Anneli Auer ja vanhin lapsi puhuivat ristiin niin ulos menemisestä, Auerin rintavammasta kuin lukuisista muistakin yksityiskohdista. Lapsi kertoi, että "huppumies" poistui ketterästi ja vikkelästi, mutta vaikeasti, äänettömästi ja eri kuvauskerroilla eri tavoin: kiipeämällä, ikkunan ala- tai yläreunasta kiinni pitämällä, kylpyhuoneesta juoksemalla ja selkä edellä katoamalla, astumalla eli ikkuna-aukosta jalan toisensa perään nostamalla tai "mahdollisesti" ikkunasta. Poliisi Laakkonen todisti tytön seisseen aivan äitinsä vieressä, kun tämä selosti tapahtumapaikalla, kuinka "huppumies" oli lyönyt puukolla, hyökkäillyt ja poistunut rikkoutuneesta ikkuna-aukosta. Lisää selostuksia "huppumiehen" ulkonäöstä ja liikkeistä tyttö kuuli äitinsä sairaalahuoneessa ennen Matti Mäkisen iltapäivällä 1.12.2006 kuvaamaa ensimmäistä kuulustelua. Kuulustelun aikana Mäkinen johdatteli tyttöä: "Oliko siel ketää vierasta
miestä?": "Millon sä havaittit, että semmonen
mies o siellä?"; "Entäs se iso vieras
mies?" ja "Missä se oli sitä ennen se
mies?"
Tältä näytti Tähtisentien ikkuna-aukko surman jälkeen:
Kuva: Suomen lehdistö
”Huppumies” on puppumies.
oma 3D-kuvitus
oma 3D-kuvitus
Anneli Auer muistelmissaan:
En halunnut edes ajatella, mitä olisi voinut tapahtua, jos puukkomies olisi lähtenyt riehumaan muuallekin asuntoon ja käynyt lasten ja minun kimppuun.
Anneli Auerin kuulustelu 20.9.2009 (etpk):
K: Missä Amanda silloin oli, kun aloitit puhelun hätäkeskukseen?
AA: En osaa sanoa.
K: Jos et tiennyt, missä Amanda oli tuolloin, niin etkö ollut huolissasi hänestä?
AA: En varmaankaan tuolloin edes ajatellut koko asiaa.
Amandan (vanhimman lapsen) kuulustelu surmapäivänä 1.12.2006 (etpk):
Lapinniemi: Joo-o. Muistak sä sitä tilannetta sen tarkemmin, et ko äiti oli puhelimessa, ni mitä sää teit sillon, mis kohtii sää olit?
Amanda: Mää odotin, et äiti sais puhelun sit iskä alkoi siel just huutaa sitä jotai, ku mä sanoin, et se sano sitä mmmmm. Ni enne sitä se alkoi huutaa jotain, mut emmää kuullu sitä kunnol, ni äiti meni kattoon. Sil aikaa mää odotin siel puhelimes, et koska sen saa sulkee.
Amandan kuulustelu 7.12.2006:
Erotin kuitenkin, että siinä oli isä ja äiti. Valohimmentimen kohdalta näkee koko makuuhuoneen tilan. Olin siinä ihan vähän aikaa ja sen jälkeen menin omaan huoneeseeni ja jätin huoneeni oven auki. Omassa huonessani ei ollut valoja päällä. Olin huoneessani vähän aikaa tai aika kauan aikaa ja menin uudestaan katsomaan. En oikein kuullut mitään ääniä sinä aikana kun olin omassa huoneessani.
- - -
Kun menin toisen kerran katsomaan siihen samaan paikkaan, näin iskän makaamassa lattialla vatsallaan. En muista missä äiti oli. Äiti ei ollut iskän vieressä. Näin iskässä ja siinä lattialla paljon verta. Iskä oli siinä vatsallaan ja hänen pää osoitti sinne saunan ovelle päin. En nähnyt ketään muita ihmisiä siinä iskän lähellä.
- - -
Menin omaan huoneeseeni ja olin vähän aikaa omassa huoneessani. Sitten tulin kolmannen kerran siihen olohuoneeseen, näin kun iskä makasi vielä samassa paikassa pää sinne saunan ovelle päin.
Amandan kuulustelut 26.8. ja 16.9.2009 (etpk):
Nii iskä piti siit tukee ja oli siinä - - - Joo näki ne mut ne sano jotai et pitää mennä takas sänkyy - - - mää kuulin et isä tappeli siel tai joku tappeli iskän kans satutti iskää tota tai mä kuulin ainakin kaikkii kivuliait huutoi mä en tiiä mää ehkä kuulin jotai semmosii jotain muutakin mitä tulee ku haavottaa veitsel - - - Siel kuulu jotain… jotain semmost tai kaikkee kurjii äänii - - - Huutoja ja kaikkee - - - Semmosii tuskasii - - - No sitko mää olin omas huonees ko mä kuulin ne äänet nii sit mun oli pakko mennä kattoo - - - Iskän, äitin mä en muista, missä äiti oli sillon. Äiti oli kai hoitamas sitä puheluu? Mä en oo varma, mut iskän joko oli tollee päit tai sit tos päi mä en oo varma
- - -
K: Kävelik sää niinko suoraan sinne mist se ääni oli tullu?
No siis… ö, en mä tiiä
K: Missä äiti oli sillon?
En mä muista, se oli ehkä soittamas hätäpuheluu tai sit… tai sit se oli jossai siinä, mää en muista
K: Oliko äiti siinä, missä isä oli?
Ei kai.
K: Mut jossain lähellä
Ehkä.
- - -
Kyl äiti kai jossain oli, mut mää en muista yhtään, mis äiti oli
- - -
Äiti oli joko makuuhuonees tai sit se oli puhelimen lähel
- - -
Luulen, et se (isä) oli tolleen
K: Joo elikkä se olis siel sängyn päädyssä olis niinku se mitä sä eniten luulet
...sit mää luulen, et toi veitsi oli lähempänä
- - -
en mää kuolleen iskää oo koskaan nähny tos (pesuhuoneen oven edessä)
- - -
Must se oli niinko tolleen päin mut must se oli kai tos kohtaa
K: Joo et se ei ollu näin lähellä sitä ovee
- - -
K: …näik sää sinne (suihku-/pesuhuoneeseen) sisälle oikee?
NYÖKKÄÄ Joo
K: Et sulla oli suora näkyvyys siit sinne sisään?
NYÖKKÄÄ
- - -
äiti ei varmaan ollu siin paikalla. Äiti kai tota kun mä olin menos tonnepäin… mä menin tonne
- - -
Ei äiti käveli ihan varpaillaan siin mää muistan et äiti loukkas jalkansa niihin siruihi
- - -
…äiti oli menos soittaa hätänumeroo ja sit se pyys mua pitää sitä hetke ku se meni kattoo
- - -
ko mää olin täs ni äiti ehkä meni tos ja meni sin mut tota kautta ei kukaan meistä menny siel oli luultavasti se murhaaja piilossa
- - -
Tuolla.
K: Niin siis siellä joo suihkuhuoneessa
- - -
Öö mää luulen, et se oli auki… Tota varmaan silleen ihan… se ovi oli ni suoraan tost
- - -
mä näin sit lopuks mä näin ku se juoksi se tuli täältä ja juoksi pois
- - -
No mää menin sinne ja näin iskän lattialla ja vartosin varmaan jotain kymmenen viistois sekuntii siin ja tai kakskyt sekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois
- - -
Mä en tiiä… Toivosiks mää vai oliks se oikeesti… Et mä en tiiä miks, ko mää… mä en tiiä, ehkä mää kuvittelin… Mää en tiiä…
K: …sul on nää vaihtoehdot mieles siihen kuvitelmaan vai siihen havaintoon. Mihin suuntaan sun ajatukset nyt menee?
Molempii.
- - -
K: Siin on tää etuovi mikä on täs keittiön vieressä. Ootteko käyny välillä ulkona?
Siis tänä yönä sinä yönä?
K: Sinä yönä
PUDISTAA PÄÄTÄ
K: Muistak sää et se ovi olis käyny ollenkaan?
PUDISTAA PÄÄTÄ. Musta se oli kii
Amandan kuulustelu 1.12.2006 (etpk):
Joo, vähä ajan pääst siit kysyttii, et et sanottii, et apua on tulos. Muistaakseni ja sit siel sanottii, et pyydetti vielä äitii puhelimee. Ni sit mä sanoin äitil, et sua tarvitaa puhelimee. Ni sit mä menin kattoo sinne ulos, ni mä en nähny siel mitää. Ja sitte vähän ajan päästä äiti meni kattoo sinne ulos…
- - -
K: Tuliko äiti hiljaa ja lujaa pois sielt (takkahuoneen suunnasta)?
Lujaa.
K: Joo. Mihi äiti meni sitte? Meniks se sit sinne? Tuliks se puhelimee vai?
Yy.
K: Vai meniks se ulos vai?
Ulos ja sit puhelimee.
Amandan kuulustelu 16.9.2009:
K: Jossain vaihessa sä oot kertonu, et äiti juoksi sitä murhaajaa pakoon
Sitä mää en voi tietää vaikee tietää, jos se murhaaja, jota äiti juoksi pakoon…, mää näin vaan kun se tos mä näin sen tos kohtaan
K: Sä olit täs puhelimessa ja missä sä näit äidin?
Tossa ja sit se juoksi täältä, siis se varmaan juoksi koko matkan, mut niinko tost mää aloin nähdä
K: Täst väliköst se juoksi niinkun olohuoneen läpi ja tänne tuulikaappiin?
Ei ku se tuli suoraan puhelimee.
K: Puhelimee…, jatkoiko hän tänne (ulko-ovelle)?
Eiku äiti pysähty toho puhelimee…. Sit äiti sano, et mee kattoo et onko iskä ihan kunnos tai siis mitä onks se siel viel ja sit mää menin kattoo sin nii ja sit mää taisin nähdä murhaajan
- - -
K: Miks äiti käski sua mennä kattomaa ku se murhaaja oli vielä siellä?
Äiti oli ihan hädissään et elääks iskä vielä ei äiti niinku ajatellu tai siis ei äiti varmaan ehtiny ajattelee, et se olis ite se murhaaja
Amandan kuulustelu 21.9.2009 (etpk):
…saman tien ne (poliisit) voi olla niin säälittäviä, et ne laittaa sinne jotku kuuntelulaitteet tai sit se äitin poikaystäväkin voi olla poliisi ja esittää äitin poikaystävää
K: Yhy. Oottekste äitin kanssa pohtinu tämmöstä?
Joo
Anneli Auerin kuulustelu 2.12.2006 (etpk):
…vaan juoksee pakoon
K: Joo,o
Ja sit tota noi ni, mää siin vaihees tää mun vanhin tytär oli hereillä, hän oli siin eteisessä.
- - -
…mä luultavasti itte avasin sen… Joo, siis sen puoleisen ulko-oven, et menkää ulos, mut ei ne kyl mihinkään menneet ja sit sen jälkeen mä tota soitin sinne 112.
- - -
Ni mä sanoi, et Amanda katotko tonne (takkahuoneeseen). Mä en sit tiedä, käviks hän kattomas ja mut tota parempi kyl olis ollu ettei hän olis menny kattomaa sitä, ni hän ei olis nähny sitä
- - -
Se oli aika, ko se oli fileerausveitsi, ni se menee helposti sitte
Anneli Auerin kuulustelu 27.8.2009 (etpk):
…kun olin puhelimessa, hätäkeskuksesta kysyttiin minulta jotain, jonka vuoksi pyysin Amandaa katsomaan jotakin. En muista tarkalleen, mitä pyysin katsomaan, mutta joko sitä, onko Jukka vielä elossa tai onko tunkeilija vielä paikalla.
Amandan kuulustelu 1.12.2006 (etpk):
Ne oli nousseet sängystä
K: Ne oli sängyn vieressä siin takkahuoneessa? Sit sä menit takasi. Mihin sä menit takasi?
Huoneeseeni,… …ku mää menin uudestaan kattoon, mää näin iskän lattialla.
K: No missä äiti oli sillon?
Äiti oli muistaakseni soittamassa.
- - -
K: Muistatko sää semmosta ko sä kirkasit kovasti?
Kuka?
K: Sinä. Sää kirkasit kovasti siellä sillo, jossakin vaiheessa.
Yy.
K: Oliko se sillon ko se mies meni ulos vai vai mis vaihees?
No, silloko mä näin iskä siel lattial ja siit tulee iha hirveesti verta. (itkua)
Amanda Auerin kuulustelu 7.12.2006 (etpk):
En muista, missä äiti oli. Äiti ei ollut iskän vieressä. Näin iskässä ja siinä lattialla paljon verta. Iskä oli siinä vatsallaan… …Menin omaan huoneeseeni ja olin vähän aikaa omassa huoneessani. Sitten tulin kolmannen kerran siihen olohuoneeseen, näin kun iskä makasi vielä samassa paikassa pää sinne saunan ovelle päin.
- - -
Olin jossakin vaiheessa puhelimessa. Äiti oli soittanut lankapuhelimella apua.
Isä oli kuollut jo hätäpuhelun alkaessa. Tyttö ei 9.12.2006 muistanut, missä äiti oli, kun hän kävi toisen kerran takkahuoneen rajalla ja näki isänsä kuolleena. Tyttö olisi muistanut äitinsä olinpaikan, jos hätäkeskuspuhelun aikainen käynti kirkaisuineen olisi ollut ensimmäinen kerta, kun hän näki verisen uhrin vatsallaan lattialla. Äiti kehotti hätäkeskuspuhelun aikana (ehkä käsimerkein) tytärtään menemään takkahuoneen rajalle katsomaan, onko isä vielä hengissä tai ”huppumies” paikalla. Äidin olinpaikasta ei silloin ollut epäselvyyttä: hän oli puhelimessa, ei ”en-muista-missä”.
Anneli Auer kertoi törmänneensä tyttäreensä eteisaulassa ennen hätäkeskukseen soittamista. Tyttö kertoi menneensä huoneestaan suoraan takkahuoneen rajalle, jossa isä oli verisenä lattialla, kun äiti oli todennäköisesti soittamassa. Toisaalta tyttö kertoi odottaneensa, että äiti saisi puhelun. Kumpikin, äiti ja tytär, muistaa Anneli Auerin kehottaneen lastaan menemään takkahuoneen rajalle kesken puhelun. Tytön kirkaisu (silloin, kun hän näki isänsä verisenä lattialla) kuuluu hätäkeskuspuhelun loppupuolella. Poliiseille Anneli Auer kertoi uhrin hiljenneen vasta jälkimmäisen poliisisoiton aikana.
Anneli Auerin kuulustelu 2.12.2006 (etpk):
Ja sitä, niinko, tosiaaki jatkui kaua sitä semmost, niinko hakkaamise mäiskimisen ääntä ja sit sitä Jukan tuskanhuutoo. Ja sit tota, sit tuli se poliisisoitto vielä, ja se jatku sillonki ja sit sen soiton aikana hiljeni.
Anneli Auerin kuulustelu 9.12.2006 (etpk):
…kun olin lähtenyt karkuun, niin Amanda oli pystyssä aulassa tai tulossa omasta huoneestaan. Kun olin puhelimessa, Amanda oli vieressäni (ei siis huoneessaan) ja näytin hänelle, että rinnastani tulee verta. Kun soitin, kysyin jossain Amandalta, että näkyykö siellä (takkahuoneessa) vielä mitään… …sen mäiskinnän aikana kysyin Amandalta, että näkyykö siellä vielä mitään.
Näytin hänelle, että rinnastani tulee verta. - - - Näkyykö siellä vielä mitään?
Huom: "mäiskinnän aikana"
.
Amanda Auerin kuulustelu 27.8.2009 (etpk):
Mä en tiä tai siis mä tiiän et se satutti äitii mut mää en tienny sillon millee se satutti äitiinii mää en tiiä koska se satutti sen mut myöhemmin mä sain sit tietää et johonki tähän
K: Näik sää sen vasta sitten ku kaikki oli niiku mennyt?
Joo sit mä näin vasta sairaalas ku me mentiin kattoo äitii.
Kuulustelujen lähde: esitutkintapöytäkirja/Hejac ry
Kengistä:
Poliisilla oli koon 40 You Two -mallijalkine, jonka pituus oli n. 30,1 cm ja jonka pohjakuvio vastasi Tähtisentien takkahuoneesta löytyneitä kengänjälkiä. Ensihoitajien kengänpohjat kuvattiin, jotta heidän kengänjälkiään ei sotkettaisi ”huppumiehen” kengänjälkiin. Ensihoitajien tullessa suurin osa uhrin verestä oli ehtinyt kuivua. (Etpk)
Takkahuoneessa olisi ollut selkeä, sekä kannan että kärjen kuviot sisältävä ”huppumiehen” kengänjälki mitattavaksi (alla).
Matti Mäkinen keskittyi kuitenkin toiseen, epäselvään kengänjälkeen (alla).
Mittaa ei olisi pitänyt ottaa ikkunan edustalla sijainneesta, sotkeutuneesta jäljestä, vaan uhrin lähellä sijainneesta, selkeästä jäljestä, jonka pituus olisi voitu tarkistaa kärjestä, kannasta ja ympäröivistä lattialaatoista.
Viimeinen kuva suuremmassa koossa.