"Zorro-murha"Kurikka 1997,tekijä Marjatta Heinonen,s.1947

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
Post Reply
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

"Zorro-murha"Kurikka 1997,tekijä Marjatta Heinonen,s.1947

Post by matlockb »

Tässä kooste tapauksesta sekä linkki elävään arkistoon. Esitutkintamateriaalista osa mm. rikoksesta epäiltyjen (Mia Heinonen, Martti Heinonen ja Marjatta Heinonen) kuulusteluja on arviolta noin 150-200 sivua jäsenten luettavissa sekä lisäksi Kauhajoen käräjäoikeuden antama tuomio, johon asianomistajat uhrin poika ja ex-puoliso kuten myös elinkautiseen tuomittu Marjatta Heinonen ilmoittivat tyytymättömyyttä määräajan kuluessa koko tuomioon.

Tuomioon ilmoitti tyytymättömyyttä myös avustajan palkkion osalta vastaajan asianajaja Tuure Ristikangas, joten tapaus eteni kokonaan ainakin Vaasan hovioikeuteen, sitä en muista myönsikö korkein oikeus valitusluvan vai ei, mutta elinkautinen murhasta lopulta piti.
Vastaajan äidin Aino Kohtalan todistusta ei pidetty uskottavana, uhrin muut omaiset (äiti, sisar ja veli) joita "edusti" Marja Mäntylän veli Eerikki Erämää eivät sen sijaan edes vaatineet käytännössä mitään.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/r ... edia=35658
Kotimaa
TIISTAINA 4.3.1997


Surmattu nainen löytyi Kurikasta

Palm Eeva

KURIKKA - Kurikkalainen 47-vuotias Marja Annikki Mäntylä löytyi surmattuna asunnostaan Kurikan Mäkitiellä sunnuntaina iltapäivällä. Poliisin arvion mukaan vainaja oli ollut kuolleena joitakin päiviä.

Poliisi löysi hänen ruumiinsa mentyään asuntoon yleisavaimella; Mäntylän 10-vuotias poika palasi kotiin hiihtolomalta, ja kun kukaan ei tullut avaamaan ovea, pojan isä pyysi poliisin mukaansa.

Poliisi pyytää henkilöitä, joilla on havaintoja Marja Mäntylän liikkumisesta tai hänen asunnostaan viime viikon keskivaiheilla, ottamaan yhteyttä Kurikan palvelutoimistoon puhelimeen 06-4507512 tai Seinäjoen rikospoliisiin 06-4194541.(HS)
Kotimaa
TORSTAINA 6.3.1997


Kurikasta kuolleena löydetty nainen...
STT


Kurikasta kuolleena löydetty nainen surmattiin tukehduttamalla KURIKKA. Kurikasta surmattuna löydetyn naisen kuolinsyynä oli tukehtuminen. Poliisi ei kuitenkaan tutkinnallisista syistä kerro surman tekotapaa.

47-vuotias Marja Annikki Mäntylä löydettiin kuolleena asunnostaan viime sunnuntaina. Poliisin mukaan hän oli ollut kuolleena jo jonkin aikaa.

Poliisi on puhutellut useita henkilöitä selvittääkseen Mäntylään liittyviä havaintoja viime viikolta. Tietoja kaivataan viime keskiviikkoillan jälkeiseltä ajalta, Jolloin surmatun naistuttavan tie- detään poistuneen tämän luota.

Kurikassa sattui viikko sittenryöstö, jossa kaksi ikkunasta tun- husta näiden kotona. Samana yönä miehet anastivat vielä rahaa Kauhavalla asuneen vanhuksen asunnolta. Teoista epäillyt miehet on pidätetty. Poliisi tutkii, oliko miehillä osuutta myös Kurikan surmatyöhön
HS - Kotimaa - 26.5.1997 - 250 merkkiä - -1. painos

Surmatun naisen ystävätärtä syytetään taposta

KAUHAJOKI - Vaasan lääninsyyttäjä Ilkka Hylkilä vaati rangaistusta taposta naiselle, jota epäillään kurikkalaisen naisen surmaajaksi.

Syyteen mukaan nainen on uhrin asunnossa kuristanut ystävättärensä.

Kurikkalainen Marja Mäntylä, 47, löydettiin surmattuna asunnostaan maaliskuun alussa. Hänet oli kuristettu sähköjohdolla. Surmatyö paljastui, kun Mäntylän 10-vuotias poika palasi lomalta isänsä luota.

Syytetty kiistää surmatyön. Oikeus kuuli syytetyn kertomuksen naisten pitkästä ystävyyssuhteesta.

Surman oletetaan tapahtuneen 26. helmikuuta illalla tai yöllä. Epäilty kertoi vierailleensa surmatun luona edellisenä iltana. Syytetty kertoi soittaneensa Mäntylälle vierailun jälkeisenä päivänä, ennen lähtöään ulkomaille.

Syyte perustuu tekniseen rikospaikkatutkimukseen.

Surmatun asunnon pöydältä löydetty savuke on dna- ja

sormenjälkitutkimusten mukaan ystävättären polttama.(HS)
Tuomio tuli murhasta josta tuomittu Marjatta Heleena Heinonen (s. 1947) vapautui ehdonalaiseen vapauteen 12 vuoden jälkeen Tavja Halosen normaalin linjan mukaisesti, eli vuonna 2009.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

"Zorro-murha", Kurikka 1997,tekijä Marjatta Heinonen,s. 1947

Post by matlockb »

Jäsenille ry:n sivuilla luettavaa.

Tässä kuvan kanssa tuomion saaneen Marjatta Heinosen viimeisin osoite, vuonna 1997, ennen istumaan lähtöä, Ponikuja 3 Hakunilassa: http://asunnot.oikotie.fi/talo/101019/ponikuja-3-vantaa Onko kyseessä vuokratalo? jollain tietoa?
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

"Zorro-murha", Kurikka 1997,tekijä Marjatta Heinonen,s. 1947

Post by härkä »

Talossa oli tuolloin omistusasuntoja. ja on varmaan yhä.

http://asunnot.oikotie.fi/hae-ilmoituks ... ished%5D=1

Yllä tarkemmin.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

"Zorro-murha",Kurikka 1997,tekijä Marjatta Heinonen, s. 1947

Post by matlockb »

Kyseessä olikin omistusasunto, siis tuo asunto minkä Marjatta Heinonen omisti ja siinä asui välillä myös hänen tyttärensä Mia (s. 1971) jonka viimeinen osoite esitutkintapöytäkirjojen mukaan on Helsingin puolelle ja tämä Mia oli Raimo Tienhaaran naisystävä ja vastaukset olivat sen mukaisia "ei vastausta"-lause joka kysymykseen. Tietääkseni tätä Miaa ei kuitenkaan tässä asiassa tuomittu mistään vaikka epäiltynä olikin kuten Heinosen entinen aviopuoliso.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: "Zorro-murha"Kurikka 1997,tekijä Marjatta Heinonen,s. 19

Post by matlockb »

Jäsenille on tästä asiasta lisätietoja ry:n sivuilla.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: "Zorro-murha"Kurikka 1997,tekijä Marjatta Heinonen,s. 19

Post by matlockb »

Marjatta Heinonen omisti asunnon Vantaan Hakunilassa Ponikujalla, mielenkiintoinen sattuma että vuonna 1998 niin ikään Ponikujalla sijaitsevassa asunnossa ammuttiin kuoliaaksi 59-vuotias eläkeläinen Mikko Saarela.
Saarelan henkirikos on edelleen selvittämättä.
Juho Lauri Ahola

Laamanni s. 18.1.1941 k. 24.11.2012

Image
Juho Lauri Ahola

Laamanni Juho Lauri Ahola kuoli 24. marraskuuta 2012 Kauhajoella. Hän oli syntynyt Helsingissä 18. tammikuuta 1941.

Elämäntyönsä Suomen oikeuslaitoksen palveluksessa tehnyt Ahola kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan yhteiskoulusta 1960. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta ja sai varatuomarin arvon 1974.

Ahola aloitti uransa puolustusministeriön tarkastajana. Sittemmin hän toimi Kivijärvenpiirin nimismiehenä, Vaasan hovioikeuden viskaalina, Kauhajoen tuomiokunnan käräjätuomarina, kihlakunnantuomarina ja Kauhajoen käräjäoikeuden laamannina.

Ahola oli työyhteisössään ja harrastuspiireissään pidetty ja arvostettu. Aholan viisasta oikeudellisesta harkintaa kuvastaa hänen - tiettävästi Suomessa ensimmäisenä tuomarina - aihetodisteisiin (indisio) perustamansa ratkaisu 1990-luvun lopulla eräässä vakavassa henkirikostapauksessa, johon ylemmissä oikeusinstansseissa tehdyt valitukset eivät tuoneet muutosta.

Ahola kunnioitti ihmisiä yksilöinä vaalien inhimillisiä hyveitä ja henkisiä arvoja. Hän oli ylpeä Suomen historiasta ja itsenäisyydestä. Sotilasarvoltaan Ahola oli reservin kapteeni.

Ahola oli innokas urheilija. Nuoruudessaan hän harrasti yleisurheilua, jalkapalloa ja pikaluistelua, jossa ylsi SM-mitaleille alle 18-vuotiaana sekä tuli valituksi Suomen maajoukkueeseen. Myöhemmin hän harrasti myös tennistä ja pujottelua.

Ahola soitti klarinettia sekä kuului Helsingin yliopiston Ylioppilaskunnan Laulajiin ja Vaasan Pohjan Miehiin.

Rakkain Aholalle oli kuitenkin noin 40 vuotta jatkunut ilmailuharrastus. 1970-luvun alussa hän perusti Kivijärven ilmailukerhon. Hänen ansiostaan paikkakunnalle rakennettiin talkootyönä lentokenttä.

Ahola saavutti hopeaa moottorilennon SM-kilpailuissa 1970-luvulla ja oli aktiivijäsen Suupohjan lentokerhossa 1970-luvun lopulta alkaen. Ilmavoimien huutokaupasta Aholan 1982 hankkiman Saab Safir -lentokoneen vauhdikkaasta kyydistä ja taitolentoliikkeistä pääsivät nauttimaan ystävät ja työtoverit eri puolilla Suomea.

Petra Schulze-Steinen
Kirjoittajat ovat Juho Aholan lapsia.
http://www.hs.fi/muistot/a1364358270653
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: "Zorro-murha"Kurikka 1997,tekijä Marjatta Heinonen,s.1947

Post by -Uta- »

Murhatun naisen Kurikan-kodin seinästä löytyi huulipunalla kirjoitettu viesti:
”Zorro kiitti” – kammottavat tapahtumat alkoivat selvitä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007644966.html
Sari Autio
28.11. 18:15


Image

Naisen kohtalo paljastui, kun hänen 10-vuotias poikansa palasi hiihtolomalta kotiin Kurikkaan.
Ns. Zorro-murha kuohutti vuonna 1997 koko Suomea.


Image
KUVA: AKI PAAVOLA, POLIISI

10-VUOTIAAN pojan maailma romahti 2. maaliskuuta 1997. Hän oli viettänyt hiihtolomaa isänsä luona ja palasi sen jälkeen takaisin äidin luokse Kurikkaan. Kello oli puoli viisi iltapäivällä. Isää ja poikaa ihmetytti, kun äiti ei tullutkaan avaamaan ovea. Lopulta asuntoon jouduttiin menemään yleisavaimella. Silloin äidin hirvittävä kohtalo paljastui. Äiti makasi eteisen lattialla surmattuna. ”Tätä ei ole voinut tehdä kuin joku tuttu”, 10-vuotias poika sanoi isälleen ja lyyhistyi oven ulkopuolelle. Poika oli oikeassa, sillä ketään vierasta äiti ei olisi sisään päästänyt. Murhaaja oli kuristanut äidin hengiltä hiuskihartimen johdolla. 47-vuotiaan äidin seinälle oli huulipunalla kirjoitettu kylmäävä viesti: Zorro kiitti.

TUTKIMUKSISSA paljastui, että äiti oli surmattu 27. helmikuuta vastaisena yönä tai aiemmin edellisen päivän iltana.

Asunto näytti karmealta. Lattialla oli diabetesta sairastaneen äidin insuliiniruiskuja sikin sokin. Asunnossa oli myös viinapulloja, makkaralenkin palasia, Nortti-aski, kaksi kossukolan jämiä sisältänyttä lasia ja tupakantumppeja sokeriastiassa. Vuoteen päiväpeitto oli vedetty lattialle. Päiväpeiton kätköistä löytyi uhrin koruja. Lattialla lojui papereita ja niiden päällä oli tupakan tuhkaa. Mitään jälkiä murrosta ei löytynyt. Rikospaikka vaikutti siltä, kuin uhrin luona olisi käynyt miesvieras. Todellisuudessa kylmäverisen henkirikoksen tekijä oli uhrin hyvä ystävätär. Viimeiseen asti nainen väitti, että hän oli syytön ja hänet oli lavastettu tekoon, mutta todisteet osoittivat muuta.

KUN uhri löydettiin, murhasta oli ehtinyt kulua jo muutamia päiviä. 49-vuotias ystävätär, lääketehtaan kenttäsihteeri, oli silloin Kanarian saarilla lomailemassa miesystävänsä kanssa. Sinne hän oli lähtenyt murhan jälkeen. Viimeisen kerran ystävätär kertoi käyneensä uhrin asunnossa surmaa edeltäneenä iltana.

Naiset tunsivat toisensa parinkymmenen vuoden takaa. He olivat tutustuneet 1970-luvun lopussa, kun kumpikin oli ollut töissä Kankaanpään postissa. – Silloinkin me hörskötettiin ja istuttiin. Meillä oli aina kauhean hauskaa. Hän järjesti minulle muotinäytöksen ostettuaan uusia vaatteita, ystävätär kertoi viimeisestä illasta. Ystävätär kertoi tämän jälkeen vielä soittaneensa naiselle, joka oli puhelun lopuksi toivottanut hyvää matkaa ja oikein ”honeymoonia”.

Ystävätär kertoi saaneensa tiedon naisen kuolemasta, kun soitti omalle äidilleen lomalta. Äidin luona oli keskusrikospoliisin tutkija, joka ystävättären mukaan ilmoitti ”ikävän uutisen”. Poliisillakin oli ikäviä uutisia, kun Suomeen palannut ystävätär kutsuttiin kuulusteluun. Naista epäiltiin murhasta.

Image
47-vuotiaan naisen löysi murhattuna hänen oma 10-vuotias poikansa, jota isä saatteli takaisin äidin luo hiihtolomareissulta.­
KUVA: MIKA MÖLSÄ


YSTÄVÄTÄR esitti poliisille oman arvionsa murhan motiivista. Hän epäili, että nainen ”tiesi liikaa mustasta rahasta”. Esitutkinnassa poliisi kysyi, kenellä olisi ollut syy murhata uhri ja lavastaa ystävätär murhaajaksi, kuten tämä väitti. – Sitä olen kysynyt miljoona kertaa. Kaikki, jotka vihaavat ja kadehtivat minua, nainen vastasi.

Poliisi tenttasi, surmasiko nainen uhrin. – En todellakaan, nainen vastasi.
Tutkinta kuitenkin sitoi naisen tekoon useilla aihetodisteilla.

Rikospaikalta, sokeriastiasta, löytyi loppuun palanut savuke. Savukkeen filtteristä pystyttiin saamaan DNA-näyte. Se sopi murhaajan verinäytteestä eristettyyn DNA-yhdistelmään. Kyseinen DNA-yhdistelmä esiintyi noin viidellä henkilöllä kymmenestä miljoonasta.

Uhrin angoraneuleen kuituja oli asunnosta löytyneestä hansikkaassa, sen sisä- ja ulkopuolella. Hansikas oli isokokoinen miesten hanska, jonka sisäpuolelta löytyi myös kynsilakkasiruja. Hansikkaasta löytyi myös samanlaisia kuituja kuin murhaajan huivissa ja ulkoilutakissa oli. Hansikasta oli mitä ilmeisimmin käytetty surmassa. Ystävättären ulkoilutakki ei ollut yleisessä myynnissä vaan Reima-Pukineen esittelyasuste.

Uhrin asunnosta löytyi pyyhkeitä, joissa oli runsaasti kissankarvoja. Uhrilla oli ollut aiemmin hoidossaan valkoinen kissa, mutta löytyneet kissan karvat olivat värillisiä. Murhaajalla oli kolme pitkäkarvaista kissaa. Hän myönsi, että kissan karvat saattoivat olla peräisin hänen kissoistaan, mutta ihmetteli, kun kissan karvoista ei edes värimääritystä ollut tehty.

KUN käräjäoikeuden langettama murhatuomio luettiin, ystävätär purskahti katkeraan itkuun. 10-vuotiaan pojan kohtalo ei hänessä ulospäin nähtävää liikutusta aiheuttanut. Pojan ja äidin suhde oli ollut erittäin lämmin ja läheinen. Suhde oli vain voimistunut noin neljä vuotta aikaisemmin tapahtuneen vanhempien eron jälkeen. Äiti ja poika asuivat kaksistaan. Äidin lisäksi poika menetti myös kodin.

”Mikä syy, sanokaa yksikin, olisi minulla ollut surmata ystäväni... Mikä älyttömyys olisi minulta ollut jättää poltettua tupakkaa sinne?” ystävätär vaikeroi kirjeessään poliisille.

MOTIIVI oli raha. Uhri oli työtön ja ulospäin varaton, mutta todellisuudessa hänellä oli salaista omaisuutta, obligaatioita yli 300 000 markan arvosta. Ystävätär oli osallistunut omaisuuden salailuun, sillä obligaatiot oli ostettu ystävän nimissä. Hän yritti murhaamalla saada varat itselleen. Uhri oli salannut omaisuutensa, koska hänellä oli velkoja ulosotossa. Vain ystävätär tiesi salatuista varoista. Hän siirsi varat omalle tililleen. Kun uhri tiedusteli varojensa kohtaloa, ystävätär murhasi hänet. Teon ystävätär valmisteli oikeuden mukaan erittäin suunnitelmallisesti ja ”lähes nerokkaasti”.

Ystävätär tuomittiin elinkautiseen murhasta, varkaudesta ja törkeästä kavalluksesta niin käräjä- kuin hovioikeudessakin.

Teko oli tehty vakaasti ja harkiten ja erityisen suunnitelmallisesti. Sähköjohto oli leikattu irti kihartimesta ja sen molempiin päihin oli tehty solmut, jotta ote ei luista teon aikana. Kuristaminen oli julmaa ja aiheutti uhrille tuskia. Se osoitti oikeuden mukaan myös tekijässä erityistä raakuutta. Suunnitelmallisuutta osoitti se, että ystävätär tiesi naisen olevan yksin hiihtoloman aikana. Ystävättären vetoaminen siihen, ettei hän olisi fyysisesti pystynyt tekoon eikä hän luonteeltaan olisi pystynyt tekemään murhaa, ei saanut oikeudessa vastakaikua.


NAISTEN tekemät henkirikokset ovat Suomessa harvinaisia. Vuosina 2010–2018 noin 15 prosenttia henkirikoksista oli naisten tekemiä. Zorro-murhan aikaan, 1990-luvulla, naisten osuus oli pienempi, vain 10 prosenttia.

Zorro-murha oli hyvin harvinainen niin tekijän, uhrin kuin teon motiivinkin kohdalta.

– Henkirikollisuuden määrän väheneminen on tapahtunut pääasiassa miesten tekemissä teoissa eli pääsyy naisten suhteellisen osuuden kasvussa on siis miesten tekemien henkirikosten nopeampi väheneminen. Naisten tekemissä henkirikoksissa on suurta vaihtelua vuosittain, mutta keskimäärin myös naistekijöiden määrä on 2000-luvulla hieman vähentynyt, tohtorikoulutettava Karoliina Suonpää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo. 14 naista ja 128 miestä oli ns. Zorro-murhan aikaan vuonna 1997 epäiltynä murhasta, taposta tai surmasta. 11 naista ja 50 miestä oli epäiltynä vastaavista teoista vuonna 2018. Vain kolme prosenttia kaikista henkirikoksista oli naisten välisiä (2010–2018).

Kun nainen tappaa, uhrina on yleensä oma puoliso, lapsi tai muu tuttava, joka on useammin mies kuin nainen. – Molemmilla sukupuolilla on yleensä aiempia väkivaltarikoksia taustallaan. Alkoholi liittyy vahvasti sekä nais- että miestekijöihin. 65 prosenttia naissurmaajista oli humalassa. Suurin osa oli työelämän ulkopuolella. Elokuvien tarjoama kuva, että menestyvällä naisella napsahtaisi yhtäkkiä, ei ole tilastojen valossa totta, Suonpää sanoo.

Tuntemattomiin kohdistuvat henkirikokset ovat hyvin harvinaisia.

– Naisilla tekojen motiivit liittyvät usein parisuhteeseen. Taloudellinen motiivi on äärimmäisen harvinainen. Vuosina 2003–2018 aineellista motiivia oli pidetty päämotiivina vain kuudessa naisten tekemässä henkirikoksessa. Naisten tekojen taustalla voi olla myös kiusaus- ja väkivaltasuhteesta vapautumista. Molemmilla sukupuolilla tekoväline on yleensä teräase, keittiöveitsi. Naiset käyttävät miestä harvemmin ampuma-asetta. Naiset myös surmaavat miehiä harvemmin uhrinsa pelkillä käsillä pahoinpitelemällä tai kuristamalla. Vain prosentissa naisten teoissa on käytetty kuristamisessa jotakin välinettä kuten nuoraa. – Suomessa ylivoimaisesti yleisin henkirikostyyppi on tappo, mutta miesten tekemät teot tuomitaan murhina (25%) useammin kuin naisten tekemät (19%). Tämä sukupuoliero liittyy pääasiassa eroon väkivallan suunnitelmallisuudessa, Suonpää kertoo.

Lähteet: Hovi- ja käräjäoikeuden tuomio, esitutkintapöytäkirja, Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien arkisto.
Post Reply