Hejac

Jäiden kantaessa niitä pitkin ajetaan moottorikelkoilla, autoilla ja traktoreilla. Päästään suoraan vesistön yli ja paikkoihin, joihin ei kesällä ajeta. Kevättä kohti useinkin joku kulkuväline uppoaa, koska on liiaksi luotettu jään kantavuuteen.

Jäiden sulamista voi seurata esim. satelliittikuvilta.
Paikalliset toki tietävät kiertää sulapaikat ilman satelliittiakin, kun maltetaan varoa.

https://apps.sentinel-hub.com/sentinel- ... ates=false

Viimeksi Rantasalmella on lähdetty ylittämään Haukivettä moottorikelkalla kolmen hengen kuormalla yönselkään ja epäillysti maistissa. Kelkka vajosi pian lähdettyä Peonselkään, kaksi pääsi takaisin jään päälle, sukeltajat hakivat kolmannen pohjasta. Poliisi selvittelee tapahtunutta ja syytä hengen menoon.

https://www.ita-savo.fi/paikalliset/4546807

Peonselällä on syväväylä ja liikenne periaatteessa alkanut tältä purjehduskaudelta.
https://www.warkaudenlehti.fi/paikalliset/4536701
Ajoiko kuski väylään?

https://www.ita-savo.fi/paikalliset/4560209
Miksi kuolonuhrin vaatineeseen Haukiveden moottorikelkkaturmaan ei hälytetty lähintä pelastusyksikköä Oravista? – Pelastusjohtaja vastaa

Kuolonuhrin vaatinut jäihin putoaminen tapahtui Peonselällä Haukivedellä aamuyöllä sunnuntaina 10. huhtikuuta. Pelastuslaitoksen yksiköt saapuivat autoilla Järvisydämen rantaan, josta tehtävä aloitettiin tuolloin. Toiselta puolelta järveä Oravista jäälle olisi päästy nopeasti, mutta Oravin VPK:ta ei hälytetty, koska sen suorituskyvyn ei arvioitu riittävän pelatustehtävään. JUHA RIKA
Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo, miksi 10. huhtikuuta Haukivedellä kuolonuhrin vaatineeseen moottorikelkkaturmaan ei hälytetty lähintä yksikköä, Oravin VPK:ta mukaan. Se oli kilometreissä ja ajassa mitattuna lähin pelastusyksikkö turmapaikalta.

Haluatko lukea koko jutun?

Spekulointia maksumuurin takana.

^Yllättävää. Takavuosina itselläni oli välipuhe sanotun VPK:n kanssa, että tulevat mielellään apuun, jos ilmenee voittamattomia ongelmia heikkojen jäiden kanssa. Apua ei onneksi koskaan tarvittu, mutta nyt näyttää siltä, ettei se jollain mittapuulla nykyään olisikaan riittävää. Artikkelia näkemättä on vaikea sanoa, olisiko onnettomuudessa menehtynyt saatu pelastettua hengissä, jos ensimmäiset auttajat olisivat lähteneet Oravista. En ole perillä nykyisestä miehityksestä, mutta käsitykseni mukaan paikalliset tuntevat olosuhteet hyvin ja osaavat elämänikäisen kokemuksen perusteella toimia oikein.

Aikaisemman verkkokeskustelun perusteella onnettomuudessa olisi varomattomasti ajettu sulaan paikassa, joka olisi pitänyt kiertää. Uutisen kartalle merkityssä paikassa ei ole tällaista sulaa, vaan niitä on pohjoissektorissa. Virtauksen ohentamaa jäätä kuitenkin on ollut Porosalmen - Oravin moottorikelkkareitin kohdalla.

https://apps.sentinel-hub.com/sentinel- ... ates=false

Linkissä Haukiveden ja sen ympärstön sulapaikat satelliittikuvalla viikko Peonselän onnettomuuden jälkeen, Peonselkä keskellä. Siitä yläviistoon vasemmalle Porosalmi ja alaviistoon oikealle Linnansaari. Oravin kanavan sula on oikealle Linnansaaresta.

^ Sulamisen edistyessä nähdään lisää heikkoja jäänkohtia, joihin on voinut ajaa.

https://apps.sentinel-hub.com/sentinel- ... ates=false

Laivaväylän eteläpuolella on kestävän näköinen moottorikelkkaura Porosalmelta Oraviin, mutta näiden erilaisten kulkuväylien välissä on kolmessa kohdassa paikallinen sula, mm. Selkäluotojen kohdalla, jossa aikaisempien satelliittikuvien perusteella on heikkoa virtausta luoteesta kaakkoon. Mahdollisesti kelkalla on ajettu Selkäluojen kautta ja osuttu pienehköön sulasilmäkkeeseen, joka ei näy 20m:n erotuskyvyn omaavalla satelliittikuvalla talvijäiden aikaan. Tällaisia on virtapaikkojen matalikoilla ja isojen pohjakivien luona. Olisihan tuo hyvä tietää, mikä meni vikaan, paitsi tietenkin epäilty maistissa ajaminen.

Laukansaaren tiekunnan puheenjohtaja ryhtyi jäähalkeamien vuoksi noudattamaan varovaisuutta työssään jäätiellä. Lumenlinkoustraktori kuitenkin sukelsi, kuljettajan hypätessä jäälautalle. Tapahtuneen johdosta tiekunta keskustelee talviliikenteen turvallisesta järjestämisestä etenkin, koska jääolot vaihtelevat sekä vuodesta toiseen että kesken talviliikennekausien.

Jäätie mulahduksen jälkeen, kuva Ari Kuutti / HS.
kts. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009345418.html

Jäätien ympäristö haaveripaikalla. Taivaanrannassa kaupungin valoja. Kuva Ari Kuutti / Itä-Savo
https://www.ita-savo.fi/paikalliset/5674015 (tilaajille)

Paikalla on vettä 30m:n vahvuudelta, mikä yhdessä yleisen matalan vedenkorkeuden kanssa panee ajattelemaan isojen virtausten muutosta, joka on uudella tavalla sekoittanut vettä ja kuluttanutt jään paikallisesti tavallista ohuemmaksi. Jääkenttäkin on voinut liikkua ja syntyneet halkeamat sattumalta keskittyneet hankalasti tienpidon kannalta.

Satelliittikuva virtauksen syömistä jäistä viime vuoden huhtikuulta.

https://apps.sentinel-hub.com/sentinel- ... ates=false

Laukansaari on kuvassa kaakko-luode-suunnassa keskellä, lossiura ja syväväylä risteävät sen pohjoispuolella. Laukansaaren pohjoispäässä on päävirtauksen ohentamaa jääkenttää.

Jäätie tulee idästä, Iso-Kankaisen kautta, ylittämättä syväväylää

https://apps.sentinel-hub.com/sentinel- ... ates=false

Jäätien sulamistilanne toukokuussa 2021.

https://apps.sentinel-hub.com/sentinel- ... ates=false

Tuoreesta jäätiestä ei vielä ole vastaavaa satelliittikuvaa. Myöskään tarkka onnettomuuspaikka ei ole tiedossa, vaikka näkynee viimeistään jossain huhti-toukokuun kuvassa kiertotienä. Näistä syväylän ympäristön jääonnettomuuksista ei voi oppia tarpeeksi, Aina ilmenee uutta..

Edit: Edellinen kirjoitettua Sentinel julkaisi tämänpäiväisen kuvansa, missä pilvien välistä aurausvalleineen näkyy jäätien osuus Laukansaaresta Iso-Kankaiseen. Kuvasta ei ole syytä epäillä muita heikompia kohtia, eikä kiertopaikkakaan ole selvä. Itä-Savon kuva kuitenkin sopii tälle tieosuudelle, kuvattuna Iso-Kankaisen puolelta Laukansaareen päin.



https://apps.sentinel-hub.com/sentinel- ... ates=false

Edit 2.
Savonlinnan jäätiet 2023 noudattavat viime vuoden linjauksia.

https://www.ita-savo.fi/paikalliset/5635801