Kustaa Fallila luonnollisesti muodosti itselleen alibia näkemällä lauttarannasta käsin sähkövaloa rukoushuoneelta, koska hänen lähtönsä työpaikalta oli tiedossa ja kotiinsa hän olisi kulkenut rukoushuoneen ohi juuri niinä aikoina, jolloin siellä tehtiin tutkinnanalaisia rikoksia. Näkymät ovat olleet hänelle hyvin tuttuja työmatkansa varrella, joten luulisi hänen tienneen, mistä ikkunasta lankeaa minkäkin lainen valo. Diakonissan ikkunat kuitenkin olivat talon toisella puolella, joten mahdollisesti hän kuitenkin olisi nähnyt valoa seurakuntasalin tai rakennuksen muiden tilojen puolelta, kuten sakastista (jos sellainen oli), tai konttorihuoneesta (jos olikin sellainen).
Olisi hyvä saada jostain arkistosta rakennuspiirustukset ja asemapiirros tai muu yksityiskohtainen kartta, jotta voisi päätellä, mitä on voitu nähdä mistäkin suunnasta. Tällaisia papereita voisi olla oikeudenkäynnin pöytäkirjojen liitteenäkin. Ne saattaisivat nykyään olla jossain maakuntamuseossa, jos vain osattaisiin kysyä oikeasta paikasta. Juttuhan on loppuun käsitelty ja paperit joko hävitetty tai arkistoitu.
Pappisluettelon ja siinä mainittujen kirkkoherrojen matrikkelitietojen mukaan nämä näyttäisivät palvelleen loppuun asti. Siten rukoushuone olisi rakennettu jo Karl Stenbäckin virassa ollen, ja seurakuntaan palkattu rukoushuoneella asunut ja sieltä käsin toiminut diakonissa, joka olisi ehtinyt palvella laupeudentyössään kolmen kirkkoherran aikana, ja mm. kansalaissodan ja sen jälkeisten hieman vaikeiden aikojen yli. Ulvila oli punainen pitäjä suhteessa valkoisiin n. 10:1.
Rukoushuoneen aikaiset kirkkoherrat:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/ ... ML&LANG=FIKarl Emil Stenbäck (1878-1919)
Juuso Säntti (1919-26)
Aukusti Mikko Halla-Seppälä e Pukkila (1928-49)