valitsi toisenlaisen elämän kuin äitinsä, jolla oli 12 lasta. Kate lähti nuorena kiertelemään ympäri maata rakastamansa miehen kanssa. Yhdessä nämä kaupustelivat ja esittivät miehen nimiin merkittyjä lauluja yhdessä, eivätkä he ikinä menneet naimisiin. Lapsia syntyi kuitenkin kolme. Heidän tiensä kuitenkin erkanivat ja köyhyys ja alkoholismi sai Katesta lopullisen niskaotteen.

– Catherinellä oli mielestäni kaikkein vaihtelevin elämä. Hän todella käänsi selkänsä kaikille niille vaatimuksille, joita naisilta tuohon aikaan toivottiin. Tällaisen elämän valitseminen oli viktoriaaniseen aikaan vaikeaa, Rubenhold kertoo.


Viides uhri: Väärää henkilöllisyyttä käyttänyt seksityöläinen
Mary Jane Kelly (1863? – 9. marraskuuta 1888)


Mary Jane Kelly työskenteli varmuudella seksialalla. Mutta hänestä löytyy naisista kaikkein vähiten tietoa. Lontoossa hän oli aiemmin toiminut luksusprostituoituna ja joutuneen Pariisissa ihmiskaupan uhriksi. Tarkimmat tiedot hänestä perustuvat tälläkin hetkellä niihin todistuksiin, joita hänen kuoleman aikainen poikaystävänsä ja bordellin pitäjät antoivat.

– Mary Jane Kellystä tiedetään vain hyvin vähän. Syy tähän on se, ettei hänen nimensä ollut Mary Jane Kelly, ja siksi hänestä on mahdotonta löytää tietoja eri rekistereistä. Sinä päivänä kun hänet tapettiin, alettiin etsiä ihmisiä, jotka tunsivat hänet. Hänen tarinansa julkaistiin sanomalehdissä ympäri maailman, mutta kukaan ei tunnistanut häntä hänen eläessään antamiensa kertomusten perusteella.
Post Reply