Bodomjärven kolmoismurha 1960; yleisviestit

[matlockb]

Naapuripalstalla pohdittiin mm. uhrien vanhempien kuolinaikoja, selvittämättä jäi ainoastaan Sepon äidin Siiri Maria Elisabeth, os. Kovanen, synt. 25.5.1909 Viipurissa, kuolinaika.
Hän kuoli melko tarkalleen kuukausi ennen kuin olisi täyttänyt 90 vuotta. Hän kuoli 26.4.1999 Vantaalla.

Muistin 90 prosenttisesti oikein, vuonna 2001 Siiri Boisman oli tosin kuitenkin jo kuollut, mutta eli silti pisimpään uhrien vanhemmista, jotka ovat verrattaen iäkkäitä uhrien synnyttyä, syntyneet 1900-luvun loppupuolella lukuunottamatta Tuulikin äitiä Elsa Mäkeä (s. 1910, k. 23.12.1960) ja Irmelin äitiä Bertta Takalaa (s. 1921, k. 1996).
Antti Boisman esimerkiksi kuoli 69-vuotiaana 3.10.1977. Muistaakseni läheskään kaikki asianomistajat eivät vaatineet korvausta, joku vetosi siihen, että vanhempansa joita asia kosketti erityisesti, ovat jo kuolleet.
Luonnollisestikin rangaistusta vaadittiin mikäli oikeus toteaa Gustafssonin syylliseksi.
Harva asianomainen tuntui uskovan missään vaiheessa (1960 tai 2003-2004) Gustafssonin syyllisyyteen.

Jäsenille tulossa aikanaan lista Bodomin henkilöistä (siis kertauksen vuoksi: jäsenille jäsenpuolelle) jossa on listattu henkilöt, heidän suhteensa Bodomiin (todistaja, poliisi, asianomistaja, rikostutkija jne..) ja syntymä- sekä kuolinajat ja paikkakunnat.

[härkä]

Kiitos mb:lle listasta.

Tuli mieleen se lato siinä nykyisen parkkipaikan lähellä.
Siellähän piti nukkuman mies.
Kuka tämän on kertonut ? Onko seikka faktaa ?

Mikä olisi ollut nukkumisen syy ? Viina okay.
Mutta miksi ? Eihän siellä mitään happeningiä ollut. OK ilma ja kaunis maisema.
Olisiko tyyppi joutunut goisaamaan ladossa , koska oli saanut pakit jostain ?

Osaa porukkaa olisi häädetty pois mestoilta. Osaa ei.

[matlockb]

Eipä kiittämistä, lista on koko ajan päivittämisen alla. Tuo "metsämökin tonttu" muistaakseni tavoitettiin ja asia selvitettiin. Mies oli joku laitapuolenkulkija, jolla ei todettu olevan osuutta surmiin.

Tieto on kuitenkin muistinvaraista, sillä etsinnöissä metsästä löydettiin ennätysmäärä mm. etsintäkuulutettuja henkilöitä, jotka toimitettiin vankilaan, heillä ei kuitenkaan todettu olevan tekemistä Bodomin surmien kanssa.

[-Uta-]

Gerhard Croiset "näki" korkean rakennuksen Pakilaan menevän tien varressa. Se lienee ollut Käpylän Vuoritalo.

Vuoritalon mahdollista yhteyttä Bodominjärven murhiin ei ole koskaan mitenkään valaistu. Sen näkeminen saattoi olla Croisetin juttuun liittyvää paikallisväriä. Niihin aikoihin taloa isännöivät vasemmistoon kuuluvat ihmiset. Liekö asialla ollut osuutta "näkyyn".

Kuulustelukertomuksessa 29.06.2005 Marjatta Sahakangas arvelee Jäppisen ja Boismanin ja Gustafssonin tutustuneen toisiinsa moottoripyöräilyn kautta (onkohan NG missään maininnut tunteneensa tätä Jäppistä?). Kuulustelukertomuksessa 15.06.2005 Sahakangas kertoo, että Jäppinen kuului Nuorisoliiton näytelmäkerhoon Helsingin maalaiskunnan Frihersissä. Ja kuulustelukertomuksessa 06.07.2005 Sahakangas kertoo, että Näytelmäkerho toimi Kansantalossa, jonka kulmilla hän oli aikoinaan tutustunut Jäppiseen. Jäppinen ei kuulemma kuitenkaan itse kuulunut ko. näytelmäkerhoon, mutta hän liikkui samoissa porukoissa.

Ja sitten luetun pohdintaa... Kansantalosta ja Näytelmäkerhosta tuli mieleen se seuran- ja kansantaloksikin kutsuttu Croisetin mainitsema (mm. näyttämöllä ja kerhohuoneella varustettu) Vuoritalo, jossa vuosien varrella ollut monenlaista
toimintaa, mm. teatteria. Onko siis tarkemmin tiedossa mitä Kansantaloa Sahakangas tarkoitti? Oliko siellä jossain Frihersin suunnalla "omaa" Kansantaloa, vai olisiko mitenkään mahdollista, että kyseessä olisikin tämä Vuoritalo?

[will]

Friherrsin Torppa (Vapaalantie 28) oli kauppana 1960
http://www.friherrsindemarit.fi/friherr ... /I003EBEF4

Hämeenkylän seurojentalolla, parin kilometrin päässä (Ainonkuja 9) oli näyttämö ja näytelmätoimintaa
http://tuf.eget.net/site/?page_id=53
http://tuf.eget.net/site/?p=171#more-171

Kartta


Käpylän Vuoritalon suunnitelma. Vain torni rakennettiin.

Vuoritalo oli 1960 SKDL:n järjestötoiminnan käytössä. Siellä pidettiin mm. iltamia.
http://kaupunginosat.net/kapyla/kotikau ... -vuoritalo

Aatemaailmat olivat hyvin erilaisia Hämeenkylän seurojentalolla ja Nyyrikinpuiston tornissa.

-UTA-:n poimima Jäppisen yhteys Nuorisoliittoon viittaa enemmän Käpylän kuin Hämeenkylän suuntaan.

Silloisen käpyläläisnuorison käsitys oli, että toisin ajattelevat norkoilijat ajettiin tiehensä Vuoritalolta. Suoranaisesta väkivallan käytöstä ei ollut tietoa.

Jäppinen ajeli sittemmin mossella, loppuun asti. Auto mikä auto, ei sen merkki välttämättä aatteita kuvastanut, vaikka niin helposti ajateltiin.

[skoune]

Friherrsin Torppa (Vapaalantie 28) oli kauppana 1960
http://www.friherrsindemarit.fi/friherr ... /I003EBEF4

Hämeenkylän seurojentalolla, parin kilometrin päässä (Ainonkuja 9) oli näyttämö ja näytelmätoimintaa
http://tuf.eget.net/site/?page_id=53
http://tuf.eget.net/site/?p=171#more-171

Kartta


Käpylän Vuoritalon suunnitelma. Vain torni rakennettiin.

Vuoritalo oli 1960 SKDL:n järjestötoiminnan käytössä. Siellä pidettiin mm. iltamia.
http://kaupunginosat.net/kapyla/kotikau ... -vuoritalo

Aatemaailmat olivat hyvin erilaisia Hämeenkylän seurojentalolla ja Nyyrikinpuiston tornissa.

-UTA-:n poimima Jäppisen yhteys Nuorisoliittoon viittaa enemmän Käpylän kuin Hämeenkylän suuntaan.

Silloisen käpyläläisnuorison käsitys oli, että toisin ajattelevat norkoilijat ajettiin tiehensä Vuoritalolta. Suoranaisesta väkivallan käytöstä ei ollut tietoa.

Jäppinen ajeli sittemmin mossella, loppuun asti. Auto mikä auto, ei sen merkki välttämättä aatteita kuvastanut, vaikka niin helposti ajateltiin.

will, mikä olikaan- ja missä - se tanssipaikka, josta Irmeli oli maininnut kirjeessään. Siis se, missä hän oli Jorkan kaa sen autolla aika myöhään ja äitinsä repes kun Immi tuli kotiin?

[will]

Irmeli käytti paikasta nimeä Lukaali. Sen niminen, mm. nuorison tanssipaikkana tunnettu talo sijaitsi nykyisessä Raaseporissa, Fiskarsin ruukin alueella. Ajomatkaa olisi tullut sata kilometriä suuntaansa. Jos Irmeli olisi käynyt siellä saakka, niin ei ole kumma, että äitinsä oli tiukkana myöhäisestä kotiintulosta.

http://www.fiskarsforum.fi/kokoustilat/lukaali

[skoune]

Irmeli käytti paikasta nimeä Lukaali. Sen niminen, mm. nuorison tanssipaikkana tunnettu talo sijaitsi nykyisessä Raaseporissa, Fiskarsin ruukin alueella. Ajomatkaa olisi tullut sata kilometriä suuntaansa. Jos Irmeli olisi käynyt siellä saakka, niin ei ole kumma, että äitinsä oli tiukkana myöhäisestä kotiintulosta.

http://www.fiskarsforum.fi/kokoustilat/lukaali

Raaseporiin en kyllä usko. Kyseessä täytyy kuitenkin olla jokin ruotsinkielisellä paikkakunnalla ollut tanssipaikka ts (Dans)Lokal. Oliskohan ollut vaikka Esboossa? Tai jossain noista seurojentaloista?

Ovatko tutkijat kysyneet Jorkalta ja kirjeenvastaanottajalta, missä se Lukaali oli? Silloinhan olisi saatu varmaan oikea vastaus.

Jorkasta puheenollen, hän siis oli tumma ja autonomistaja. Vanhempi siis. Jostain syystä minulle tulee hänestä mieleeni J Palo, vaikka tiedänkin, että Jorkalla oli eri sukunimi.

JP on ollut harvinaisen "lähellä" sekä Tulilahden että Bodomin tapahtumia. Olihan hänen isäpuolensa Tulilahden tuomareita ja eikös siellä jossain Itä-Suomessa ollut myös heidän suku/kesäasuntonsakin?

Ja JP oli loppuun asti puolustamassa (kirjassaan) NGakin.

IB tapasi Jorkan melkein heti kun poikaystävä lähti armeijaan helmikuussa. Ja sitten jo helluntaina oli taas uusi heila.
Olen miettinyt joskus sitäkin, että olisiko IBllä ollut ihailijana joku ns varattu mies ja sillä tavoin hankkinut itselleen hankaluuksia?

[will]

Espoon maalaiskunnassa sijainnut Leppävaaran kansantalo oli tuolloin suhteellisen uusi rakennus, ts. kuusi vuotta vanha. Siellä on tanssilattia ja näyttämö.

http://seurantalot.fi/talot/leppavaaran_kansantalo

Lukaalilla tanssimisen mahdollisuudesta sen verran, että omasta tuttavapiiristäni käytiin Fiskarsilla tansseissa, kun muutama vuosi Bodomin jälkeen heillä alkoi olla ajokortteja ja autoja. Kymmenien kilometrien tanssimatkat eivät yleensäkään olleet poikeus. Auto laajensi elinpiiriä. Jos Irmeli Björklund (15v) todella kävi Lukaalilla asti, niin reissu olisi saattanut olla mainitsemisen arvoinen ystävättärelle.

[skoune]

Espoon maalaiskunnassa sijainnut Leppävaaran kansantalo oli tuolloin suhteellisen uusi rakennus, ts. kuusi vuotta vanha. Siellä on tanssilattia ja näyttämö.

http://seurantalot.fi/talot/leppavaaran_kansantalo

Lukaalilla tanssimisen mahdollisuudesta sen verran, että omasta tuttavapiiristäni käytiin Fiskarsilla tansseissa, kun muutama vuosi Bodomin jälkeen heillä alkoi olla ajokortteja ja autoja. Kymmenien kilometrien tanssimatkat eivät yleensäkään olleet poikeus. Auto laajensi elinpiiriä. Jos Irmeli Björklund (15v) todella kävi Lukaalilla asti, niin reissu olisi saattanut olla mainitsemisen arvoinen ystävättärelle.

will, ilmeisesti et tulkinnut viestiäni ihan nappiin. Tarkoitin, että lukaali saattaisi olla lyhenne danslokal-sanasta. Jollainen tila olisi voinut olla lähempänäkin IBn kotia. Ja 15-vuotiaan tytön mainitsemisen arvoiset asiat voivat olla pieniäkin. Tässäkin tapauksessa ei se tanssipaikan sijainti tainnut ollakaan tärkeä IBlle, vaan se, että oli Jorkan kaa ja tuli myöhään kotiin.

Mutta: halusin kytkeä tuon "lukaalin" Croissatin mahdollisesti "näkemään" rakennukseen, missä ne hänen näkemänsä autolla ajaneet tyypit pyörivät...(ajoivat autolla kyllä. Semmoisella, josta voitiin avata saranallinen sivuikkuna...ehkä se Fiskarsin Lukaali olikin se C:n näkemä rakennus?)