Nuoriakin ihmisiä on joutunut tehohoitoon – ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, mitä jokaisen pitäisi nyt tietää koronasta
Ylilääkäri Asko Järvinen kannustaa meitä pidättelemään kevätpörriäishalujamme vielä kuukauden ajan.
-Koronaluvut ovat laskussa, mutta tuo suunta pysyy vain jos edelleen jokainen muistaa pitää kiinni perusasioista koronan leviämisen ehkäisemisessä.
-Teho-osastoilla on nyt huolestuttavan paljon nuoria potilaita.
-Edelleenkään kukaan ei osaa ennustaa oikein sitä, millainen koronatauti on, jos se omalle kohdalle tulee.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset ... f23c292206
Eilen klo 18:00
Nuori, riskiryhmään kuulumaton voi luulla, että hänellä koronatartunta saa aikaiseksi vain ehkä jonkinlaisen flunssan. Tämän luulon varaan ei kannata tuudittautua. Kukaan ei voi etukäteen tietää, millaisen taudin juuri hänellä koronatartunta voi nyt saada aikaan. Nuoria, perusterveitä ihmisiä on sairastunut vakavasti. Toisaalta satavuotiaskin on voinut selvitä koronasta lievillä oireilla.
Vaikka koronavirusta on kiihkeästi tutkittu ympäri maailmaa jo yli vuoden verran, sen tapa ja kyky aiheuttaa COVID-19-taudin muotoja on pitkälti vielä selvittämättä. Viruksen vaikutus yksittäisessä ihmisessä on edelleen ennalta-arvaamaton. SARS-CoV-2-virus saa joissakin aikaan erittäin vakavan infektion, toisessa infektio ei saa aikaan juuri mitään havaittavaa oiretta.
– Yllättävän monella koronavirusinfektio on oireeton. Oireettomien osuus tartunnan saaneista lienee 20-40 prosentin välillä, kertoo ylilääkäri Asko Järvinen Husista. Oireettomat koronan kantajat voivat silti tartuttaa virusta muille.
Yleensä se on lentsu
Mitä nuorempi tartunnan saanut on, sitä suurempi on todennäköisyys siihen, että tartunta on oireeton. Korona on pienillä lapsilla yleensä aina pienioireinen. Helsingin alueella tehdyissä seulonnoissa on käynyt ilmi, että pienillä lapsilla joka kolmannella korona on täysin oireeton. 7-12-vuotiaista joka neljännellä on korona ollut oireettomana.
Yleisimmin koronatartunnasta aiheutunut tauti saa aikuisella aikaan hyvin paljon tavallista flunssaa muistuttavan taudin. Kurkku on kipeä, tulee kuumetta, olo on kurja ja niin sanotusti jäseniä särkee. – Oireet ovat samankaltaisia kuin tavallisessa hengitystieinfektiossa, tavallisessa lentsussa, Järvinen sanoo.
Kuitenkin jopa noin 10-15 prosentilla koronaan sairastuneista tauti kehittyy paljon vaikeammaksi. Näistä noin 10 prosenttia joutuu sairaalahoitoon. Osa heistä päätyy tehohoitoon. Joillakin korona jää vaivaamaan pitkäksi aikaa, jopa kuukausiksi, niin sanottuna pitkänä koronana. Mitä vanhempi potilas, sitä suurempi vaikean taudin todennäköisyys on.
Nuorikaan ei ole turvassa
– Vaikean koronataudin todennäköisyys nousee selvästi jo 50 ikävuoden jälkeen, Järvinen toteaa. Yli 70-vuotiaista koronaan sairastuneista joka kolmas joutuu sairaalahoitoon.
Jotkut perussairaudet lisäävät riskiä saada koronan vakava tautimuoto. Myös lihavuus näyttää olevan tekijä, joka lisää vakavan koronan riskiä huomattavasti. – Lihavuus on yllättävän iso tekijä. Erityisesti alle 50-vuotiaista koronan vuoksi tehohoitoon joutuneista hyvin moni on merkittävästi ylipainoinen. – Kukaan ei voi etukäteen ennustaa, kuka saa koronan vakavan muodon ja kuka ei. Vaikka nuorilla riski vakavasta taudista on pieni, se ei tarkoita, ettei sitä riskiä olisi.
Viime keväänä Järvinen sai tukholmalaisessa sairaalassa työskentelevältä nuorelta lääkäriltä kuvia itkevistä kollegoista. Lääkärit olivat järkyttyneet, kun teho-osastollekin alkoi tulla heidän omanikäisiään, erittäin huonossa kunnossa olevia koronapotilaita.
Sairaalassa entistä nuorempia
Koronan leviämistä on viime viikkoina saatu hillittyä. – Ihmeteltävän hienoa on se, miten hyvin ihmiset ovat muuttaneet käyttäytymistään, Järvinen kiittää.
– Suomalaiset ovat reagoineet ja noudattaneet kuuliaisesti ohjeita.
Vaikka koronatartuntojen luvut ovat olleet laskusuunnassa, koronatartuntoja on vielä Suomessa paljon. Tartuntoja on nyt huhtikuun puolessa välissä edelleen enemmän kuin esimerkiksi ennen joulua.
Koronarokotteiden vaikutus näkyy Husissa siinä, että koronaviruskuolemat ovat vähentyneet. Rokotetut ovat tähän asti olleet riskiryhmäläisiä ja yli 70-vuotiaita. – Tautia on kuitenkin paljon. Juuri nyt sairaalassa osastoilla ja tehohoidossa on paljon entistä nuorempia koronapotilaita, Järvinen toteaa.
Ei vielä kevätpörriäistä
Tampereen yliopistollinen sairaala kertoi sosiaalisessa mediassa koronatapauksista, joissa todennäköinen tartunnanlähde on ollut kontakti oireettoman sairastuneen kanssa esimerkiksi porraskäytävässä. Siksi Tays kehotti käyttämään maskeja jo ennen asunnosta poistumista ja menemään hissiin vain yksin tai vain oman perheenjäsenten kesken.
Hyvin lyhyen ajan kestävässä kohtaamisessa tartunnan riski on Järvisen mukaan hyvin pieni, mutta huonolla tuurilla mahdollinen, jos virusta levittää esimerkiksi itse oireeton supertartuttaja. Tällaista poikkeuksellisen tehokkaasti virusta levittävää supertartuttajaa ei voi tunnistaa päältä päin. Periaatteessa meistä jokainen voi olla sellainen itsekin.
Maskien käyttäminen, etäisyyksien pitäminen, käsihygieniasta huolehtiminen sekä lyhyt kontaktiaika ovat edelleen kelpo keinoja pitää virusta loitolla. – Ihmiskontakteja pitäisi vain olla edelleen vielä vähemmän, Järvinen kertaa. – Kevätpörriäistä pitäisi nyt vielä pidätellä kuukauden verran, hän kannustaa.
HELJÄ SALONEN /IL