Hejac

Oliko kompassi kiven päällä, kiinni sen pinnassa, kun yritit ottaa lähtösuuntaa? Jos ei, paljonko arviolta oli matkaa lähimpään pohjakiveen? Siinä on voinut olla magneettisia lohkareita, jotka jäätikkö on tuonut kauempaa, päätellen niiden pyöristymisestä.

Alueellisesti tavataan karsirautamalmeja, jotka ovat magneettisia ja joiden puhkeamista irronneita lohkareita löytyy irtomaista ja maan pinnalta. Lähin tunnettu entinen rautakaivos on Hämeenkylässä, n. 5km:n päässä sivulla, kohtisuoraan jäätikön kuljetussuuntaa vastaan.

Bodominjärvi on magneettisesti häiriötöntä aluetta. Lähimmät malminetsintälennoissa löydetyt vähäiset magneettiset häiriöt ovat järven pohjoispuolella Pakankylän alueella, lähellä rakennuksia. Lähimmät voimakkat ja ilmeisen geologisperäiset magneettiset häiriöt jäätikön tulosuunnassa GTK:n aineistossa ovat Vihdissä yli 20 km:n päässä.

Antoiko metallinetsin mitään signaalia pohjasta kompassihäiriön kohdalta? Jos mittasit, mutta signaalia ei tullut, kyse voisi olla pysyvästä magnetoitumasta kivilohkareissa, mille on useita syitä.

Sukelluspaikka on Bembölen kantatalon 9 vesialueen reunassa kantatalon 5 vesialuetta vastaan, tai päinvastoin. Jos jotain on upotettu, silloisia tekijöitä kannattanee etsiä näiden kantatalojen alueelta, koska vedet lienevät olleet vielä yhdistämättä, toisin kuin nykyään. Kantataloista lohkottuja tiloja on ollut mm. Vanhan Turuntien ja Kunnarlantien varressa Bembölen keskustan lähistöllä. Kantatalon 5 lohkotiloja on myös ollut Bodominjärven sekä itä- että länsirannalla. Jos jatkaa kyynistä muistelua 1950-luvun jätteenkäsittelystä, rojunkaatopaikka oli usein oman lähialueen rajalla, mutta saattoi "vahingossa" sattua kauempana asuvan naapurin puolelle, kohtaan, mihin muut naapurit eivät hyvin nähneet.

härkä wrote: ↑Tue Jun 15, 2021 7:47 am ....
Minkähänmoinen oli tuo vuoden 2017 räjähde ?

Kuva räjähteestä (Antti Pasanen): https://hs.mediadelivery.fi/img/658/b00 ... a.jpg.webp
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005292849.html

Kranaatti löytyi kallioisen niemenkärjen edustalta Murhaniemen ja Oittaan uimarannan väliltä. Vesialue on kuulunut Bembölen kylään, niemenkärki Oittaan kylään.

Keskustelussa otetaan esiin mahdollinen puukon etsintä magneettinostimella.
Murhapaikalta länteen sijaitsevan keskiniemen kärki on kallioinen. Kuvaukseen sopii myös toinen kallioinen niemenkärki, läntisin niemi, jolla Olavi Kivilahti kertomansa mukaan odotti kalakaveriaan helluntaiaamuna 1960. Myös murhaniemen kärki on kallioinen, mutta sitä ei liene uutisessa tarkoitettu, koska se ei ole murhapaikalta uimarannan suuntaan (länsilounaaseen) vaan järvelle päin (pohjoiseen).

härkä wrote: ↑Mon Jun 14, 2021 7:16 pm Sekoiliko kompassi nimenomaan tässä kohtaa ?
....

Näkemieni kuvien perusteella sukelluspaikan eteläreuna on ollut suunnilleen Sivin kiven edessä. Kartalle merkitty rasti on niillä kohdin.
Pulloista voisi päätellä, että järveen on hävitetty laatikollinen lasitavaraa. Tosin löytöihin sisältyy myös alkuperäinen Coca-Cola-pullo, jotka tarkoin kierrätettiin silloin muinoin.

Helsingin keskustan Stockmannilta Coca-Colaa sai tiettävästi jo vuonna 1936 Soodalähde-kahvilasta, mutta näkyvästi Coca-Cola rantautui Suomeen vasta vuonna 1952 Helsingin olympiakisojen aikaan, kun The Coca-Cola Company lahjoitti 720 000 pullollista Sotainvalidien Veljesliitolle ja olympiakisojen järjestäjille. Ennen olympialaisia harva suomalainen oli maistanut Coca-Colaa. Coca-Colan valmistus alkoi Suomessa vuonna 1958.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola

Koska pulloa ei ole palautettu, kuuluisiko se em. lahjoituserään? Ilmeneekö pullosta valmistusaikaa tai paikkaa?

Hillevi Lahtisen seurueen helluntaisella yöretkellä on hyvinkin voitu nauttia Coca-Colaa yhdistyksen harjoittamaan ystävyyteen liittyen. Roskien kertymäpaikka tosin on ilmeisesti ollut muutaman sadan metrin päässä kaakkoon murhaleiristä. Järven pulloroskis on mahdollisesti tehty vasta helluntain 1960 jälkeen, koska siitä ei ole mitään mainintaa rikospaikkatutkinnassa.

Harmi kun en saa löytöpullon kuvaa formaatin vuoksi tähän.
Vanha Cokispullo se joka tapauksessa on.

Mutta miten voisi olla , voisiko 2017 räjähteen kaltainen sekoittaa kompassin will ?
https://yle.fi/uutiset/3-9159455

Kahvila Soodalähde sijaitsi Stockmannin tavaratalossa. Tavaratalon historiassa(siirryt toiseen palveluun) kerrotaan Coca-Colaa tarjotun Soodalähde-kahvilassa ensimmäisenä Suomessa.

Coca-Cola-kirjassa mainitaan vuodelta 1936 oleva Soodalähde-kahvilan tilauslista, missä on kirjattu Coca-Cola-juoman maksavan neljä markkaa. Ainakin kirjan mukaan kyseessä on ollut aito juoma. Siitä, miten Coca-Cola oli päätynyt maahan ei ole tarkkaa tietoa, kirjassa painotetaan. Kyseessä on ollut lyhytaikainen kokeilu tai pieni maahantuontierä, sillä myöhemmin 1930-luvulla Coca-Colasta ei löydy mainintoja.

"Lähimmät maat, missä The Coca-Cola Company'llä oli 1930-luvulla toimintoja, olivat Tanska ja Norja."
Ote linkistä.
Jos Stockmann roudasi alkuun colaa muista maista ? Ylen linkin muut eivät olleet aitoja.

härkä wrote: ↑Thu Jun 17, 2021 8:11 am ...
Mutta miten voisi olla , voisiko 2017 räjähteen kaltainen sekoittaa kompassin will ?
...

Periaatteessa kyllä, jos kompassi viedään kiinni kranaattiin, mutta ei usean metrin päästä.
Iso lentopommi vaikuttaa etänä.


Pullo on lähinnä vuoden 1957-mallia, jossa teksti on sileällä lasipinnalla.
Alkuaikoina Suomessa käytettiin myös kohokirjaimin varustettuja pulloja, kuten Soodalähteen historiakuvassa.

Pk_etsijä wrote: ↑Mon Jun 14, 2021 5:49 pm Ainakaan minun sukelluskompassi ei ole sekoilut esimerkiksi vedenpohjassa olevan ruosteisen auton luona. Tällainen sukeltajien harjoituspaikka löytyy mm Ruskeasannan montulta. Mutta testaan asiaa vielä. Yksi syy on saattanut olla mukanani oleva vedenalainen metallinpaljastin, joka kuitenkin oli suljettuna ja toisessa kädessä kuin kompassi.

Kuulisin mielelläni lisää em. metallinpaljastimesta, esim. valmistaja ja malli, tai linkki manuaaliin.

Liitteenä kuva murhaniemen läheltä sukelletuista ja talteen otetuista pulloista. Coca-Cola -pullon pohjasta löytyi merkintä "R 0,35 L 2 65". Sen vieressä pullo jonka alareunassa merkintä "54 R 70 1/3 L". Ruskean olutpullon alareunassa merkintä "18 K 96 50 cl". Etualalla ehkä vanha sinappipurkki josta ei löytynyt merkintöjä. Kiinnostavin on tuo oikeanpuoleisin 0,5 litran pullo, jonka pohjasta löytyi tarkemmissa tutkimuksissa teksti "R 2 60". Kyseessä on siis Riihimäen Lasin vuonna 1960 täysautomaattisella IS-koneella valmistama pullo, jonka muotin numero on ollut 2. Kyllähän tuo pistää miettimään että voisiko kyseessä olla todistaja Esko Virtasen hankkima kateisiin jäänyt "Salmisaaren viinaa"-pullo

Alla Bodomin ETP:stä kaivettu kuva kadonneesta pullosta. Huomiona että korkki on kuvassa kullanvärinen.

https://www.antiq.fi/-pi-18679.html


Kiitos kuvista ja hyvä huomio tuo etp:n pullon korkin kultaus.
Mutta Salmisaarta on ollut myös hopeisella korkilla , kuten tuossa kuvassa.
Joka tapauksessa näyttäisi , että löytöpullo on tosiaankin juuri 60-luvun taitteesta , koska uusi Tapio Wirkkalan malli tuli vuonna 1961 myyntiin.
En osaa sanoa , voisiko mahdollinen kultaus kulua vedessä pois ?

Härän pyynnöstä postaan Alkon viinapullot hänen Nurmijärven museolta saamassaan yhteiskuvassa: Keskimmäinen pullotyyppi oli käytössä 1953-1960.

Edelleen täydennän aikaisempaa Bodominlapsen viestiä Citrus Liquer'in osalta:
Valmistaja Oy Alkoholiliike Ab.
Tuotenumero 5296
KRP:n todistetunnus B637/60
Pullomalli on vuonna 1960 käytetty Alkon viinapullo, jossa kullankeltainen kierrekorkki.