https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timokr ... -saksassa/
Timo Kärkkäinen
23.12.2020
Uhreja vai syyllisiä – näistä rikoksista Isis-vaimoja on syytetty Saksassa
Lapset ovat Syyrian sodan sijaiskärsijöitä. Ensimmäisinä uhreina olivat syyrialaislapset. Sen jälkeen uhreiksi joutuivat 40 maasta sota-alueelle viedyt ja siellä siitetyt ja synnytetyt jihadistimuslimimiesten ja -naisten lapset. Pelkästään saksalaisnaiset ovat vieneet keskelle sotaa tai synnyttäneet keskellä sotaa satoja lapsia.
Ulkoministerin al-Holi -erityisedustaja Jussi Tanner vastasi sunnuntaisessa ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa kysyttäessä, että Isis -naiset ja -lapset kotiutettiin yhteisellä lennolla Saksan kanssa, koska Suomen ja Saksan lainsäädäntö on samankaltainen, mikä auttoi. Tannerin mukaan yhteistyö on jatkunut pitkään. Vaikka lainsäädäntö tässä asiassa olisikin samankaltainen, maidemme menettely kotiutettujen Isis -vaimojen kohtelussa kotimaassa vaikuttaa olevan hyvin erilainen.
Saksaan tuoduista naisista yksi vangittiin lentokentällä ja 2 muutakin saavat terrorismisyytteen.
Suomalaisnaiset taas lähetettiin kuntiin palaamaan normaaliin elämään ja poliisi tekee esiselvityksen, onko syytä tutkia, ovatko he uhreja, todistajia vai syyllisiä.
Jokin maidemme lainsäädännössä siis sittenkin eroaa tässä asiassa.
Saksassa useat Isis -vaimot ovat jo joutuneet oikeuteen. Suomessa on todennäköistä, ettei nyt kotiutetun kahden äidin tekemisistä löydetä riittävästi näyttöä, jolla heitä vastaan nostettaisiin syytteitä.
Näin sen perusteella, että kesällä maahan autetuista 3 Isis -äidistä tehtiin samanlainen esiselvitys, muttei siitä seurannut mitään tiettävästi.
Esiselvittelyn aikana naisia kuultiin. Sen aikana ei voitu esimerkiksi ottaa heitä tutkintavankeuteen.
Poliisi selvitti, olivatko naiset syyllistyneet terrorismirikoksiin tai muihin rikoksiin sillä aikavälillä, kun he lähtivät ja palasivat Suomeen. Esiselvityksen jälkeen oli määrä tehdä päätös esitutkinnan aloittamisesta, mitä ei siis ilmeisesti katsottu tarpeelliseksi.
Saksan ja Suomen lainsäädännössä on ero, että Saksassa on jo pitkään ollut tiukka terrorismin vastainen lainsäädäntö. Suomessa se on tehty vasta viime vuosina eikä ole niin tiukka kuin Saksassa.
Saksan jo pitkään voimassa ollut terrorismilainsäädäntö juontaa juurensa sekä Natsi-Saksan kokemuksien jälkeen luotuun lainsäädäntöön että 1970 -luvulta lähtien vaivanneeseen Saksan kotimaiseen terrorismiin.
Islamistiterroristien tekemien New Yorkin vuoden 2001 Word Trade Center -iskujen jälkeen (siis jo ennen Syyrian sotaa) Saksan terrorismilakien soveltamisalaa laajennettiin koskemaan saksalaisten osallistumista terrorismiin maan ulkopuolella.
Terroristisen järjestön tukemisesta Saksassa tai ulkomailla voi saada jopa 10 vuoden vankeustuomion. Toisten rekrytoinnista terroristijärjestön jäseniksi tai tukijoiksi Saksassa tai ulkomailla voidaan tuomita enimmillään 5 vuoden vankeuteen.
Saksassa islamistiterrorismi on määritelty suurimmaksi uhaksi maan kansalliselle turvallisuudelle. Liittovaltion syyttäjävirasto aloitti viime vuona 590 uutta terrorismitutkintaa.
Maassa toimii erityinen liittovaltion yhteinen terrorismin vastainen keskus (Gemeinsames Terrorismabwehrzentrum GTAZ), joka perustettiin jo vuonna 2004. Se ei ole erillinen virasto, vaan 40 sisäistä turvallisuutta käsittelevän viraston yhteistyöelin. Tästä syystä sen perustaminen ei vaatinut lainmuutoksia.
Noin 1000 saksalaisen arvioidaan menneen Isisin kalifaattiin. Heistä sadat ovat palanneet Saksaan ja satojen tiedetään kuolleen Syyriassa tai Irakissa. Saksa on tuonut kansalaisiaan takaisin Syyriasta pitkään: niin lapsia ja naisia kuin miehiä.
Koillis-Syyriassa sijaitsevilla Rojin ja al-Holin leireillä on yhä 70 aikuista saksalaista Isis -ihmistä ja 150 saksalaisten lasta. Leireille on koottu yhteensä noin 800 Isis-naista, jotka ovat lähteneet Isisin kalifaattiin 40 eri maasta.
Toisin kuin Saksassa, terroristijärjestöön kuulumista tai terrorimijärjestöön värväämistä ei ole kriminalisoitu Suomessa.
Terrorismilakien uudistaminen laitettiin jälleen valmisteluun viime vuodenvaihteessa, kun valtioneuvosto oli tehnyt niin sanotun al-Holi -linjauksensa. Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson (rkp) totesi tuolloin näytön hankkimisen olevan ongelma, koska terrorismijärjestöt eivät pidä jäsenistä rekistereitä.
Uudistamista pohti oikeusministeriön johtama työryhmä, mutta lakiuudistuksia ei ole vielä tehty.
Koko prosessiin vaikutti keskustelu Suomeen kotiutettavien Isis -äitien mahdollisista rikoksista. Niistä oikeusministeri sanoi: ”Al-Holin leirillä olevia koskee voimassa oleva lainsäädäntö, josta löytyy monia soveltuvia kohtia. Tapauksia käydään läpi sen mukaan.”
Työryhmä aloitti helmikuussa, julkaisi mietintönsä kesäkuussa ja siitä saatiin lausunnot alkusyksystä.
Ryhmä esitti, että jatkossa rangaistavaksi säädettäisiin myös, että henkilö hoitaa terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaista tehtävää. Työryhmä ei esitä rangaistavaksi terroristiryhmän jäsenyyttä tai ryhmään kuulumista, sillä niiden määritteleminen riittävän tarkkarajaisesti ja näyttäminen toteen olisi ongelmallista.
Uutena rikoksena työryhmä ehdottaa, terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen säädetään rangaistavaksi. Se tapahtuisi esimerkiksi joukkotiedotusvälinettä tai sosiaalista mediaa käyttäen tai väkijoukossa ja sisältäisi kehotuksen tai houkuttelun värväytyä terroristiryhmään tai tehdä terrorismirikos.
Terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi nousi Suomessa esiin viime vuonna, kun presidentti Sauli Niinistö esitti terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointia. Se oli suora kannanotto käynnissä olleeseen kiistaan Isis -äitien kotiuttamisesta.
”Jos olemme tänne tuomiseen muita sallivampia, meillä ei tule olla lisäksi vielä löysempää turvalainsäädäntöä. Esimerkiksi terroristijärjestöön kuuluminen tulisi olla rangaistavaa”, presidentti totesi.
Hän jatkoi samalla linjalla, kun oikeusministeriön työryhmä jätti mietintönsä: ”Olen nostanut kysymyksen rangaistussäännöksistä esiin aikanaan ja mielestäni se on yhä ajankohtainen”.
Oikeusministeriön työryhmän jäsen, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio perusteli eilen Ylen Ykkösaamussa Niinistön esittämän kriminalisoinnin jättämistä pois työryhmän esityksestä. Hän luonnehti terrorismilainsäädäntöämme jo nyt ”erittäin tiukaksi”.
”Ihan puhdas järjestöön kuuluminen ei ole siinä se kriminalisoinnin peruste, vaan tarvitaan jonkinlaista aktiivista osallistumista. Ja tämä oli juuri se mikä me havaitsimme, että käytännössä niissä maissa, joissa on tämä kuulumisen tai toimintaan osallistumisen kriminalisointi niin kyllä oikeastaan kaikissa paitsi Iso-Britanniassa vaikutti siltä, että se on näin, että siinä tavallaan riittää tämmöinen vähän ikään kuin jäsenyys eli ei tarvitse tehdä mitään, vaan kuin vaan ilmoittaa, että kuulun tähän. Saksassa muun muassa oli oikeuskäytäntöä siitä, että vaaditaan sitä aktiivisuutta, mutta myöskin niin, että on puolin ja toisin, että myöskin se järjestö on ottanut sinut jäseneksi, ei vain niin, että kerron että kuulun tähän porukkaan. – – – Työryhmämme katsoi, että (rikoksen vaatimuksen täyttävä) tehtävä voi olla jotain selkeää roolitusta siinä toiminnassa, mutta pelkästään, että on kotona lasten kanssa ei sitä vielä olisi”.
Professori arvioi, että Suomen poliisin ja oikeuslaitoksen tehtävä tutkia Isis-äitien mahdollisia rikoksia Syyriassa on ”tavattoman vaikea”.
Syyte: kuuluminen terroristijärjestöön
Saksassa on jo paljon kokemusta Isis-vaimojen pidättämisestä, säilömisestä tutkintavankeuteen, syyttämisestä terrorismi- ja sotarikoksista sekä tuomitsemisesta.
Saksalainen Elina F. oli tänä vuonna oikeudessa syytettynä kuulumisesta terroristeihin ja värväystoiminnasta. Hän matkusti Syyriaan vuoden 2013 lopussa silloisen miehensä kanssa, joka kaatui Isisin joukoissa. Sen jälkeen Elina avioitui toisen Isis -taistelijan kanssa ja synnytti 2 lasta.
Tämän vuoden alussa hän pakeni lapsineen Turkkiin, jossa hänet pidätettiin terrorismista epäiltynä ja toimitettiin Saksaan. Saksassa hän on ollut pidätettynä siitä saakka. Elinan äiti ei ole saanut tavata tytärtään eikä lapsenlapsiaan.
Elina F:ää syytetään kuulumisesta terroristijärjestöön ulkomailla sekä kannattajien ja jäsenten värväämisestä Isisin kalifaattiin. Oikeuden ratkaistava kysymys oli, oliko nainen aktiivi muslimiradikaali vai radikalisoitumisen uhri.
Elina F. tuomittiin syyskuussa 2 vuoden ehdonalaisen vankeuteen. Oikeus katsoi todistetuksi, että hän oli liittynyt Isisiin vuonna 2013 ja esiintynyt vuonna 2014 naamioituneena propagandavideossa, jossa hän aseen kanssa poseeraten kehotti liittymään Isisiin ja matkustamaan sota-alueelle.
Oikeus piti lieventävinä asioina, että nainen oli irtaantunut Isisistä, katui tekojaan ja oli joutunut lapsineen elämään katastrofaalisissa olosuhteissa turkkilaisessa koontileirissä.
Viikonloppuna Suomeen kotiutetuista Isis-äideistä toinen, Leylaksi kutsuttu, jakoi sosiaalisessa mediassa samankaltaista Isis -progandaa samana vuonna 2014 kuin Saksassa Isis -propagandasta ja värväyksestä tuomittu Elina F.
Suomalainen Leyla piti Syyrian kalifaatista käsin Terrorismin äiti -nimistä Twitter-tiliä, jossa hän kirjoitti elämästä ja uskonnosta. Hän myös kirjoitti Isisin ideologiaa ja äärimmäistä väkivaltaa tukevia kommentteja. Hän esimerkiksi kertoi olevansa iloinen amerikkalaisen toimittajan julkisesta mestauksesta.
Saksalainen Zeynep G. matkusti vuonna 2014 Syyriaan mennäkseen naimisiin Isis -joukoissa taistelleen tsetseenin kanssa, jonka kuoltua vuonna 2015 hän nai toisen taistelijan. Hän pakeni Turkkiin viime vuonna ja saapui Saksaan tämän vuoden alussa.
Zeynepia syytetään paitsi terroristijärjestöön kuulumisesta myös sotarikoksella hankitun omaisuuden (Isisin valtaaman asunnon) haltuun ottamisesta sekä sodassa käytettyjen aseiden hallussapidosta. Hallussapito liittyy väitteeseen, että heidän kodissaan säilytettiin aseita, joihin hänellä oli pääsy.
34-vuotias psykologian opiskelija väittää Syyriaan matkustaessaan olleensa naiivi eikä ymmärtäneensä, että Isis on väkivaltainen järjestö.
Syyte: värvääminen terroristijärjestöön
Saksalainen 3 lapsen äiti Lisa R. on ollut syytteessä kuulumisesta terroristijärjestöön ja Isis-propagandan lähettämisestä Saksaan sosiaalisen median ja tekstiviestien avulla. Nainen kehotti progandassaan liittymään kalifaattiin. Hän oli pidätettynä oikeudenkäyntiinsä saakka. Sinä aikana hänen lapsensa olivat sijaisperheissä ja huoltajuus siirretty kunnalle – äiti sai nähdä heitä 4 tuntia kuukaudessa.
Lisa R. matkusti Syyriaan vuonna 2014. Kurdien joukot pidättivät hänet lapsineen vuonna 2019 ja siirsivät heidät leirille Turkkiin, mistä hänet karkotettiin Saksaan. Nainen pidätettiin Saksassa heti lentokentällä.
Syyte: jesidinaisen orjuuttaminen
Jesidit ovat Irakissa ja Syyriassa asuva etnis-uskonnollinen ryhmä. He ovat kurdeja ja heidän uskontonsa on jesidismi. Jesidit laskevat joutuneensa historian varrella kansanmurhan uhriksi yhteensä 72 kertaa ennen Isis-järjestön vainoa.
Isis on väitteiden mukaan murhannut ainakin kaksituhatta jesidiä, siepannut yli viisituhatta ja raiskannut yli tuhat jesidinaista. Siepatut käännytettiin pakolla islamiin ja naiset myytiin orjiksi orjamarkkinoilla Isisin taistelijoiden perheille.
Orjuuttaminen on sotarikos kansainvälisen sotarikosoikeuden mukaan.
Saksalainen Omaia A. joutui tänä vuonna oikeuteen syytettynä osallisuudesta 13 -vuotiaan jesiditytön orjuuttamiseen. Häntä syytettiin myös lastensa värväämisestä Isisiin kasvattamalla heitä Isisin hengessä, toimimisesta kalifaatissa aseistautuneena ja järjestön propagandan levittämisestä internetissä.
Omaia matkusti kalifaattiin vuonna 2015, mutta palasi Saksaan seuraavana vuonna. Hänen vuonna 2018 kuollut miehensä oli tunnetuimpia saksalaisia Isis -taistelijoita.
Omaia lapsineen onnistui elämään Hampurissa ilman kiinniottoa 3 vuotta, kunnes hänet pidätettiin vuonna 2019.
Myös viime viikonloppuna Saksan ja Suomen ulkoministeriöiden yhteisellä lennolla kotiutettu Leonora M. on syytteessä orjuuttamisesta. Hänet pidätettiin lauantaina heti, kun kone oli laskeutunut Frankfurtin lentokentälle.
Leonoraa syytetään lisäksi kuulumisesta terroristijärjestöön ja avustamisesta rikoksissa ihmisyyttä vastaan.
Hän matkusti vuonna 2015 kalifaattiin 15 -vuotiaana. Hänestä tuli alueelle vuotta aiemmin menneen saksalaisen islamistin 3:s vaimo. Heillä on 2 lasta.
Saksan syyttäjäviranomaisen mukaan Leonoran mies otti jesidinaisen orjaksi tarkoituksenaan myydä tämä eteenpäin voitolla. Nyt vaimoa syytetään miehensä avustamisesta tässä rikoksessa ihmisyyttä vastaan. Hän väittää yrittäneensä paeta kalifaatista 2 kertaa.
Syyte: lapsikaappaus ja lasten saattaminen kuolemanvaaraan
Saksalaista Carla S.:ää syytettiin tänä vuonna oikeudessa lastensa hengen vaarantamisesta viemällä nämä sotatoimialueelle, huolenpitovelvollisuutensa rikkomisesta, lastensa ideologisesta kasvattamisesta terroristijärjestön jäsenyyteen, lapsensa antamisesta sotilaskoulutukseen ja terroristijärjestön jäsenyydestä.
Carla S. oli Saksassa naimisissa tunisialaismiehen kanssa ja kääntynyt tämän muslimiuskoon. Hän väittää joutuneensa miehensä pahoinpitelemäksi. Sen jälkeen hän vuonna 2015 säästi työttömyyskorvauksiaan ja myi autonsa tarkoituksenaan jättää miehensä ja matkustaa 3-, 6- ja 7-vuotiaiden lastensa kanssa Turkkiin. He lähtivät miehen ollessa työmatkalla. Lopullinen määränpää oli Isisin kalifaatti Syyriassa.
Syyriassa Carla avioitui somalialaisen Isis-taistelijan kanssa ja suoritti sotilastyyppisen koulutuksen. Hänen väitetään toimineen Isisin naisosaston autonkuljettajana. Carlan väitetään antaneen lastensa katsoa teloitusta, mitä hän itse väittää yhteensattumaksi.
Carlan 6 -vuotias poika osallistui sotilaskoulutukseen ja kantoi asetta, mutta nainen väittää pojan halunneen leirille itse, vaikka äiti yritti estää. Kuitenkin todistajien mukaan, kun poika oli arvostellut Isisin ideologiaa, äiti oli antanut hänet ilmi järjestön uskonnolliselle poliisille, joka oli rankaissut poikaa. Sotilaaksi pakottaminen on sotarikos kansainvälisen sotarikosoikeuden mukaan. Tämä poika kuoli vuonna 2018 raketti-iskussa 8 vuoden iässä.
Kun Carla palasi 2 jäljelle jääneen poikansa ja jälkimmäisen miehensä kanssa saamansa tyttären kanssa Saksaan vuonna 2019, hän joutui 11 kuukaudeksi tutkintavankeuteen – aina oikeudenkäyntiin asti.
Syyte: sotarikos anastamalla yksityisomaisuutta
Saksalainen Sibel H. oli tänä vuonna syytettynä kuulumisesta terroristijärjestöön ulkomailla. Saksalais-turkkilainen nainen matkusti miehensä kanssa kalifaattiin, mutta palasi Saksaan tämän kuoltua vuonna 2014.
Vuonna 2016 hän matkusti uudelleen kalifaattiin uuden miehen kanssa ja avioitui siellä tämän kanssa. He saivat 2 lasta.
Vuonna 2017 he siirtyivät kurdien hallitsemalle alueelle ja joutuivat pidätetyiksi. Nainen palasi Saksaan vuonna 2018. Mies on edelleen Syyriassa kurdien pitämällä leirillä.
Saksassa on alettu soveltaa Isisin kalifaateista palanneisiin myös kansainvälisen sotarikosoikeuden tarkoittamia omaisuuteen ja muihin oikeuksiin kohdistuvia sotarikoksia.
Sibelin toinen mies, jonka kanssa hän matkusti kalifaattiin vuonna 2016, toimi Isisin sairaanhoitajana. Pariskunta asui Isisin haltuunsa ottamissa yhdessä asunnossa ja sen jälkeen kahdessa talossa, joiden omistajat olivat paenneet Isisiä. Liittovaltion syyttäjän mukaan omistusoikeuden anastaminen oli sotarikos, josta Sibeliä syytetään.
Pariskunnan puolustusasianaja väittää, etteivät he voineet kieltäytyä Isisin antamista asunnoista eikä niiden alkuperäistä omistajaa voida tietää.
Saksalais-turkkilainen Mine K. on ollut syytteessä sotarikoksella anastetun omaisuuden haltuunotosta ja kuulumisesta terroristijärjestöön. Hän radikaloisoitui vuonna 2014, alkoi haaveilla islamistiseen valtioon muuttamisesta ja jätti silloisen miehensä, koska piti tätä liian maltillisena muslimina.
Hän tapasi facebookin kautta Turkissa oleskelleen islamistiradikaalin saksalaismiehen, jonka kanssa meni naimisiin Skypen välityksellä vuonna 2015.
Mine matkusti 8-vuotiaan poikansa kanssa Turkkiin ja siirtyi uuden miehensä kanssa Syyriaan, jossa mies liittyi Isisin joukkoihin. He asuivat välillä Irakin puolella Isisin haltuunsa ottamassa asunnossa.
Miehen kuoltua Mine poikineen siirtyi Syyriaan vuonna 2016. Myöhemmin hän pakeni Turkkiin, josta Saksan rikospoliisi löysi hänet ja kuulusteli.
Lokakuussa 2018 Mine palasi Saksaan. Hänet pidätettiin heti lentokentällä. Hän joutui oikeuteen elokuussa 2019.
Syyte: sota-aseiden hallussapito
Saksalais-turkkilaista Derya Ö:tä syytettiin aseiden hallussapidosta sodassa ja sotarikoksella anastetun omaisuuden haltuunotosta. Hänet tuomittiin viime vuonna 2 vuoden ja 9 kuukauden vankeusrangaistukseen. Nainen oli ennen tuomiota pidätettynä vuoden, minä aikana hän ei saanut nähdä lastaan.
Derya oli asunut asunnoissa, joiden omistajat Isis oli häätänyt, Hän oli opetellut aseiden ja pommien käyttöä. Hän oli tutustunut facebookin välityksellä saksalais-italialaiseen Isis-taistelijaan, jonka luokse Syyriaan hän muutti mennäkseen naimisiin.
Syyriassa hän ehti erota ensimmäisestä miehestään, mennä toisen taistelijan kanssa naimisiin, jäädä leskeksi ja mennä uudelleen naimisiin ensimmäisen taistelija-miehensä kanssa ja saada pojan.
Darya pakeni Turkkiin, josta hänet karkotettiin Saksaan vuonna 2017. Hän ehti asua yli vuoden vapaana Saksassa, kunnes hänet pidätettiin vuonna 2018.
Syyte: lapsen murha näännyttämällä
Saksalainen Jennifer W. ja hänen irakilainen Isis -taistelijamiehensä ovat olleet oikeudessa murhasta, orjuuttamisesta, rikoksesta ihmisyyttä vastaan ja jäsenyydestä terroristijärjestöön.
Pariskunta liittyi Isisiin vuonna 2013. Vuonna 2015 he ostivat kalifaatin orjamarkkinoilta jesidinaisen ja tämän 5-vuotiaan tyttären. He pitivät näitä orjina lyöden ja nöyryyttäen.
Pikkutyttö nääntyi kuoliaaksi, kun pariskunta sitoi hänet asuntonsa ikkunaan 50 asteen helteessä.
Pariskunta pakeni viime vuoden toukokuussa Kreikkaan, jossa heidät pidätettiin. Lokakuussa heidät siirrettiin Saksaan, jossa he ovat olleet pidätettyinä.
Syyte: terroristijärjestön poliisina ja vartijana toimiminen
Saksalais-algerialainen Sarah O. on ollut syytteessä toimimisesta Isisin poliisina ja vartijana, ihmiskaupasta, orjuuttamisesta ja omaisuuden anastamisesta sotarikoksena. Hän matkusti 15-vuotiaana Syyriaan mennäkseen naimisiin saksalaisen Isis-taistelijan kanssa. He olivat muuttaneet asuntoon, jonka omistajat Isis oli tappanut tai häätänyt. He olivat pitäneet 3 jesidinaista orjinaan hoitamassa lapsia ja tekemässä kotitöitä.
Nainen pakeni 3 lapsensa kanssa Turkkiin vuonna 2018. Sieltä hänet karkotettiin Saksaan, jossa hän oli pidätettynä oikeudenkäyntiinsä saakka.
Rikosoikeuden professorin mukaan suomalaiset Isis-äidit ovat voineet Suomen lakien mukaan syyllistyä muihin kuin terrorismirikoksiin
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mielestä Suomessa on julkisuudessa on keskitytty liiaksi pohtimaan kotiutettujen ja kotiutettavien Isis-äitien terrorististen rikosten mahdollisuuksia. Hän pitää todennäköisempänä, että voi löytyä muita rikoksia, jotka ovat rangaistavia Suomen lain mukaan.
”Kun lasten etu vaati kotiuttamista pois leiriltä, lasten etu pitää olla myös selvittää mahdolliset rikokset. Lasten pitäminen tuollaisissa oloissa on ihan hirvittävää”, Tolvanen muistuttaa.
Rikosoikeuden professori löytää ainakin yhden mahdollisen rikoksen, jota poliisin pitäisi selvittää. Hänen mukaansa vakavin mahdollisista rikosnimikkeistä voi olla seksuaalinen hyväksikäyttö tai ainakin avunanto seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sillä tietojen mukaan toinen kotiutetuista naisista salli 13-vuotiaan tyttärensä mennä Syyriassa naimisiin.
”Minusta tämä kohta täyttyy kirkkaasti. Jos Suomessa joku menee avioliiton kaltaiseen suhteeseen 13-vuotiaan kanssa, tuomio tulisi ihan varmasti. Avioliitto on kuitenkin seksuaalinen suhde, tuskin platonisesta avioliitosta on ollut kyse.”
Timo Kärkkäinen
Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri