Re: Ulvilacase
Posted: 1.7.2013 17.17
http://www.hs.fi/kotimaa/Auerin+asianaj ... 2643520820
Auerin asianajaja: Kuulin dna:n tunnistamisesta syyttäjältä
1.7.2013 14:540
Anneli Auerin asianajaja vahvisti HS:lle kuulleensa dna-näytteen tunnistamisesta syyttäjältä.
Yle uutisoi maanantaina, että Ulvilan surmapaikalta löytynyt dna olisi tunnistettu. Yle vetosi nimettömiin lähteisiin, joista yksi oli kertonut, että dna kuuluisi keskusrikospoliisin (krp) tutkijalle.
Murhasta syytetyn Anneli Auerin asianajaja Juha Manner vahvistaa HS:lle saaneensa saman tiedon syyttäjältä ennen kesälomansa alkua.
"Syyttäjän saaman tiedon mukaan se [dna-tunniste] on ilmeisesti jonkun krp:n tutkijan", Manner sanoo. "Muuta tietoa minulla ei tästä asiasta ole."
Syyttäjä Jarmo Valkama taas ei halunnut ottaa asiaan mitään kantaa lomalta käsin. Hän sanoi HS:lle, että asiaan voi tarvittaessa palata elokuussa.
Myöskään jutun tutkinnanjohtajaErik Salonsaari ei kommentoinut asiaa Ylelle eikä Helsingin Sanomille. Tiedotusvastuu on syyttäjällä.
Miehen dna löytyi verisestä halosta pariskunnan makuuhuoneesta. Tuntematon dna on tukenut olettamusta siitä, että surmalla saattoi olla ulkopuolinen tekijä.
Dna on ollut keskeinen todiste etenkin puolustuksen kannalta. Tuntemattoman dna:n omistajaa pyrittiin selvittämään Porissa dna-massatestauksella. Yli 700 ihmiseltä kerätyt dna-näytteet eivät ratkaisseet asiaa.
Dna-tunnistetta on verrattu myös poliisin omaan dna-eliminaatiorekisteriin. Poliisit voivat vapaaehtoisesti antaa siihen oman näytteensä.
Rekisterin tarkoitus on paljastaa näytteiden mahdollinen saastuminen tutkinnan aikana.
Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola kertoo, että aina kun rekisteriin tulee uusi näyte, se ajetaan ristiin avoimien juttujen näytteiden kautta.
Jos näytteen tunnistaminen siis pitää paikkansa, poliisin työntekijä, jonka dna:sta on kyse, on todennäköisesti antanut oman näytteensä hiljattain.
Sippolan mukaan rekisterissä on lähes kaikkien laboratoriossa tai rikospaikkatutkinnassa työskentelevien näytteet.
Sippolan mukaan dna-näyte voi saastua missä vaiheessa tutkintaa tahansa: rikospaikalla, pakkaamisessa, kuljetuksessa tai laboratoriossa.
Hän kertoo, että näytteiden saastuminen on normaalia, mutta kuitenkin aika harvinaista.
"Nykyiset laitteet ovat tarkkoja, eivätkä tutkijat voi olla kaiken aikaa avaruuspuvut päällä. Toki kaikki mahdollinen tehdään sen eteen, etteivät näytteet saastuisi."
Normaalisti dna-tunnistetta käytetään osoittamaan, että joku tietty ihminen on ollut rikospaikalla. Suurin osa näytteistä jää tunnistamatta
Manner lienee kertonut asiasta Auerille ensin.
Auer on voinut kertoa edelleen Bergille tai muille ryhmä Berg - naisille.
Nämä edelleen Lehdolle. Lehto siitä Bassoon ja etiäppäin.
Puolustus ei näin ollen voi käyttää enää dna- korttia , jollei sitten ko. tutkija ole kyseessä.
Tämä on erittäin epätodennäköistä.
Auerin asianajaja: Kuulin dna:n tunnistamisesta syyttäjältä
1.7.2013 14:540
Anneli Auerin asianajaja vahvisti HS:lle kuulleensa dna-näytteen tunnistamisesta syyttäjältä.
Yle uutisoi maanantaina, että Ulvilan surmapaikalta löytynyt dna olisi tunnistettu. Yle vetosi nimettömiin lähteisiin, joista yksi oli kertonut, että dna kuuluisi keskusrikospoliisin (krp) tutkijalle.
Murhasta syytetyn Anneli Auerin asianajaja Juha Manner vahvistaa HS:lle saaneensa saman tiedon syyttäjältä ennen kesälomansa alkua.
"Syyttäjän saaman tiedon mukaan se [dna-tunniste] on ilmeisesti jonkun krp:n tutkijan", Manner sanoo. "Muuta tietoa minulla ei tästä asiasta ole."
Syyttäjä Jarmo Valkama taas ei halunnut ottaa asiaan mitään kantaa lomalta käsin. Hän sanoi HS:lle, että asiaan voi tarvittaessa palata elokuussa.
Myöskään jutun tutkinnanjohtajaErik Salonsaari ei kommentoinut asiaa Ylelle eikä Helsingin Sanomille. Tiedotusvastuu on syyttäjällä.
Miehen dna löytyi verisestä halosta pariskunnan makuuhuoneesta. Tuntematon dna on tukenut olettamusta siitä, että surmalla saattoi olla ulkopuolinen tekijä.
Dna on ollut keskeinen todiste etenkin puolustuksen kannalta. Tuntemattoman dna:n omistajaa pyrittiin selvittämään Porissa dna-massatestauksella. Yli 700 ihmiseltä kerätyt dna-näytteet eivät ratkaisseet asiaa.
Dna-tunnistetta on verrattu myös poliisin omaan dna-eliminaatiorekisteriin. Poliisit voivat vapaaehtoisesti antaa siihen oman näytteensä.
Rekisterin tarkoitus on paljastaa näytteiden mahdollinen saastuminen tutkinnan aikana.
Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola kertoo, että aina kun rekisteriin tulee uusi näyte, se ajetaan ristiin avoimien juttujen näytteiden kautta.
Jos näytteen tunnistaminen siis pitää paikkansa, poliisin työntekijä, jonka dna:sta on kyse, on todennäköisesti antanut oman näytteensä hiljattain.
Sippolan mukaan rekisterissä on lähes kaikkien laboratoriossa tai rikospaikkatutkinnassa työskentelevien näytteet.
Sippolan mukaan dna-näyte voi saastua missä vaiheessa tutkintaa tahansa: rikospaikalla, pakkaamisessa, kuljetuksessa tai laboratoriossa.
Hän kertoo, että näytteiden saastuminen on normaalia, mutta kuitenkin aika harvinaista.
"Nykyiset laitteet ovat tarkkoja, eivätkä tutkijat voi olla kaiken aikaa avaruuspuvut päällä. Toki kaikki mahdollinen tehdään sen eteen, etteivät näytteet saastuisi."
Normaalisti dna-tunnistetta käytetään osoittamaan, että joku tietty ihminen on ollut rikospaikalla. Suurin osa näytteistä jää tunnistamatta
Manner lienee kertonut asiasta Auerille ensin.
Auer on voinut kertoa edelleen Bergille tai muille ryhmä Berg - naisille.
Nämä edelleen Lehdolle. Lehto siitä Bassoon ja etiäppäin.
Puolustus ei näin ollen voi käyttää enää dna- korttia , jollei sitten ko. tutkija ole kyseessä.
Tämä on erittäin epätodennäköistä.