Re: Djatlovin solan onnettomuus (Dyatlov Pass) 2.2.1959
Posted: Mon Feb 08, 2021 8:51 am
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2e4 ... 516367d101
Yhdeksän uhria vaatineesta Djatlovin solan mysteeristä uusi teoria – ei selitä, miksi yhdeltä oli leikattu kieli irti ja vaatteet olivat radioaktiivisia
Tutkijat päätyivät tietokonemallinnuksin siihen, että turman syy oli lumivyöry.
Tässä kunnossa löytyi retkikunnan teltan jäänteet.Tässä kunnossa löytyi retkikunnan teltan jäänteet.
Yhdeksän nuoren retkikunnasta Pohjois-Uralilla 62 vuotta sitten kukaan ei selvinnyt hengissä, ja viralliset raportit salattiin. Nuoret kuolivat hiihtovaelluksella epäselvissä olosuhteissa.
Djatlovin solan mysteeri on Venäjällä saanut lähes kansantarun aseman ja sen syistä on esitetty mitä mielikuvituksellisimpia teorioita.
Nyt on saatu jälleen uusi selitys, tällä kertaa Sveitsistä.
Hiihtoretkeä johti 23-vuotias radiotekniikan opiskelija Igor Djatlov, jolla väitetään olleen KGB-yhteyksiä.Hiihtoretkeä johti 23-vuotias radiotekniikan opiskelija Igor Djatlov, jolla väitetään olleen KGB-yhteyksiä.
Lumiprofessorilta selitys
Lausannen teknillisen korkeakoulun EPFL:n professori Johan Gaume johtaa laitoksensa lumi- ja lumivyörysimulaatiolaboratoriota.
New York Times -lehden pyynnöstä Gaume kollegoineen teki simulaatioita 62 vuoden takaisista tapahtumista, kaiken sen tiedon avulla, mitä oli olemassa.
Lopputulos oli lyhyesti se, että nuoret tappoi paikallinen, pieni lumivyöry. Tai oikeammin lumilaatta, joka murskasi teltan.
Nuoret olivat pystyttäneet telttansa rinteeseen, jonka jyrkkyys oli noin 30 astetta. Niin loivassa rinteessä ei lumivyöryjä normaalisti tapahdu. Nuoret olivat kaivaneet teltalle lumeen tasaisen alustan.
– Lumivyöryä esitettiin onnettomuuden syyksi jo alunperinkin, mutta monet asiat olivat sitä vastaan. Kun pelastajat saapuivat paikalle, he eivät nähneet mitään merkkejä lumivyörystä, rinne oli liian loiva ja uhrien vauriot eivät olleet sellaisia, joita lumivyöry tavallisesti aiheuttaa, kertoo Gaume korkeakoulun tiedotteessa.
Tuuli keräsi lunta teltan yläpuolelle ja lopulta irronnut lumilaatta on saattanut murskata teltan.Tuuli keräsi lunta teltan yläpuolelle ja lopulta irronnut lumilaatta on saattanut murskata teltan.
Lumilaatta murskasi
Uuden analyysin perusteella Gaume kollegoineen päätyi tietokonesimulaatiossa tulokseen, että nuorten kohtaloksi on voinut koitua pieni, paikallinen lumivyöry, joka ei ole jättänyt juurikaan jälkiä.
Ei ainakaan niin paljoa, että noin kuukauden päästä paikalle tulleet pelastajat olisivat niitä enää nähneet.
Kovan lumilaatan syöksy telttaa päin olisi myös voinut johtaa sellaisiin vammoihin, joita uhreilla oli. Tietokonesimulaatioiden mukaan on myös hyvin mahdollista, että lumivyöry tapahtui vasta useiden tuntien kuluttua siitä, kun teltalle oli kaivettu paikka rinteeseen.
Retkikunnan kameroissa olleet filmit kehitettiin jälkikäteen. Mitään selitystä kuvat eivät mysteeriin tuoneet.Retkikunnan kameroissa olleet filmit kehitettiin jälkikäteen. Mitään selitystä kuvat eivät mysteeriin tuoneet.
Kaivanto toki aiheutti lumivyöryn, mutta se laukesi useiden tuntien viiveellä.
– Jos he eivät olisi kaivanneet rinnettä, lumivyöryä ei olisi koskaan tapahtunut, päättelee Gaume.
Tutkija on kuitenkin varovainen tekemään lopullisia johtopäätöksiä.
– Totuus on, että kukaan ei varmasti tiedä, mitä tuona kohtalokkaana yönä tapahtui, sanoo Gaume.
Teltta revitty auki sisäpuolelta
Lumivyöryteoria tuskin saa kaikkia vakuuttuneiksi, sillä Djatlovin solan tapahtumissa on edelleen paljon selittämättömiä asioita.
Nuorten ryhmää johti 23-vuotias radiotekniikan opiskelija Igor Djatlov. Kaikki osallistujat olivat kokeneita hiihtovaeltajia ja retkeilijöitä. He lähtivät hiihtovaellukselle Vižaista Pohjois-Uralilla 27. tammikuuta vuonna 1959.
Djatlov oli etukäteen luvannut ottaa radiolla yhteyttä viimeistään 12. helmikuuta, kun he olivat palanneet Vižaihin. Viestiä ei kuulunut.
Vuoden 2019 tutkimuksia johti yleinen syyttäjä Aleksandr Kurennoi (vas.). Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että vaeltajien kuolema liittyy jollain tavalla luonnonilmiöön.Vuoden 2019 tutkimuksia johti yleinen syyttäjä Aleksandr Kurennoi (vas.). Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että vaeltajien kuolema liittyy jollain tavalla luonnonilmiöön.
Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että vaeltajien kuolema liittyy jollain tavalla luonnonilmiöön. AOP
Omaisten vaatimuksesta aloitettiin etsinnät, mutta vasta helmikuun lopulla. 26. helmikuuta etsijät löysivät hylätyn leirin. Teltta oli revitty auki sisäpuolelta.
Ensin löytyi kaksi vainajaa, alusvaatteisillaan, ilman kenkiä. Läheisen puun oksia oli katkennut, ilmeisesti joku oli kiivennyt puuhun, ehkä tähystämään tai pakoon.
Myöhemmin löydettiin kolme ruumista lisää. Loput seurueen jäsenet löytyivät vasta toukokuussa. Virallisen tutkinnan mukaan uhrit olivat kuolleet hypotermiaan, mutta varsinainen raportti julistettiin salaiseksi.
Ryhmän jäseniä ennen lähtöä kohtalokkaalle matkalle.Ryhmän jäseniä ennen lähtöä kohtalokkaalle matkalle.
Selittämättömiä vammoja
Tapausta tutkittiin uudelleen vuonna 2019, mutta mitään merkittäviä tuloksia ei silloinkaan saatu.
Ruumiit olivat kärsineet selittämättömiä vammoja. Yksi uhreista oli purrut sormensa poikki, ja sormi oli edelleen jäätyneen ruumiin suussa. Neljästä ruumiista mitattiin korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia. Yhdeltä oli leikattu kieli irti.
Useimmat olivat hyvin vähissä pukeissa ja ilman kenkiä, vaikka pakkasta oli ollut noin 30 astetta.
– Djatlovilla oli ruhjeita kasvoissaan, voisimme olettaa, että hän oli kaatunut lumeen kasvot edellä. Hänen jalkansa oli sidottu yhteen, kertoo vuoden 2019 selvityksessä mukana oleva Eduard Tumanov uutisoimisto RT:lle. Tumanov työskentelee Venäjän kansallisessa lääketieteen yliopistossa Moskovassa.
– Hänellä oli myös sellaisia vammoja, jotka näyttäisivät osoittavan hänen taistelleen jotain vastaan. Jäljet tapahtumapaikalla eivät tue sitä, että heidän kimppuunsa olisi hyökännyt mikään eläin, sanoo Tumanov.
Kolmella teltan läheltä löydetyllä vainajalla ei ollut ulkoisia vammoja, mutta myöhemmin löydetyissä oli. Vammat vastasivat auto-onnettomuudessa saatuja ruhjeita.
Renny Harlin ohjasi Djatlovin tapauksesta kauhuelokuvan, joka julkaistiin vuonna 2013.
Armeijan salainen koe?
Korkeat säteilytasot ovat saaneet jotkut arvelemaan, että retkeilijät joutuivat armeijan jonkinlaisen pieleen menneen testin uhreiksi. Neuvostoliitolla ei kuitenkaan ollut lähelläkään mitään testipaikkoja.
Retkeilijöiden tappamisesta on syytetty myös alueella asuvaa alkuperäiskansaa. Mutta he eivät ole talvella siellä, missä retkeilijät kohtasivat kuolemansa, vaan he tulevat sinne vasta kesällä metsästämään kauriita.
Teltan läheltä ei koskaan myöskään löydetty ulkopuolisten jalanjälkiä.
Djatlovin solan tapaus jää todennäköisesti Uralin vuorille jäätyneeksi arvoitukseksi.
Uudesta tutkimuksesta kirjoitti myös Nature-lehti.
Yhdeksän uhria vaatineesta Djatlovin solan mysteeristä uusi teoria – ei selitä, miksi yhdeltä oli leikattu kieli irti ja vaatteet olivat radioaktiivisia
Tutkijat päätyivät tietokonemallinnuksin siihen, että turman syy oli lumivyöry.
Tässä kunnossa löytyi retkikunnan teltan jäänteet.Tässä kunnossa löytyi retkikunnan teltan jäänteet.
Yhdeksän nuoren retkikunnasta Pohjois-Uralilla 62 vuotta sitten kukaan ei selvinnyt hengissä, ja viralliset raportit salattiin. Nuoret kuolivat hiihtovaelluksella epäselvissä olosuhteissa.
Djatlovin solan mysteeri on Venäjällä saanut lähes kansantarun aseman ja sen syistä on esitetty mitä mielikuvituksellisimpia teorioita.
Nyt on saatu jälleen uusi selitys, tällä kertaa Sveitsistä.
Hiihtoretkeä johti 23-vuotias radiotekniikan opiskelija Igor Djatlov, jolla väitetään olleen KGB-yhteyksiä.Hiihtoretkeä johti 23-vuotias radiotekniikan opiskelija Igor Djatlov, jolla väitetään olleen KGB-yhteyksiä.
Lumiprofessorilta selitys
Lausannen teknillisen korkeakoulun EPFL:n professori Johan Gaume johtaa laitoksensa lumi- ja lumivyörysimulaatiolaboratoriota.
New York Times -lehden pyynnöstä Gaume kollegoineen teki simulaatioita 62 vuoden takaisista tapahtumista, kaiken sen tiedon avulla, mitä oli olemassa.
Lopputulos oli lyhyesti se, että nuoret tappoi paikallinen, pieni lumivyöry. Tai oikeammin lumilaatta, joka murskasi teltan.
Nuoret olivat pystyttäneet telttansa rinteeseen, jonka jyrkkyys oli noin 30 astetta. Niin loivassa rinteessä ei lumivyöryjä normaalisti tapahdu. Nuoret olivat kaivaneet teltalle lumeen tasaisen alustan.
– Lumivyöryä esitettiin onnettomuuden syyksi jo alunperinkin, mutta monet asiat olivat sitä vastaan. Kun pelastajat saapuivat paikalle, he eivät nähneet mitään merkkejä lumivyörystä, rinne oli liian loiva ja uhrien vauriot eivät olleet sellaisia, joita lumivyöry tavallisesti aiheuttaa, kertoo Gaume korkeakoulun tiedotteessa.
Tuuli keräsi lunta teltan yläpuolelle ja lopulta irronnut lumilaatta on saattanut murskata teltan.Tuuli keräsi lunta teltan yläpuolelle ja lopulta irronnut lumilaatta on saattanut murskata teltan.
Lumilaatta murskasi
Uuden analyysin perusteella Gaume kollegoineen päätyi tietokonesimulaatiossa tulokseen, että nuorten kohtaloksi on voinut koitua pieni, paikallinen lumivyöry, joka ei ole jättänyt juurikaan jälkiä.
Ei ainakaan niin paljoa, että noin kuukauden päästä paikalle tulleet pelastajat olisivat niitä enää nähneet.
Kovan lumilaatan syöksy telttaa päin olisi myös voinut johtaa sellaisiin vammoihin, joita uhreilla oli. Tietokonesimulaatioiden mukaan on myös hyvin mahdollista, että lumivyöry tapahtui vasta useiden tuntien kuluttua siitä, kun teltalle oli kaivettu paikka rinteeseen.
Retkikunnan kameroissa olleet filmit kehitettiin jälkikäteen. Mitään selitystä kuvat eivät mysteeriin tuoneet.Retkikunnan kameroissa olleet filmit kehitettiin jälkikäteen. Mitään selitystä kuvat eivät mysteeriin tuoneet.
Kaivanto toki aiheutti lumivyöryn, mutta se laukesi useiden tuntien viiveellä.
– Jos he eivät olisi kaivanneet rinnettä, lumivyöryä ei olisi koskaan tapahtunut, päättelee Gaume.
Tutkija on kuitenkin varovainen tekemään lopullisia johtopäätöksiä.
– Totuus on, että kukaan ei varmasti tiedä, mitä tuona kohtalokkaana yönä tapahtui, sanoo Gaume.
Teltta revitty auki sisäpuolelta
Lumivyöryteoria tuskin saa kaikkia vakuuttuneiksi, sillä Djatlovin solan tapahtumissa on edelleen paljon selittämättömiä asioita.
Nuorten ryhmää johti 23-vuotias radiotekniikan opiskelija Igor Djatlov. Kaikki osallistujat olivat kokeneita hiihtovaeltajia ja retkeilijöitä. He lähtivät hiihtovaellukselle Vižaista Pohjois-Uralilla 27. tammikuuta vuonna 1959.
Djatlov oli etukäteen luvannut ottaa radiolla yhteyttä viimeistään 12. helmikuuta, kun he olivat palanneet Vižaihin. Viestiä ei kuulunut.
Vuoden 2019 tutkimuksia johti yleinen syyttäjä Aleksandr Kurennoi (vas.). Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että vaeltajien kuolema liittyy jollain tavalla luonnonilmiöön.Vuoden 2019 tutkimuksia johti yleinen syyttäjä Aleksandr Kurennoi (vas.). Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että vaeltajien kuolema liittyy jollain tavalla luonnonilmiöön.
Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että vaeltajien kuolema liittyy jollain tavalla luonnonilmiöön. AOP
Omaisten vaatimuksesta aloitettiin etsinnät, mutta vasta helmikuun lopulla. 26. helmikuuta etsijät löysivät hylätyn leirin. Teltta oli revitty auki sisäpuolelta.
Ensin löytyi kaksi vainajaa, alusvaatteisillaan, ilman kenkiä. Läheisen puun oksia oli katkennut, ilmeisesti joku oli kiivennyt puuhun, ehkä tähystämään tai pakoon.
Myöhemmin löydettiin kolme ruumista lisää. Loput seurueen jäsenet löytyivät vasta toukokuussa. Virallisen tutkinnan mukaan uhrit olivat kuolleet hypotermiaan, mutta varsinainen raportti julistettiin salaiseksi.
Ryhmän jäseniä ennen lähtöä kohtalokkaalle matkalle.Ryhmän jäseniä ennen lähtöä kohtalokkaalle matkalle.
Selittämättömiä vammoja
Tapausta tutkittiin uudelleen vuonna 2019, mutta mitään merkittäviä tuloksia ei silloinkaan saatu.
Ruumiit olivat kärsineet selittämättömiä vammoja. Yksi uhreista oli purrut sormensa poikki, ja sormi oli edelleen jäätyneen ruumiin suussa. Neljästä ruumiista mitattiin korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia. Yhdeltä oli leikattu kieli irti.
Useimmat olivat hyvin vähissä pukeissa ja ilman kenkiä, vaikka pakkasta oli ollut noin 30 astetta.
– Djatlovilla oli ruhjeita kasvoissaan, voisimme olettaa, että hän oli kaatunut lumeen kasvot edellä. Hänen jalkansa oli sidottu yhteen, kertoo vuoden 2019 selvityksessä mukana oleva Eduard Tumanov uutisoimisto RT:lle. Tumanov työskentelee Venäjän kansallisessa lääketieteen yliopistossa Moskovassa.
– Hänellä oli myös sellaisia vammoja, jotka näyttäisivät osoittavan hänen taistelleen jotain vastaan. Jäljet tapahtumapaikalla eivät tue sitä, että heidän kimppuunsa olisi hyökännyt mikään eläin, sanoo Tumanov.
Kolmella teltan läheltä löydetyllä vainajalla ei ollut ulkoisia vammoja, mutta myöhemmin löydetyissä oli. Vammat vastasivat auto-onnettomuudessa saatuja ruhjeita.
Renny Harlin ohjasi Djatlovin tapauksesta kauhuelokuvan, joka julkaistiin vuonna 2013.
Armeijan salainen koe?
Korkeat säteilytasot ovat saaneet jotkut arvelemaan, että retkeilijät joutuivat armeijan jonkinlaisen pieleen menneen testin uhreiksi. Neuvostoliitolla ei kuitenkaan ollut lähelläkään mitään testipaikkoja.
Retkeilijöiden tappamisesta on syytetty myös alueella asuvaa alkuperäiskansaa. Mutta he eivät ole talvella siellä, missä retkeilijät kohtasivat kuolemansa, vaan he tulevat sinne vasta kesällä metsästämään kauriita.
Teltan läheltä ei koskaan myöskään löydetty ulkopuolisten jalanjälkiä.
Djatlovin solan tapaus jää todennäköisesti Uralin vuorille jäätyneeksi arvoitukseksi.
Uudesta tutkimuksesta kirjoitti myös Nature-lehti.