Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

[skoune]

Skoune, kuten varmaan olet huomannut MyHeritagen sivuilta niitä lukiessasi, sen DNA-tietokantaan voi ladata tietoja toisista lähteistä, kunhan vain on riittäväntasoinen asiakas. On asia sinänsä, mitä lähteitä he hyväksyvät, mutta sitä kautta on teknisesti mahdollista saada muualla tehty DNA-profiili verrattavaksi toisten, jo tietokannassa olevien pumpulitikku-DNA-profiilien kanssa. Bodom-näytteen rikostekninen tunniste on annettu ETP:ssä, vaikkei se ehkä kata yhtä laajaa spektriä kuin sukututkimus-DNA. Lisäksi ovat ne laillisuuskysymykset, joita KRP:n lakiosasto uutisen mukaan selvittää. Siksi leikin ajatuksella teekkarijäynästä. Mahdollinen harmillisuus saattaa kuitenkin olla esteena senkään tekemiselle.

Olen ilmaisasiakas, samoin kuin Genissä (missä on tietoja esim neljännen serkkusi exvaimon entisen miehen kummista), En tiedä esed toimiiko Geni vain sukututkimussivujen perusteella. Kylläkin mainitaan onko verisukulainen vai naimisen kautta sukulainen. Olen käsittänyt, että noitten DNA-osumien tuloksia voi ladata toiselta sivustolta toiselle. Mutta käsittääkseni jonkun Bodomin näytteen latausta ei kukaan tavallinen "tutkija" voi minnekään tutkittavaksi lähettää...Voin olla väärässäkin.

[Arvo Kyyrölä]

^Olen itse Suomen Sukututkimusseuran jäsen, mutta en puutu Bodom-keskusteluun siltä osin. Katsotaan, jos aika ja varsinkin innostus siihen myöhemmin riittäisi.Vähän olen epäilevällä kannalla..

Olen ymmärtänyt, että suurta arvostustani nauttivat nimimerkit will ja skoune kuuluvat "Bodomin veteraaneihin". Itseäni en luokittele sellaiseksi. Se voi hyvinkin johtua "maalaistaustastani". Kyllikki Saaren ja Tulilahden murhat tapahtuivat kaukana periferiassa, niissä oli salaperäistä, arvoituksellista taikaa. Sitä paitsi monet nimet, kuten Bodom, Nils Gustafsson, Assmann, Björklund ym. olivat ylivoimaisen vaikeita sekä lausuttaviksi, että kirjoitettaviksi. Jopa paikallisille!

Vanhoja lehtiä lukemalla huomaa helposti, että Tulilahden oikeuskäsittely sai sanomalehdissä enemmän palstatilaa, kuin samoihin aikoihin tapahtuneet Bodominjärven murhat.

Sitten siihen varsinaiseen asiaan: Kuinka moni teistä Bodom-entusiasteista on kuullut tai lukenut siitä, että hollantilainen selvänäkijä ja psykokineettisiin ilmiöihin perehtynyt Gerard Croiset kävi Suomessa 1964 perehtymässä Sirkka-Liisa Valjuksen ja Bodomin murhatapauksiin? Mitä hän sai omasta mielestään selville, on toinen asia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Gerard_Croiset

[will]

^Skoune on siinä aivan oikeassa, että sukututkimussivustot on rakennettu sellaiselle ajatusperustalle, ettei asiakkaiden oma DNA-tieto saisi joutua kolmannelle osapuolelle. Kuitenkin, ehtojen mukaan tyypillisen suomalaisen käyttäjän on mahdollista nähdä omaansa suhteutettua DNA-tietoa kymmenilta tuhansilta osumiltaan ja saada arvio kunkin mahdollisen sukulaisuussuhteen laadusta. Omaa ja valtuutettuna muidenkin asiakkaiden analyysejä voi lisäksi verrata toisten sivustojen käyttämään dataan.

DNA-raakadatan kopiointiehdoissa nimenomaan edellytetään, ettei tieto saa päätyä minkäänlaisiin oikeudentoteutumisprosesseihin. Kun siltä pohjalta miettii, miten kuitenkin on saatu vihje sukututkimussivustolla olevasta henkilöstä, jonka sukulainen tulisi saattaa epäilyn alle jostain raskaasta rikoksesta, niin mielestäni ilmeisin tie on Skounenkin mainitsema valehenkilön luominen järjestelmään. Kun tieto tuntemattoman epäillyn sukulaisesta olisi saatu ja kohdistuisi todelliseen henkilöön, häneltä voitaisi tarvittaessa erikseen pyytää näyte rikostutkimusta varten. Mutta, kuten Skoune jo edellä toteaa omalta osaltaan, totean itsekin, että voin erehtyä tässä käsityksessäni. Jos taas asia olisi mennyt arvelemallani tavalla, olisi systeemi mahdollisesti sopivalla tavalla hakkeroitu, ja oikeutus siihen haettu asianmukaisella perusteella. Heikkouksia tuntuu olevan lähes kaikessa verkkotietojenkäsittelyssä, minkä kanssa ihmiset joutuvat tekemisiin.

Bodomin selviäminen on yhä mielestäni poliisitutkinnan asia. Jätän sen kernaasti heille, rupeamatta enempää pohtimaan sukututkimusjärjestelmien laillisuuskiemuroita, saati mahdollisia sisäänmurtokohtia.

Mitä tulee Gerard Croisetiin, olen ollut sitä mieltä, että hänelle on syötetty tietoa, jonka hän on sitten nähnyt. En osaa sanoa hänen käyntinsä aikaa. Apulehti kertoi kutsustaan ja uutisoi siitä ensi kerran loppuvuodesta 1963, mutta käynti voisi olla varhaisempikin. Asian seuraaminen jäi itseltäni silloin vähälle, koska oli abikauden kiireitä. Kuluvan vuosituhannen bodom-keskusteluissa hänen julkaistut näkynsä ovat olleet eräänä kestopuheenaiheena.

[Hukkanen]

Härän pyynnöstä linkki willin viimevuotiseen viestiin aiheesta:
http://hejac.com/forum/viewtopic.php?p=38147#p38147

Oittaanlahden suulla vuonna 1960 ollut turo, jonka luota Olavi Kivilahti (Oittaa) ja Onni Ruohonen (Bemböle) kalastivat veneestä on mahdollisesti sijainnut Oittaan kylänrajan itäisessä kärjessä, missä veden syvyys on ollut 2m tai hieman yli. Mikäli turo kuitenkin oli sijoitettu Bembölen kantatilojen 5, 8 ja 9 vesialueiden yhteiseen kulmaan, on vettä ollut lähemmäs kolme metriä.

Hanäbäckinlahden turot sijaitsivat nettitiedon mukaan itään Murhaniemen kärjestä, veden syvyyden ollessa 1,5-2m. Ei ole varmuutta siitä ovatko ne olleet kantatilojen vesialueiden sisällä kantatalosta erotettujen uustilojen omina vai niiden välisillä rajoilla kahden kantatalon vesialueiden käyttäjien yhteisinä. Varsinaisen kalastuksen lisäksi turoilla olisi saatettu merkitä myös kalastamisen rajoja, mutta aitoa paikallista tietoa siitä ei ole ollut käytettävissä.

Keskiturojen on sanottu olleen itään Rackaruddenin itäkärjestä ja pohjoiseen Murhaniemestä, missä ne olisivat sijainneet jakamattomalla vesialueella, n. 3-6m syvässä vedessä.

[will]

^Kiitos!
Koordinaatteja lukemistossa:
http://hejac.com/forum/viewtopic.php?f= ... 592#p41592

[Pk_etsijä]

Tänään käytiin jälleen Bodomilla. Nyt sukellettiin murhaniemen edustalla metallinpaljastimen kanssa. Löytyi mm vanhoja pulloja pohjasta. Sukelluspaikka oli suoraa telttapaikasta alas rantaan. Niemennyppylän oikea puoli.

[will]

Hienoa! Millainen pohja oli? Upottiko vai oliko soraa? Löytyikö vieheitä tai ankkureita?

Sukelluspaikka on suunnilleen sama, mihin KRP:n tutkinnassa alunperin käyttämälle MMH:n peruskartalle oli merkitty lyijykynäristi, joka oli myöhemmin suurelta osin kumitettu pois. Joskus mietin, mitä varten merkintä oli tehty, mutten päässyt puusta pitkään.

[Pk_etsijä]

Pohja oli noin 20m rannasta kivi/mutapohjaa, näkyvyys luokkaa nolla, eli alle 50cm. Vesi tuulen takia oli sekoittunut ja sameaa sekä siitepölyistä. Tuossa niemen oikealla puolella on melko matalaa, syvin kohta taisi olla noin 2m mitä kohdalle osui niemen kärjestä pikkasen ulos oikealle. Tällä alueella kompassiin tuli häiriö pinnan alla. Otin ensin pinnalla sukellussuunnan ja kun pääsin alas, kompassi alkoi hitaasti pyöriä. Palasin pintaan ja testasin, jälleen toimi ja vaihdoin pintauinnilla laskeutumispaikkaa. Sama ilmiö toistui. Onneksi oli matalaa ja aurinko paistoi, joten käytin suunnistukseen auringonvaloa lopussa apuna. Testaan suunnon konsolikompassia lähipäivinä toisessa paikassa.
Olen kuullut että tällaista ilmiötä aiheuttavat mm malmi- tai rautaesiintymät.

[will]

^Niemen itäsivun puolella järvessä ei ole merkittävää geologispohjaista magneettista häiriötä, joka selittäisi kompassin pyörimisen (kts. https://gtkdata.gtk.fi/mdae/index.html). Pohjamaassa oleva yksittäinen magnetiittimalmilohkare voisi aiheuttaa lähihäiriön. Mahdollisesti kyseessä on järven pohjassa oleva suhteellisen pienimassainen metalliromu, koska kompassihäiriö ei ulotu veden pintaan asti.

GTK:n mittausprofiilit ovat 50m:n ja 150m:n päässä, joten häiriön paikasta ei ole sellaista malminetsintädataa, jota voisi käyttää pistemäisen kompassihäiriön aiheuttajan selvittämiseen. Kohdetta voisi tutkia tarkemmin niillä menetelmillä, joita käytetään upotettujen ammusten etsinnässä. Yhteistyötahona olisi siinä tapauksessa Puolustusvoimat. Jos taas ajatellaan, että kyseessä olisi kaupunkiarkeologian alaan kuuluva lähimuinaisjäännös (kaatopaikka), Helsingin yliopistoa saattaisi kiinnostaa tehdä paikalla opiskelijaharjoituksena magneettinen vertikaaligradientin mittaus talvella jäälle merkittävän mittausverkon pohjalta. Se voisi liittyä joko arkeologian tai sovelletun geofysiikan opintoihin. Kohteen kivilaji on mikrokliinigraniitti, jossa paikoitellen tavataan silmin havaittavia magnetiittikiteitä, joihin myös magneetti tarttuu. Periaatteessa häiriö voisi aiheutua epätavallisen isosta magnetiittipahkusta kalliossa järven pohjamaan alla. Siihen saisi lisävalaistusta em. yksityiskohtaisilla magneettisilla menetelmillä

Jos epäillään järvessä olevan räjähteen, asia kuuluu viranomaisille. Mitä sanoo paikallistieto: Onko Bodominjärven aluetta pommitettu sotien aikana? Onko sotamuistoja kipattu järveen?
.

[monoliitti]

Aake Jermo kirjoitti "Murha ei vanhene" kirjassaan ,että jo heti murhien jälkeen käytettiin paikalla sukeltajaa, eikä mahdollisella heitto etäisyydellä vedessä terä asetta ,saati mitään suurempaa, teltalta kadonnutta esinettä havaittu. Äsköisessä sukelluksessa 13.6 oli käytössä uutta tekniikkaa,kuten metallin ilmaisin.
Surmissa käytetty veitsi on mitä ilmeisemmin viety teltalta kadonneessa kauppalaukussa, muiden kadonneiden esineiden kanssa.