Vantaa, Ilola - Stephania Sirkiä'n tappo 18.7.2014

Ratkaistut rikokset, rikoksentekijän kuolemaan päättyneet tapaukset, kadonneiden ja löytyneiden ketjut, aiheettomiksi osoittautuneet jutut, vuodesta 2010 alkaen siirrettyinä muista uusista
User avatar
-Uta-
Posts: 5491
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Vantaa, Ilola - Stephania Sirkiä'n tappo 18.7.2014

Post by -Uta- »

Oikeuspsykologin mukaan poliisi painosti ja johdatteli nuorta todistajaa – korkein oikeus hylkäsi tunnetun henkirikostuomion purkuhakemuksen.Tapauksessa esitetty uusi todiste ei saanut korkeinta oikeutta purkamaan tuomiota, joka langetettiin Vantaan Ilolassa tapahtuneesta taposta.
https://yle.fi/uutiset/3-12390926
JOUNI MUNUKKA
16.4. 11:01 • Päivitetty 16.4. 12:13


Korkein oikeus on hylännyt tuomion purkuhakemuksen henkirikostapauksessa, josta MOT on uutisoinut laajasti.

Tuomion purkua haki mies, jonka Helsingin hovioikeus tuomitsi 10 vuodeksi vankilaan Vantaan Ilolassa tapahtuneesta taposta. Käräjäoikeus oli antanut vapauttavan tuomion. Mies istuu yhä rangaistustaan Riihimäen vankilassa.

MOT paljasti vuosi sitten julkaistussa laajassa selvityksessä useita vakavia epäkohtia Ilolan tapauksen poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Henkirikostuomio perustui hyvin vahvasti siihen, että yksi todistaja kertoi nähneensä tuomitun kuristavan uhria huumevarkauden jälkeen. MOT:n artikkelissa kysyttiin, valehteliko 20-vuotias todistaja ratkaisevan havaintonsa. Todistaja oli itsekin taposta epäilty, ja hänen kertomuksensa muuttui esitutkinnassa ja oikeudenkäynneissä jatkuvasti.

“Painostettu varsin rajusti”
Korkeimmalle oikeudelle jätetyssä purkuhakemuksessa tuomittu mies vetosi uutena todisteena poliisikuulusteluun, joka on käyty vajaa vuosi hovioikeuden antaman tuomion jälkeen. Kyseisessä kuulustelussa todistaja kertoi, että kuristamishavainto ei ollut totta. Hän sanoi valehdelleensa poliisin painostamisen takia.

Lisäksi tuomittu vetosi purkuhakemuksessaan oikeuspsykologi Julia Korkmanin korkeimmalle oikeudelle jättämään lausuntoon. Korkman perehtyi lausuntoa varten avaintodistajan kuulusteluihin ja oikeudenkäyntimateriaaliin. Korkmanin mukaan on selvää, että avaintodistajaa “on painostettu varsin rajusti monessa kuulustelussa” tapon esitutkinnan aikana.

Avaintodistaja oli tapellut uhrin kanssa Ilolan surmatalossa. Poliisit antoivat todistajan muun muassa ymmärtää, että kukaan ei ollut nähnyt uhria tappelun jälkeen elossa. Tämä ei ollut totta.

Korkman toteaa, että avaintodistajalla oli selkeä motiivi valehdella. Korkmanin mukaan poliisi myös johdatteli todistajaa kertomalla hänelle tietoja tapon tekotavasta. Lisäksi materiaalista herää epäilys siitä, että todistajaan on pyritty vaikuttamaan epävirallisissa kuulusteluissa. Kyseinen todistaja ei ole ainoa, joka on kertonut poliisin painostaneen epäiltyjä Ilola-tutkinnassa.

Oikeuspsykologi nostaa lausunnossaan esiin myös sen, että avaintodistajan oikeusavustaja ei puuttunut painostamiseen millään tavalla. Nuori ikä, päihdetausta ja vaikea elämäntilanne ovat kaikki väärien tunnustusten ja todistajankertomusten riskitekijöitä. Ilolan tapauksen avaintodistaja täyttää kaikki kriteerit. Lisäksi hänen isänsä oli kuollut muutama päivä ennen poliisikuulusteluiden alkua.

Tekovälineessä toisen henkilön DNA:ta
Purkuhakemuksen tehnyt mies vetosi myös siihen, että hovioikeus jätti huomiotta tarkemman DNA-analyysin. Uhrista tai tekovälineestä ei löytynyt tuomitun miehen, vaan toisen henkilön DNA:ta. Hovioikeus teki johtopäätöksiä vain poliisin ylimalkaisesta havainnekuvasta ja jätti huomioimatta tarkan luetteloinnin. Korkeimman oikeuden mukaan kyse ei ollut uudesta todisteesta, sillä DNA-luettelointi oli esillä käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus antoi taposta vapauttavan tuomion. Uudeksi todisteeksi korkein oikeus hyväksyi tuomion antamisen jälkeen käydyn kuulustelun. KOK:n mukaan todiste ei kuitenkaan ole sellainen, että hovioikeus olisi sen nojalla todennäköisesti päätynyt syytteen hylkäämiseen.

Valitus harkinnassa
Muilta osin hovioikeus perusteli hylkäyspäätöstään tuomion purusta lähinnä sillä, että avaintodistajan huojuva kertomus on jo ollut hovioikeuden arvioitavana. MOT:n tutkimuksen perusteella hovioikeudessa kuitenkin analysoitiin erittäin vähän sitä, miksi avaintodistajan kertomus jatkuvasti muuttui.

MOT:n aiemmin haastattelema rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi, että hän ei pidä hovioikeuden tuomion perusteluja vakuuttavina. Vaihtoehtoista tapahtumainkulkua ei Tolvasen mukaan ole pystytty sulkemaan pois.

Taposta tuomittu mies harkitsee valittamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Ilolan henkirikosta tutkinut Itä-Uudemaan poliisilaitos ei kommentoi tapausta MOT:lle.
Post Reply