Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
Post Reply
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by Eks-EkstroVertti »

Musiikkiin liittyeen... Oliko Kyllikki Saari musikaalinen, soittiko hän jotain instrumenttia. Arvaan, että oli ainakin hyvä laulamaan?
Suohautaa liki löydettiin "palanen nuottivihkosta" mutta virsikirja jäi kadoksiin. Onko jollakulla palstalaisella tästä eksaktimpaa tietoa?
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by härkä »

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006394793.html

Suomen rehellisin kunta tilastojen valossa on Isojoki, Suomen ehkä kuuluisimman henkirikoksen tekopaikka.

IS tutki, missä asuvat Suomen rehellisimmät asukkaat. Selvisi, että ainakin rehellisyyttä kuvaavien tilastojen valossa rehellisin kansanosa elelee Etelä-Pohjanmaalla, Isojoella.

Linkistä voit katsoa oman kuntasi rehellisyyden.

Isojoesta se , kun siellä kävimme , vaikuttivat ihmiset yleisesti varsin mukavilta.
Ja tästäkin tapauksesta annettiin kommentteja ja oltiin avoimia.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by -Uta- »

Kyllikki Saaresta on tekeillä uutuuselokuva, joka vie murhatun Kyllikin mieleen
- mitä salaisuutta hän kantoi?
https://ilkkapohjalainen.fi/tilaajalle/ ... =1.3414935
Perjantai 14.02.2020

Isojoella toukokuussa 1953 surmatusta Kyllikki Saaresta on tekeillä elokuva. Olipa kerran Kyllikki -elokuvan ohjaa kuopiolainen Sasu Kerman . Ensi-iltaa on suunniteltu ensi vuodeksi.

Loput artikkelin sisällöstä : Lehti kertoo, että sisältö on vain tilaajille.
User avatar
Arvo Kyyrölä
Posts: 326
Joined: Tue Jun 30, 2015 7:29 pm

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by Arvo Kyyrölä »

Kyllikki Saaren murhasta on juuri ilmestynyt Juho Saaren kirjoittama uutuusteos: Kuuluisan kuoleman varjo. Kipin kapin kirjakauppaan!

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006652963.html
User avatar
Arvo Kyyrölä
Posts: 326
Joined: Tue Jun 30, 2015 7:29 pm

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by Arvo Kyyrölä »

-Uta- wrote: Tue Feb 18, 2020 3:13 pm Kyllikki Saaresta on tekeillä uutuuselokuva, joka vie murhatun Kyllikin mieleen
- mitä salaisuutta hän kantoi?
https://ilkkapohjalainen.fi/tilaajalle/ ... =1.3414935
Perjantai 14.02.2020

Isojoella toukokuussa 1953 surmatusta Kyllikki Saaresta on tekeillä elokuva. Olipa kerran Kyllikki -elokuvan ohjaa kuopiolainen Sasu Kerman . Ensi-iltaa on suunniteltu ensi vuodeksi.
vuosilta
Loput artikkelin sisällöstä : Lehti kertoo, että sisältö on vain tilaajille.
Kiitos Uta informaatiosta!

Jos jätämme dokumenttifilmit huomioimatta, niin ensimmäinen varsinainen Kyllikki-elokuva oli Ville Salmisen ohjaama "Taas tyttö kadoksissa" vuodelta 1957. Käsikirjoitus perustui löyhästi Kyllikki Saaren tapaukseen.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_115777

Ohessa muutamia kuvia ja lehtiartikkeleja vuosilta 1953-1970. Voi olla, että olen nämä jo ennenkin Hejaciin/Murhainfoon postannut. En jaksa nyt muistaan. Kertaus on opintojen äiti, kuten sukupuolittuneesti asia ilmaistaisiin.

Image

Image

Image

Tässä viimeisessä kuvassa Kyllikin ruumiin löytänyt Ilmari Hietaoja Keltaisen lehdistön kuvaamana n. 1970. Lehdessä mainittiin Ilmarin sukunimeksi erheellisesti Hietaviita, mikä antaa entistäkin enemän aihetta lähdekritiikin tarkasteluun.
Image
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by -Uta- »

Aavistiko Kyllikki Saari karmivan kohtalonsa? Vihjaisi viimeisenä iltana oudosti omista hautajaisistaan
Julmasti murhatun Kyllikki Saaren viimeisessä päivässä oli outoja tapahtumia.
Ne paljastuivat pitkään salatuista papereista, jotka Keskusrikospoliisi julkisti keväällä 2018.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007982693.html
Sari Autio
17.5. 19:04


Kyllikki Saaren kuolemasta tuli maanantaina kuluneeksi 68 vuotta. Tämä juttu on julkaistu alun perin kesällä 2018 osana kahdeksanosaista juttusarjaa. Voit lukea sarjan muita osia täältä: https://www.is.fi/aihe/kyllikki-saari--sarja/

SIINÄ sunnuntaipäivässä 17.5.1953 oli jotain hyvin poikkeuksellista. Siihen kiinnitti huomiota sisko Alli, sillä Kyllikillä ei ollut koskaan ollut tapana tehdä niin. Kyllikki kävi lepäämään keskellä päivää.

Muuten päivä oli ollut aivan tavanomainen. Kyllikki oli käynyt kirkossa ja palannut sieltä noin yhden aikaan päivällä. Isälleen Einolle hän oli huikannut iloisesti nauraen saaneensa vähän sadetta ja kastuneensa. Sitten hän oli alkanut kuivata sukkiaan. Sitten Kyllikki kävi lepäämään. Äiti arveli, että väsymys johtui muutama päivä aiemmin Kyllikille annetusta Calmette-rokotuksesta. Kyllikki varoi ilmoittamasta äidille kivuistaan, koska ei halunnut tuottaa äidille huolta. Sisar Alli arveli lepäämisen johtuvan muutama vuosi aiemmin tapahtuneesta pyöräonnettomuudesta, jossa Kyllikki oli loukannut päänsä.

Kello 17 aikaan Kyllikkiä kävivät tapaamassa hänen ystävänsä Maiju ja Salme. Tilallisen tytär Maiju, 22, ja Kyllikki, 17, sopivat lähtevänsä illalla noin 13 kilometrin päässä sijaitsevalla Kortteenkylän kansakoululla pidettävään hengelliseen juhlaan. Sinne Kyllikki lähtikin noin kello 18 aikaan ja sanoi entiseen tapaansa iloisesti äidilleen Vilhelmiinalle ”no, hei nyt sitten”. Ne olivat viimeiset sanat, jotka äiti kuuli Kyllikin sanovan. Ennen lähtöään Kyllikki otti Allin käsineet, koska hänen omat käsineensä olivat kastuneet sateisella kirkkomatkalla. Allille Kyllikki huikkasi ”hei vain”. Kaulaansa Kyllikki kietoi Allin huivin.

Kortteen kylän kansakoululla vieraili Honkajoen Lauhalankylän Evankelisen Nuorisoliiton Opintokerho. Helatorstaina 14. toukokuuta Maiju ja Kyllikki olivat jo alustavasti sopineet, että menisivät tilaisuuteen, mutta Kyllikki oli ollut hieman epävarma tulostaan. Kyllikki oli helatorstaina valittanut Maijulle päänsä olevan kipeä. Pahimmillaan pää oli Kyllikin mukaan silloin, kun sitä taivutti alaspäin.

Sunnuntaina tytöt sopivat Saarten kotitalossa, että he tapaisivat meijerin tienhaarassa klo 18.30. Kyllikki sanoi Maijulle olevansa peloissaan kotimatkan suhteen, mutta ei kertonut, miksi tunsi pelkoa. Virheellisen kellonajan takia tytöt eivät kuitenkaan koskaan kohdanneet tienhaarassa. He tapasivat vasta Kortteenkylän koululla. Kumpikin luuli, ettei toinen tulekaan ja matkasi yksin koululle odotettuaan turhaan hetken toista.

SINÄ sunnuntaina väkeä oli liikkeellä paljon. Kyllikin sisar Auli ja veli Kalevi lähtivät tansseihin. Yhteistalon tansseihin suuntasi moni nuori, ja perheet kyläilivät toistensa luona. Rohkaisua tarvitsevat miehet jättivät väkijuomansa kilometrin tai parin päähän tanssipaikasta. Suurin osa tanssi kirkkain silmin alkukesän illassa.

Hartaustilaisuus päättyi ennen kymmentä illalla. Kotiin päin neitoset lähtivät ajamaan puoli yhdentoista aikoihin. Pihalla he nauttivat vielä maanviljelijän pojan Eeron, 23, tarjoaman karamellin.

Sirkka, 21, pyysi Kyllikkiä tulemaan kotiinsa yöksi, koska Kyllikki oli aikaisemmin illalla ilmoittanut pelkäävänsä kotimatkaansa. Kyllikki oli sanonut, ”että hänellä oli edessään 6 kilometrin asumaton metsätaival, jossa saattaisi olla juoppoja liikkeellä” varsinkin, kun jossakin lähellä oli vietetty häitä. Pelostaan huolimatta Kyllikki ei halunnut mennä Sirkan luokse yksi. Kyllikki vetosi siihen, että hänen täytyisi kuitenkin käydä aamulla kotona vaihtamassa vaatteet ennen töihin menoa. Pihalla Sirkka pyysi Kyllikkiä vielä tulemaan helluntaihäihinsä. Silloin Kyllikki sanoi leikillisesti, että Sirkka saapuisi hänen hautajaisiinsa. Kun Sirkka huomautti, ettei ollut sopivaa puhua hautajaisista ja kehotti uudestaan Kyllikkiä tulemaan helluntaina luokseen kahville, Kyllikki lupasi tulla, eikä puhunut enempää hautajaisistaan. Sirkka piti Kyllikin lausahdusta erikoisena.

Image
Kortteenkylän kansakoulu josta Kyllikki lähti hengellisestä tilaisuudesta kohti kotiaan.­ KUVA: SEPPO KÄRKI / IS

KOTIMATKALLA Maiju ja Kyllikki ohittivat Isojoen Säästöpankin, josta pappilan korjauksen takia oli tullut kirkkoherran virasto. – Huomenna taas tuonne, Kyllikki sanoi Maijulle.

Isojoen kirkolle johtavan tien varrella olevan metsätaipaleen alkupäässä tyttöjä vastassa oli muutama nuorukainen, jotka työnsivät leikillisesti neitosten eteen polkupyöriään ja sanoivat, että ”nyt ei päästetäkään likkoja menemään”.

Neitosten perään lähti sotilaspukuinen poika. Tytöt ajoivat kovaa vauhtia, vaikka keli oli raskas päivällä olleen sateen jälkeen. Isojoen kirkonkylän ensimmäisten talojen kohdalla Maijun helma jäi takapyörän ja rungon väliin, jolloin sotilaspukuinen poika saavutti tytöt ja kysyi: ”Mikä nyt tuli?” Maiju ei vastannut mitään. Hameen repeytyminen harmitti. Kyllikki kertoi nähneensä sotilaspukuisen nuorukaisen samana päivänä kirkossa. Kyllikki tunsi pelkoa nuorukaista kohtaan tämän omituisen käyttäytymisen johdosta, mutta tarkemmin hän ei asiaa Maijulle selostanut. Neitoset ajoivat sotilaspukuisen nuorukaisen ohi, ja tämä seurasi heitä katseellaan.

Apteekin edustalla he näkivät tuttavansa Eilan, jolta Kyllikki tiedusteli, oliko hänen siskonsa Alli Yhteistalon tansseissa. Kun Kyllikki sai myönteisen vastauksen, pyysi hän Eilaa viemään sisarelleen terveisiä. Liha-Oskun talon kohdalla heitä vastaan tuli polkupyörillä joitakin nuorukaisia. Honkaniemen kylään johtavassa tienhaarassa he näkivät vielä samoilta hengellisiltä juhlilta palaamassa olleen pariskunnan sekä erään naisen.

Maijukin pyysi Kyllikkiä kotiinsa yöksi, mutta Kyllikki halusi mennä kotiinsa. Kyllikki valitteli jalkojensa olevan väsyksissä. Neitoset erosivat meijerin risteyksessä. – Eiköhän se tästä mene nytkin, kuten ennenkin on mennyt. Hei vain, Maiju, Kyllikki sanoi ja lähti polkemaan yksin kohti Heikkilän kylässä sijaitsevaa kotiaan

TIETYÖMIES Jaakko, 46, palasi sunnuntai-iltana Heikkilän kylästä helluntailiikkeen kokouksesta, jossa oli saarnannut Veikko Vehmas. Kun hän oli kulkenut noin 1,5 kilometriä ”Siltasundista” Isojoelle päin, häntä vastaan ajoi vuokra-autoilija Vilho, 42. Ennen Petterinkankaan risteystä häntä vastaan ajoi nuori nainen polkupyörällä. Jaakko oli vain kerran aikaisemmin nähnyt Kyllikin kirkkoherran kansliassa, joten hän ei voinut olla sataprosenttisen varma, että kovanlaisesti ajanut nainen olisi ollut Kyllikki. Tuntomerkit täsmäsivät. Kotimatkallaan huonokuuloinen Jaakko ei kuullut minkäänlaista outoa ääntä. Hän kiiruhti kotiin sairaan vaimonsa luo. Jaakosta tuli poliisin mukaan viimeinen, joka näki Kyllikin elossa. Seuraava vastaantulija oli murhaaja.

Kyllikin veli Kalevi, 22, tuli tansseista kotiin noin kello 0.20 aikaan. Kotimatkalla Kalevia vastaan oli tullut vain yksi kuorma-auto ja kaksi moottoripyöräilijää tanssilavalle johtavan tien ja Päntäneen tienristeyksen välillä. Isojoelle johtavalla tiellä Kalevia vastaan oli tullut kaksi miestä polkupyörillä.

Tullessaan kotiin Kalevi pani heti merkille, ettei Kyllikki ollut kotona. Kyllikin päällystakki puuttui tavalliselta paikalta naulakosta. Kalevi ajatteli siskonsa jääneen kirkonkylälle yöksi, koska sellaista oli aikaisemminkin sattunut ja kävi nukkumaan.

Image
Kyllikin huolestuneita perheenjäseniä kuvattuna silloin, kun Kyllikki oli vielä kateissa.

ÄITI HUOLESTUI, kun Kyllikistä ei kuulunut vielä maanantainakaan mitään. Perhe ajatteli Kyllikin olevan töissä pappilassa ja yöpyvän vielä tuttaviensa luona. Tiistaina huoli kasvoi niin pakahduttavaksi, että perhe soitti kello 20 pappilaan. Sieltä kerrottiin, ettei Kyllikki ollut tullut töihin. Se ei ollut tytön tapaista ollenkaan. Isä teki Kyllikin katoamisesta ilmoituksen Isojoen piirin nimismiehelle Eino Sipilälle. Jo seuraava aamuna järjestettiin ensimmäinen etsintä. Etsinnät seurasivat toisiaan, mutta ketjussa kulkeneet joutuivat palaamaan tyhjin käsin ja pää painuksissa koteihinsa.

Poliisi kyseli vanhemmilta, mitä tytölle olisi voinut tapahtua. Äiti sanoi poliiseille, ettei Kyllikkiä ole voitu sovinnolla suostutella lähtemään mihinkään seikkailuihin puhumattakaan siitä, että Kyllikki olisi noussut sovinnolla johonkin autoon.

Isä kertoi poliiseille, ”ettei Kyllikissä ollut milloinkaan voitu havaita mitään sellaista, mikä nyt antaisi aiheen epäillä hänen itse päättäneen päivänsä”. Ystävä Anna, 18, sanoi myös, ettei huomannut Kyllikissä mitään ”sielullista raskautta” ennen katoamista. Isän käsitys oli myös, että Kyllikki on siepattu väkivaltaisesti autoon tai yliajettu ja kuljetettu pois paikkakunnalta.

KOHTALOKKAALTA alkukesän yöltä ei ole kuin yksi outo kuulohavainto. Tilallinen Hilma, 66, meni katsomaan lehmiään suulissa ja palatessaan asuntoonsa kuuli huutoa: ”Tulka Jumalan tähden auttamaan”. Huuto pelästytti Hilman, joka arveli tappelun olevan käynnissä.
Varmuudella Hilma ei voinut sanoa, oliko huuto ollut naisen, mutta hänen käsityksensä oli, ettei se ainakaan miehen ollut. Hilman mukaan kello oli tuolloin puoli kaksitoista yöllä.

Lähteet: KRP: Kyllikki Saaren murhatutkinta, Kallio & Vesa: Kyllikki Saaren arvoitus.

Keskusrikospoliisi julkisti alkuvuonna 2018 Kyllikki Saaren murhatutkimuksen, jossa on tuhansia sivuja pitkään salattua materiaalia. Ilta-Sanomat kävi läpi aineiston ja kertoi sen pohjalta Kyllikin ja avoimeksi jääneen murhatutkinnan tarinan kahdeksanosaisessa juttusarjassa. Sarjan muita osia voit lukea täältä: https://www.is.fi/aihe/kyllikki-saari--sarja/




Näin tapahtumat etenivät

19. toukokuuta: katoamisilmoitus Kyllikistä.
20. toukokuuta: noin 30 paikkakunnan miestä aloittaa etsinnän aamulla kello 6 tutkimalla Päntäne­-Isojoki-maantien molempia puolia ja metsää aina meijerin tienhaaraan asti.
21.toukokuuta: ”suuri kalli” . Etsintään osallistuu noin 500–600 paikkakuntalaista.
23. toukokuuta: maastoetsintöjä Karhukankaan maastossa Vaasan LP:n konstaapelien ja paikkakuntalaisten avustamana.
7. kesäkuuta: maastoetsintöjä Lauhan maastossa. Mukana noin 300 kauhajokista ja suuri määrä isojokisia sekä Vaasan ja Seinäjoen LP:n komennuskunnan miehiä.
18. kesäkuuta: etsintöjä Karhukankaan maastossa. Kaksi aliupseeria Kalettoman varikolta tarkastaa Iso- ja Pieni Kaivonevan miinanetsijöillä. Etsinnöissä Vaasan LP:n miehiä sekä siviilejä noin 150 henkeä.
19. kesäkuuta: etsintää miinaharavilla samassa paikassa sekä Pettukankaalla oletetulla tapahtumapaikalla.
19. heinäkuuta: maastoetsintöjä Merikarvian Langinkosken maastossa siellä nähdyn oudon naisen liikkumisen selvittämiseksi. Etsinnöissä mukana komisario Axel Skogman sekä siviilejä noin 30 henkeä.

---

Lainaus Wikipedista:
Sunnuntaina 11. lokakuuta aamupäivällä Ilmari Hietaoja -niminen mies kiinnitti huomiota kuivuneeseen männynoksaan, joka seisoi keskellä suomätästä parinkymmenen metrin päästä kengästä. Hietaoja kutsui paikalle etsintäketjussa olleen vierustoverinsa, ja toisen miehen tempaistessa männystä se irtosi maasta hänen käteensä. Oksan tyvipää oli teroitettu. Heti tämän jälkeen paikalla alkoi tuntua erittäin voimakas mädäntyneen haju. Kun multaa ja mättäitä oli poistettu etsintää johtaneen Isojoen nimismiehen Eino Sipilän johdolla, paljastui puolen metrin syvyydestä osittain maatuneena Kyllikki Saaren ruumis.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by härkä »

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f925 ... 63296987bc
Historioitsija: Rippipapilla oli pakkomielle nuorista neitsyistä - selittääkö ”aporttiteoria” Kyllikki Saaren murhan?

Puolikkaan miehen sukan omistaja, epäily raskaudesta, monesti vaihtunut alibi... Suomen tunnetuimman murhan yksi tutkintalinja jäi historioitsijan mukaan liian vähälle huomiolle.
Historioitsija Teemu Keskisarja käy uutuuskirjassa läpi nuorista naisista kiinnostuneen papin toimintaa. Miestä epäiltiin myös Kyllikki Saaren murhasta.
Pappi tuomittiin yhden 16-vuotiaan tytön hyväksikäytöstä. Hän myös myönsi useita nykyään hyväksikäyttönä pidettäviä tekoja Kyllikin kanssa.
Keskisarjan mukaan poliisi lopulta ”luovutti” vuosia kestäneessä murhatutkinnassa, koska läpimurtoa ei tullut.

Ote linkistä.
Image
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by Queen »

IS kirjoittanut samasta asiasta (kopsasin tekstiosan)

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008017715.html
Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan Kyllikki Saarella oli salattu elämä, josta hirvittävin puoli paljastui vasta rippipapin kuulusteluissa.
KYLLIKKI Saarella oli salattu elämä. Näin sanoo historioitsija Teemu Keskisarja, joka on kirjoittanut Suomen tunnetuimmasta murhamysteeristä kirjan Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia (WSOY). Keskisarja kävi läpi koko esitutkinta-aineiston ja perehtyi myös tutkintalinjoihin ja epäiltyjen elämänkaariin.
– Aika monella ihmisellä on salattuja elämiä, suljettuja lokeroita. Kyllikillä niitä oli kuitenkin ihmeellisen paljon. Pahimmat lokerot paljastuivat vasta hänen kuolemansa jälkeen 1956. Kyllikille ehti sattua ja tapahtua paljon viimeisen elinvuotensa aikana rippikoulusta kuolemaan. Hän sulki ne sydämeensä. Kyllikki oli hyvin salaperäinen ihminen, ehkä vähän aliarvioitukin. Hänellä oli hoksottimia ja tietynlaista sisua, Keskisarja sanoo.
Mielikuva hyvin ystävällisestä ja miellyttävän näköisestä nuoresta naisesta, joka ei tehnyt kenellekään pahaa eikä puhunut kenestäkään pahaa, on Keskisarjan mukaan totta.
– Kyllikki oli hiljainen ja vähän syrjään vetäytyvä. Hänellä oli kuitenkin puolenkymmentä tosi ystävää eikä hän ollut uskovaisuudessakaan mikään kummajainen.
SE hirvittävin osa Kyllikin elämää oli joutuminen oman rippipapin seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
– Se oli aivan uskomaton ja irvokas juttu. Kokonaiskuvan törkeys oli tyrmistys itselleni. Tapahtumia oli melkein vaikea lukea. Hyväksikäyttöä oli useita kertoja, Keskisarja sanoo.
Rippipappi omasi voimakkaan saalistusvietin. Hänellä oli suhde kotiapulaisen kanssa. Sama apulainen antoi papille alibin murhayöksi.
Pappi tuomittiin myöhemmin Kihniössä tapahtuneesta seksuaalirikoksesta. Vasta sen paljastuttua papin vaimoa kuulusteltiin myös.
Keskisarjan mukaan papin ”kielletyt hedelmät olivat nuoria ja aina vain nuorempia” ja papilla oli ”pakkomielle neitsyistä”.
Kirjassa Keskisarja pitää ”pinnallisena” sitä, miten papin liikkeet tutkittiin.
”Aikalukko vaikutti murtumattomalta. Merikarvialta Isojoelle ja takaisin, pitkälti toistasataa kilometriä noin klo 20–09 oli mahdottomuus jalkamiehelle ja äärirajatapaus pyörämiehelle. Muttei automiehelle”, Keskisarja kirjoittaa ja kertoo, että pappi oli tutuille ja puolitutuille merikarvialaisille kertonut ajaneensa autoa Afrikassa.
”Miksi sekään ei tullut ilmi jo vuonna 1953? No kun poliisi ei kysynyt”, Keskisarja kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että pappi oli ainoa ihminen, jolla on mahdollisuus saada Kyllikkiin puhelimitse yhteys lauantaina, kun kirkkoherranvirastosta pystyi toiseen soittamaan.
Kyllikin kirjettä rippipapille hyväksikäytön jälkeen Keskisarja pitää ”salauhmakkaana”.
– Kun kirjoitat kirkkoherranvirastoon Merikarvialle, missä asuu kolmilapsinen perhe, vaimo ja vähintään 1-2 työntekijää, ei voi kirjoittaa mitään suorasukaista. On todennäköistä, että pappia ennen kirjeen lukee joku muu eikä ole sitä paitsi mitään erityistä tarvettakaan kirjoittaa. Puhumalla tuommoiset asiat selviää eikä kirjoittamalla. Tulkitsen kirjeen niin, että se oli vähän salauhmainen, mitä menit tekemään, haluaisin jonkun selityksen, Keskisarja sanoo.
KUKA Kyllikki Saaren murhasi ja miksi 17. toukokuuta 1953?
– Tiedän Kyllikki Saaren murhasta enemmän kuin kukaan elossa oleva ihminen, mutta minä en tiedä samaa kuin jumala ja historioitsijalle ei sovi jumalan rooli.
Kyllikki Saari murhattiin 65 vuotta sitten.
Hän pitää todennäköisimpinä sitä, ettei Kyllikin murha ollut satunnainen seksuaalirikos tai ahdistelu, joka lähti käsistä.
– Kyllikki on tappamalla tapettu. Se oli harkittu murha. Harkitseminen selittää sitä haudan taituruutta ja polkupyörän kätkemistä. On melkein mahdotonta, että jos tulee tappaneeksi tien poskessa jonkun, että keksii samantien kädet hurmeessa ja kohmeessa tuollaisen hautauksen. Hautaus on pitänyt etukäteen miettiä ja ehkä palata myöhemmin paikalle peittämään jälkiä, Keskisarja sanoo.
Hän epäilee, että Kyllikki pelkäsi 17.5.1953 puolittain sovittua, ehkä peruttuakin tapaamista.
Kyllikki on tappamalla tapettu.
– Tästä epämääräisestä pelosta johtuen hän empi hartaustilaisuuteen lähtemistä. Koska hän oli tavallaan lupautunut tapaamiseen, hän ei siksi ottanut yösijoja, vaikka hänelle niitä tarjottiin.
Mikä oli näreen merkitys?
– Se on mysteerin ihmeellisimpiä klassikoita. En jaksa uskoa, että se oli merkki, koska kengät olivat kuitenkin melko näkösällä. Uskon, että se on naamioimistarkoituksella siihen huolella tökätty. En jaksa myöskään uskoa, että se olisi seksuaalirikollisen toteemi.
Näre oli katkaistu tuoreena. Kyllikin kuolemasta oli Keskisarjan mukaan täytynyt kulua kuusi viikkoa tai kauemminkin, muuten ei selittynyt Kyllikin vatsanpeitteiden läpäisy. Asian varmistamiseksi ruumishuoneessa tehtiin vertailukokeet oikeilla ruumiilla.
Poliisin haukkuminen on Keskisarjan mukaan yksi osa Kyllikki Saaren murhan myyttiä.
– Siihen todellakin oli perusteita. Ne virheet olivat uskomattomia jo sen ajan mittapuulla. Rikostutkimusoppaissa sanottiin, että jos rikospaikalla teet mokan, se moka ei ole mitenkään korjattavissa. Kuulusteluja voi aina tehdä uusiksi, mutta jos sotkette rikospaikan, se oli sitten siinä. Tämä sotkeminen tehtiin vielä kolmeen kertaan, polkupyörä, kengät ja suohauta. Joka kerta samantien muussattiin todistusaineisto.
Keskisarjan mukaan pelkästään polkupyörä olisi voinut ratkaista mysteerin.
– Tiedemiehet olisivat voineet vesikasveista nähdä, milloin se oli pudotettu. Siellä oli kuitenkin valtavat resurssit, maan terävimmät päät. Etsinnöissä oli suuri vaiva, mutta mitään suunnitelmaa sen varalle ei ollut, jos jotain sattuisi löytymään. Vapaaehtoisia oli pakko käyttää. Jotenkin ne ohjeet olisi pitänyt miettiä etukäteen, että jos hauta löytyy, älkää nyt herranjumala menkö sinne tömistelemään. Poliisitutkinta meni tosi pahasti metsään.
KYLLIKKI Saaren murha olisi Keskisarjan mukaan selvinnyt nykyaikaisilla, mutta myös vanhanaikaisilla menetelmillä alta aikayksikön, jos alkuvaiheen tutkimukset olisi tehty kunnolla.
Tutkimuksen loppumetreillä Keskisarjalle selvisi, että hänellä oli vielä poliisin mustaamia sivuja, joiden sisältöä hän ei tiennyt.
– Ihmettelin, miksi juuri tästä on nimismiehen ja löytäjien puheita salattu mustaamalla. Sieltä paljastui yksityiskohta, mitä on salattu pisimpään, 68 vuotta. Kyllikin oikeassa kädessä oli harmaa villasormikas.
Ruumiin haurauden takia nimismies Sipilälle jäi Keskisarjan mukaan ”käsi käteen”.
”Rikospoliisi oli ymmällään: uhri ilman kenkiä, sukkia ja pikkuhousuja, muttei paljain käsin”, Keskisarja kirjoittaa.
– Sormikas säilyi kädessä, mutta kello ei. Tämä tuli minulle aivan loppumetreillä puun takaa ja yhä mietin sen merkitystä, Keskisarja sanoo.
Yksi Kyllikki Saaren murhatutkinnan päälinjoista on ollut niin kutsuttu ojankaivajalinja. Sen yhteydessä kuultiin noin 150 ihmistä.
Poliisin epäillyksi joutui äitinsä ja veljensä kanssa asustellut sekatyömies Vihtori, 35, jolla oli tilillään naisten hätyyttelyjä. Naisonnea hänelle ei ollut kertynyt, vaan naiset pitivät Vihtorin mukaan häntä ala-arvoisena.
Suohauta sijaitsee muutaman kilometrin päässä Isojoen keskustasta.
Kesken kuulustelujen Vihtori joutui mielisairaalaan. Poliisi toivoi, että hoidossa Vihtori olisi tunnustanut. Sellaista hän ei koskaan tehnyt, vaikka hänelle annettiin hoidon aikana sähkösokkejakin.
– Käännekohta omissa linjoissa oli, kun pääsin Vikin mielentilatutkimukseen. Mietin, voiko tällainen henkilö yksin tai edes apurin kanssa tehdä näin monimutkaisen henkirikoksen eikä tunnusta koskaan. Minusta 1950-luvun lausunnot Vikistä eivät natsaa murhaajaprofiiliin.
– Olen tutkinut rikoshistoriaa paljon. En ole aiemmin tullut ajatelleeksi sitä, että jos uhri on satunnainen, se vainaja melkein aina jätetään niille sijoilleen. Ei sen kätkemiseen ole mitään psykologista syytä tai käytännöllistä, mutta tuttua, joka harkiten tapetaan, sitä lyödään naamaan ja sen ruumis kätketään, jos ei käytännön syistä niin siksi, että se jotenkin hälventää sen teon takaraivosta. Tämä on minun mielestäni aika tärkeä asia Kyllikin murhasta puhuttaessa.
Kyllikki Saari lähti Kortteenkylän kansakoulussa järjestetystä hengellisestä tilaisuudesta kohti kotiaan. Hän ei koskaan päässyt perille.
Mikään maastossakaan ei Keskisarjan mukaan ”järkevästi viittaa” Vihtoriin tai hänen lankomieheensä Arvoon.
– Se oli niin vilkas maantie, miksi kukaan ei nähnyt Vikkiä ja Arvoa menomatkalla, jos ne menivät sinne ojalle dokaamaan. Eihän heillä menomatkalla olisi ollut mitään syytä rämpiä kosteassa metsässä ja piiloutua ohikulkijoilta, Keskisarja huomauttaa.
Lähisukulaiset antoivat molemmille miehille alibit murhayön ajaksi.
– Kukaan alibin antaneista lähisukulaisista ei ollut lähelläkään murtumista, Keskisarja painottaa.
KESKISARJAN mukaan Vihtori oli ihminen, joka olisi tekonsa tunnustanut, jos sellaisen hirmutyön olisi tehnyt. Sarjahätyyttelijä Vihtori ei Keskisarjan mukaan ”näyttänyt viattomalta karitsalta vaan pässiltä, jolta puuttui juonikkuutta ja sinniä tähän rikokseen”.
Ylilääkärin ensivaikutelma Vihtorista oli ”siivo, vähän yksinkertainen maalainen”.
Vihtorin ”humalaluonnetta” tutkittiin sairaalassa kokeella. Keskisarja kirjoittaa, kuinka Vikki ”sai puolessa tunnissa nauttia 150 millilitraa spiritus fortista”. Hänestä tuli riemastunut, puhelias, ystävällinen ja laulavainen, joka esitti ratsuväen ylistyslauluja ja tanssi.
Tärkein havainto kokeessa oli se, ettei Vihtori ”käyttäytynyt humalassakaan sen väkivaltaisemmin ja hyökkäävämmin kuin juopuneitten yleiseen tapaan kuuluupi”. Krapulassakin mies oli kipeä, mutta ”sopuisa”.
Vihtori sai Mustasaaren mielisairaalasta ”ihmisen paperit”.
”Ylilääkäri ei leimannut häntä Kyllikki Saaren surmaajaksi, päinvastoin”, Keskisarja kirjoittaa.
Hän huomauttaa, ettei Vihtori kertaakaan kuulustelussa sanonut: Minä tapoin Kyllikki Saaren.
”Ei sinne päinkään. Ei vaikka verenmakuun päässeet kuulustelijat kiristivät psykologista peukaloruuvia.”
Vihtori ei kertaakaan kuulustelussa sanonut: Minä tapoin Kyllikki Saaren.
Niuvanniemen sairaalan erikoislääkäri Kaisa Roiha toteaa kirjassa, ettei Vihtori antanut mitään validia viitettä syyllisyydestään.
”Aiempien käyttäytymiskuvausten perusteella hän tuntui henkilöltä, joka hölöttäisi vaikeat asiat ulos. Mielentilatutkimuksessa näin ei tapahtunut, vaikka hän oli jopa maanisen impulsiivisessa ja estottomassa tilassa ja humalassakin”, Roiha analysoi kirjassa.
Hänen mukaansa Vihtori ei profiloitunut ainakaan kylmäksi psykopaatiksi.
”Hän kärsi traumoistaan ja tunsi hyvän ja pahan tai oikean ja väärän eron”, Roiha summaa.
Sari Autio
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by Queen »

Eikö tällä pervoiluun taipuvaisella papilla ollut omaa autoa lainkaan?
Jos oli, minkähänlainen mahtoi olla? Nämä pikkutytöthän olivat mm. tehneet autohavainnon, josta aiemmin paljon puhuimmekin.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Kyllikki Saari, Isojoki 17.5.1953

Post by härkä »

Jos pikkutytön havainnosta tehtiinkin valemuisto a,la Ulvila , kuten muutama vuosikymmen myöhemmin todisteltiin hieman etelämpänä.
Sekin , että papin saattoi olla helpompi saada tukea toimiinsa, kuin vaikkapa ojankaivajan ? Kuka tietää ?
Ja minkäiset olivat papin suhteet es. vallesmannin suuntaan ?
Hyvä uusiosana muuten. Minkäiset ? En pahuuttanikaan korjaa tuota kirjoitusvirnettä.

No mutta :
Tämän päivän printti IS:ssä on sama juttu aukeamalla.
Ja hyvin on Sari Autio tuosta Keskisarjan kirjasta otteita kaivanutkin. Jollei sitten erikseen haastatellut ?

Kyllähän Keskisarjan perustelut ihan kelvollisen tuntuisia ovat.
Melko vahvasti on papin syyllisyyteen päin kallellaan.
Sellainen pieni poiminta , kun Keskisarja toteaa tietävänsä tapauksesta enemmän kuin kukaan muu elossa oleva ihminen.
Voihan asian laita noin toki ollakin , mutta kyllä niihin papereihin on moni muukin tutustunut.
Asianomistajillakin on voinut olla niitä jo kymmeniä vuosia.

Minähän en juuri tiedä tästä sen syvemmin - tulkoon sekin todetuksi. :D
Mutta hyvä kirjoitus S Autiolta tuo poiminta ja ehkä pitää lukea Keskisarjan teoskin , mikäli kesältä kerkiää ?

https://areena.yle.fi/1-50859368
Vielä tuokin.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
Post Reply