Hovioikeus totesi Anneli Auerin syyttömäksi miehensä Jukka S. Lahden joulukuussa 2006 tapahtuneessa surmaan. Hovioikeus kritisoi esitutkintaa varsin suorin sanoin ratkaisussaan.
”Se, ettei takkahuoneen ja terassin ulkopuolisia tiloja ole teknisessä rikostutkinnassa tutkittu perusteellisemmin, on pidettävä vakavana puutteena”, ratkaisussa todetaan.
Myös rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kertoi eilen Ilta-Sanomille, että Auer-jutun heikkoutena on ollut puutteellinen poliisitutkinta.
– Hovioikeus sanoo varsin suoraan, ettei ole esitetty kattavaa selvitystä, kuka on syyllistynyt rikokseen, Tolvanen kommentoi.
Ilta-Sanomat listasi puutteellisesta esitutkinnasta viisi esimerkkiä, jotka mainitaan hovioikeuden ratkaisussa.
1. Tekninen rikostutkinta rajattiin vain takkahuoneeseen, terassille ja olohuoneen takkahuonetta lähellä oleviin osiin.
Peseytymistiloissa ei poliisin silmämääräisissä tutkimuksissa tehty havaintoja verestä. Tarkempaa teknistä rikostutkintaa tiloissa ei kuitenkaan tehty. ”Jos tekninen rikostutkinta olisi tehty parhaalla mahdollisella tavalla välittömästi henkirikoksen jälkeen --- tässä oikeudenkäynnissä voisi olla käsillä yhtä hyvin syytettä tukevaa kuin sitä vastaan puhuvaa näyttöä”, ratkaisussa todetaan.
2. Mistä surmapaikalta löydetyt ruskeankirjavat tekokuidut olivat peräisin?
Taloa ei tutkittu esimerkiksi kuitujen suhteen muuten kuin takkahuoneen ja terassin osalta. Todistajana olleen poliisin mukaan oli ollut suuri virhe, ettei kuitututkimusta tehty koko talossa. Surmapaikalta löydettyjen ruskeankirjavien tekokuitujen alkuperää ei tiedetä.
3. Rikospaikkaa ei eristetty asianmukaisesti
Hovioikeuden ratkaisussa kerrotaan muun maussa, että Anneli Auer oli käynyt todistajan kanssa kotonaan hakemassa vaatteita, eineksiä ja jäätelöä talon pakastimesta noin kaksi viikkoa Lahden kuoleman jälkeen.
4. Rekonstruktiot eivät vastanneet surmahetken olosuhteita
Esimerkiksi rekonstruktio rikotusta ikkunasta kulkemisesta ei täysin vastannut surmahetkellä vallinneita olosuhteita, sillä kiipeämisessä käytetty tuoli ei ollut alempana kuin oven alareuna eikä siten ollut sitä 11 sentin korkeuseroa, joka oli tapahtumahetkellä. Lisäksi ikkuna-aukosta kulkeminen oli koehenkilöiden ainoa päämäärä rekonstruktiossa. ”Tämä ei voi olla vaikuttamatta siihen, millainen merkitys rekonstruktiolle voidaan antaa näyttä arvioitaessa”, hovioikeuden ratkaisussa todetaan.
Hovioikeuden mukaan rekonstruktioista voidaankin antaa enintään suuntaa antavia johtopäätöksiä.
5. Vieras DNA paljastui tutkijan DNA:ksi
Tutkinnanjohtajana 31.7.2008 toiminut rikoskomisario kertoi, että useita ulkopuolista tekijää koskevia poliisin tutkintalinjoja poissuljettiin, koska potentiaalisten epäiltyjen DNA-tunnisteet eivät vastanneet tapahtumapaikalta taltioitua tuntemattoman mieshenkilön DNA:ta. DNA:n selvitettiin myöhemmin olleen peräisin keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa työskennelleeltä tutkijalta. Osa tapausta tutkineista poliiseista kuitenkin kertoi, ettei Anneli Auerin mahdollista osuutta Lahden surmaan otettu riittävästi huomioon.
Katso yllä olevalta videolta Rikos-TV:n raportti Ulvilan surman tutkinnan ja oikeudenkäynnin käänteistä.
Ilta-Sanomat listasi vuonna 2012 15 poliisin tutkinnassa tekemää virhettä. Lue lisää täältä.
