Hejac

Laitetaanpas nämä mtv:n toimittajien merkinnät talteen, ennen kuin ne katoavat netistä:
Tähän topikkiin tulee kaikki mtv:n julkaisemat jutut:

Huomaan, että koko juttu ei mahdu yhteen postiin (The maximum number of allowed characters is 120000), joten täytyy laittaa eri istuntopäivien merkinnät jokainen omaan postiinsa.

MTV3.fi seuraa tällä sivustolla oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä. Toimittajina ensimmäisellä viikolla Päivi Hannula ja Niko Ranta.


20.8.Porin oikeustalolla on ehkä vielä enemmän toimittajia kuin aiemmilla kerroilla. Istunto alkaa klo 9.30, ja täällä laskeskellaan, löytyykö kaikille tilaa salista.
20.8.Anneli Auer saapui hetki sitten käräjäoikeuteen.
20.8.Nyt oikeudenkäynti alkaa. Anneli Auer istuu avustajansa kanssa vielä hetken, kun kuvaajat tekevät työtään. Hän suhtautuu kuvaamiseen normaaliin tapaansa rauhallisesti.
20.8.Kuvaajia ja muuta mediaa on paikalla todennäköisesti enemmän kuin oikeudenkäynnin varsinaisia osapuolia.
20.8.Puheenjohtaja Martti Juntikka kuuluttaa oikeudenkäynnin alkaneeksi, ja kuvaajat poistuvat salista.
20.8.Kerrataan jutun osapuolet, joita on nyt yksi enemmän kuin valmistelussa: myös yksi murhatun Jukka Lahden sisaruksista halusi olla edustettuna oikeudenkäynnissä. Asianajajana Seppo Kauppila.
20.8.Syyttäjä lukee syytteensä: vaaditaan rangaistusta murhasta. Syntyi riita, jonka seurauksena Auer tappoi aviomiehensä ja lavasti teon ulkopuolisen tekemäksi. Puolustuksen taholla ilmekään ei värähdä, sillä syyte on käynyt vuosien mittaan jo tutuksi.
20.8.Puolustus muistuttaa, että edellisen kerran oikeus päätyi vapauttamaan Auerin. Se kertoo nyt aikovansa osoittaa, miten syyttäjän teonkuvaus olisi kerta kaikkiaan mahdoton.
20.8.Puolustuksen selvennys: Anneli Auer ei ole surmannut miestään syytteen kuvaamalla tavalla, eikä millään muullakaan tavalla. Mitään riitaa ei ole ollut.
- Tekijä on ollut ulkopuolinen ja siitä on välitöntä näyttöä, Manner toteaa ja viittaa vanhimman tyttären kertomukseen sekä hätäpuheluun - tai puolustuksen tulkintaan siitä. Tytärtä kuullaan henkilökohtaisesti oikeudessa myöhemmin.
20.8.Syyttäjä paljastaa seuraavaksi käsityksensä motiivista. Selostus alkaa perheen perustamisen ajoista. Vuonna 1996 pari tapasi. Pari oli ajatunut erokurssille Anneli Auerin tekemisten vuoksi.
- Anneli Auer oli väkivaltainen miestään kohtaan. Piti sisällään lyömistä, puukon laittamista kurkulle, tappouhkauksia useamman kerran. On ollut sen lisäksi väkivaltaa lapsia kohtaan. Nämä ovat olleet seikkoja, joita Jukka Lahti ei ole hyväksynyt. Hän on jopa alkanut pelkäämään puolisoaan.
20.8.Anneli Auer piti syyttäjän mukaan valehtelemista hyväksyttävänä. Anneli Auer kävi lasten kanssa myymälävarkaissa, mikä ei sopinut Jukka Lahden arvomaailmaan ollenkaan.
20.8.Jukka Lahti oli lähdössä suhteessa ja etsi uutta asuntoa ja työpaikkaa. Tullaan joulukuun ensimmäiseen päivään, syyttäjä kuvaa.
- Jukka Lahti palaa Turusta iltayhdentoista aikaan. Perhe on kotona osapuolten välillä alkaa jälleen riita.
Riidan jälkeen Auer kohdisti mieheensä väkivaltaa ja surmasi tämän.
20.8.Anneli Auer on syyttäjän mukaan saattanut nauhoittaa surmaamisteon ja soittaa sen hätäkeskuspuhelun aikana. Tämä on tullut esille jo aiemmin.
- On huomattava, että tämä on vain yksi validi vaihtoehto.
- Jos teossa on käytetty äänitystä, on jäänyt runsaasti aikaa lavastustoimenpiteiden suuntaamiseen.
20.8.Syyttäjä myöntää olleen ongelma, että tekopaikalta löytyi ulkopuolisen dna:ta.
- Tämä probleema on poistunut.
Jarmo Valkama sanoo pitäneensä myös ongelmallisena, ettei perheen sisäistä motiivia teolle ole ollut selkeästi esittää. Myös tämä ongelma on nyt poistunut.
20.8.Syyttäjä myöntää, että lasten kertomusten uskottavuus on yksi ongelma, jolle he ovat yrittäneet saada tukea esitutkinnan aikana kuulluilta ammattilaisilta. Heitä tullaan kuulemaan myös oikeudessa.
- Me olemme ulkoistaneet tämän uskottavuuden arvioinnin alan ammattilaisille.
20.8.Puolustus vastaa kovin sanoin syyttäjän väitteisiin teon uudesta motiivista. Juha Mannerin mukaan on käsittämätöntä, ettei syyttäjä esitä yksityiskohtaista teonkuvausta.
- Palasten yhteensovittaminen edellyttää kyllä että tietäisimme, miten se on käytännössä tapahtunut.
- On älyllisesti epärehellistä alkaa väittämään tällaista ilman, että perustelee asiaa yksityiskohdilla.
- Siellä ei ole yhtään ainutta kovaa faktaa Anneli Auerin syyllisyydestä.
Lisäksi puolustus luettelee poliisin tutkinnan virheitä, jotka ovat tässä jutussa tunnetusti merkittäviä. Se vaikuttaa Juha Mannerin mukaan myös nyt oikeudessa esitettyjen todisteiden luotettavuuden arviointiin.
20.8.Yhtenä esimerkkinä tutkinnan heikosta tasosta puolustus mainitsee esitutkinnassa saatananpalvonta-asiantuntijana kuullun eläköityneen erityisopettajan. Manner sanoo opettajan kertoneen, että häntä petettiin ja hämättiin poliisien toimesta, ja sen vuoksi hän jättäytyi pois. Hän ei ole mielestään tarkoittanut esitutkinnassa väittää, että Anneli Auer olisi sekaantunut saatananpalvontaan.
20.8.Tässä vielä eilinen juttumme aiheesta:
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... a-jaa-pois
20.8.Puolustuksen mukaan perheen lasten sijaisvanhempina viime vuosina toimineet Auerin veli ja tämän vaimo ovat suuresti vaikuttaneet lasten uusien kertomusten syntyyn. He haukkuivat Aueria ja tämän puolta pitänyttä vanhinta lasta kolmelle pienimmälle, Juha Manner kuvailee.
- Kaikki siteet katkaistaan niihin läheisiin, jotka olivat aikaisemmassa elämässä mukana.
20.8.Syyttäjän uudesta motiivista: vielä täällä salissa ei ole tullut ilmi, mihin myymälävarkaus-, väkivalta- ja valehtelusyytökset perustuvat. Syyttäjän väitteen mukaan Auer kävi lasten kanssa myymälävarkaissa ja oli väkivaltainen miestään kohtaan jo kauan ennen murhaa.
20.8.Puolustus lopettaa puheenvuoronsa, ja syyttäjä vastaa tyynesti.
- Puolustus puhuu niin kuin puolustuksen kuuluukin, syyttäjä Valkama kuittaa.
20.8.Tänään siis suunnitelman mukaan kuullaan molempien aloituspuheenvuorot, jonka jälkeen siirrytään rikospaikasta kertovaan näyttöön. Iltapäivästä Aueria kuullaan, jos siihen jää kirjallisilta todisteilta aikaa.
20.8.Puolustus pyytää uutta lisätutkintaa ulkopuolisen tekijän mahdollisuudesta, vaikka ulkopuolisen henkilön dna osoittautuikin poliisin dna:ksi. Syyttäjän mukaan uuteen tutkintaan ei ole mitään syytä.
20.8.Asiaesittely on päättynyt, ja nyt salissa ryhdytään käymään todistelua. Osa tämän päivän rikospaikkakuvista käsiteltäneen suljetuin ovin.
20.8.Salissa katsotaan murhatalon pohjapiirrosta ja kuvia tapahtumapaikalta. Nämä tulevat uutena ainoastaan tuomareille.
20.8.Terassin ovesta lentäneiden lasinsirpaleiden päällä ei ole verta, huomauttaa lasten edunvalvoja Mika Haavisto.
20.8.Oikeus katsoo kaikki kuvat rikospaikalta yleisön läsnäollessa, mutta uhrin yksityisyyttä kunnioitetaan katsomalla osa kuvista oikeudenkäynnin osapuolille jaetuilta papereilta sen sijaan, että niitä heijastettaisiin seinälle.
20.8.Syyttäjän mukaaan rikospaikkakuvat verisistä kengänjäljistä on otettu vasta muutama tunti henkirikoksen jälkeen. Tuolloin rikospaikalla oli jo käynyt suuri joukko viranomaisia: poliiseja, ambulanssihenkilökuntaa jne.
- Ketsuppia. On tainnut nakki pudota, Valkama kuittaa kuvien painoarvon, kun Auerin puolustus yrittää vedota niihin.
20.8.Anneli Auer on aktiivinen puolustuksessaan myös itse. Kun salissa analysoidaan olohuoneesta löytynyttä veristä liukumajälkeä, hän kertoo arvionsa, mistä kohtaa ulkopuolista tunkeutujaa jälki on lattiaan todennäköisesti tullut.
- Ei tarvita muuta kuin se reuna, kun se edellinen [kengänpohja] ei liu'u.
20.8.Nyt oikeus pitää ruokatauon. Käräjät jatkuvat kello 13.
20.8.Istunto jatkuu vanhojen todisteiden läpi käymisellä: nyt katsotaan kuvia terassin ovesta, jonka ikkuna rikottiin murhayönä.
20.8.Salissa istuu myös oikeussalipiirtäjä, joka hahmottelee kuvaa Anneli Auerista. Käytäväpuheiden mukaan hän on täällä sanomalehden palkkaamana.
20.8.Auer kertoo salissa myös, että hänen mielestään poliisi on jossain vaiheessa vaihtanut esitutkintamateriaalin kuvia toiseen, ilmeisesti tahallaan. Syytä tähän hän ei osaa sanoa.
- Jostain syystä meille ja teille on vaihdettu siihen toinen, Auer huomauttaa syyttäjälle.
20.8.Anneli Auerin kuuleminen lykkääntyy huomiselle. Puolustuksen mukaan siihen ei vielä tänään varauduttu. Käräjät päättyvät tältä päivältä, kun kaikki kirjalliset todisteet on nyt saatu käsiteltyä.

21.8.KESKIVIIKKO 21.8.
21.8.Tänään oikeudessa kuullaan Anneli Aueria. Kuulemiseen on varattu koko päivä.
21.8.Mediaa on paikalla lähes yhtä paljon kuin eilenkin. Anneli Auer on jo tuotu poliisiautolla paikalle oikeustalon takaovesta, kuten aiemmillakin kerroilla.
21.8.Odottelemme puheenjohtajan kutsua saliin numero 1.
21.8.Nyt saliin kutsuttiin, ja oikeastaan mikään ei näytä muuttuneen eilisestä. Auer on pukeutunut samoihin vaatteisiin kun eilen. Puheenjohtaja antaa kuvaajille runsaasti aikaa tehdä työnsä, ja Auer vuosien aikana jo tottunut kuvaajiin.
21.8.- No niin, sitten varmaan voitais ryhtyä aloittamaan, puheenjohtaja Martti Juntikka käskee.
21.8.Nyt katsomme Anneli Auerin kuulusteluvideota joulukuulta 2006. Video on kuvattu sairaalassa.
- Meillä on neljä lasta ja mulla on mies, meillä on mun mielestä ihan tavallinen perhe, Auer kuvailee maatessaan sairaalasängyllä.
21.8.Auer on videolla huomattavan tyyni. Esitutkinnassa myös sairaalan henkilökunta on kuvaillut Aueria hämmästyttävän rauhalliseksi. Hän ei henkilökunnan mukaan vaikuttanut olleen lainkaan shokissa.
21.8.Miten kuvailisit oman miehesi luonnetta?
- Hän oli niinku...hän oli sekä suorasanainen mutta kuitenkin diplomaattinen. Hänellä oli hyvä tilannetaju, mutta kuitenkin tämmöinen totuuden torvi.
Auerin mukaan mies oli todennut, ettei hän saa ystäviä puhumalla suoraan, mutta hän ei suostunut olemaan mielin kielin.
21.8.Videolla Auer kuvaa pariskunnan alkutaipaletta. Pariskunta muutti yhteen, kun ensimmäinen lapsi oli 7 kuukautta. He ehtivät olla yhdessä kymmenisen vuotta.
21.8.Tämä nyt salissa katsottava Auerin kuulusteluvideo on tärkeä, sillä hän vastaa siinä surmayötä koskeviin kysymyksiin tuoreeltaan, sairaalasängyllä maaten. Nyt aikaa on kulunut yli kuusi ja puoli vuotta, ja Auerin puolustuskin toteaa, että niin kaukaisia tapahtumia on vaikea muistaa enää tarkasti.
21.8.Ennakkotiedoista poiketen kuuleminen pääsee vauhtiin vasta iltapäivällä, kun kaikki videot on katsottu.
21.8.Näin Auer kuvaili ulkopuolista tunkeutujaa 2.12.2006 jälkeen: Pönäkkä, tukeva, isokokoinen. Kuin sarjakuvista tai poliisin opetusfilmistä Näin pukeudut roistoksi. Ilmeetön ilme. Pyöreät kasvonpiirteet. Vähintään 180 cm pitkä, mutta saattoi olla pidempikin.
21.8.Kuulustelija kysyy, miksi ette lähteneet karkuun.
- Me oltiin siinä sisäpuolella. Ei sieltä päässyt karkuun, Auer kertoo.
21.8.Video päättyi ja osapuolet saavat esittää kommentteja.
- Olen joka kerta ihmetellyt, että onko siinä onnellinen perheenäiti, jonka rakastama mies on surmattu raa'alla tavalla. Missä ovat kaikki itku ja kyyneleet? Kysyy syyttäjä Jarmo Valkama.
21.8.Puolustus toteaa, että Anneli Auer oli saanut rauhoittavia lääkkeitä, mikä selittää rauhallisuutta.

21.8.Auer kertoo kokevansa loukkaavana sen, että arvostellaan sitä, millainen hän on kuulusteluissa ollut.
- Mä olen rauhallinen ihminen, mä olen hillittynyt ihminen.
- Jos mä olisin mies, kukaan ei olisi ihmetellyt että olen ollut rauhallinen. Mutta koska olen nainen, minun pitäisi raivota ja kyynelehtiä.
Hän toteaa olleensa videolla sellainen, mitä on. Käytökseen ei hänen itsensä mukaan ole vaikuttanut lääkitys.
21.8.Nyt siirryttiin kuulusteluvideoihin, joissa Anneli Auer on epäillyn asemassa syksyllä 2009.
21.8.Auer puhuu kuulusteluvideolla hyvin rauhalliseen tahtiin sekä hiljaisella äänellä. Myös kuulustelutahti on verkkainen.
21.8.Auer kuvailee surmayön tapahtumia ja hän kertoo heränneensä meteliin, jota hän ihmetteli. Videolla Auer kertoo, kuinka ulkopuolinen henkilö tunkeutui perheen asuntoon.


21.8.Auer ei itse seuraa koko aikaa videokuulustelua, vaan on välillä nojautuneena hieman alaspäin ja tuijottaa suoraan eteenpäin papereihinsa.
21.8.Auer vetoaa kuulusteluvideolla siis siihen, että taloon on tunkeutunut ulkopuolinen henkilö, joka kävi kamppailua Auerin miehen kanssa. Auer kertoo kuulleensa muun muassa kovaa meteliä.
21.8.Puheenjohtaja keskeyttää videon katselun ja oikeus pitää nyt tauon. Videon katselua jatketaan tauon jälkeen. Istunto jatkuu uudelleen kello 13.00.
21.8.Istunto jatkuu jälleen ja vuoden 2009 syksyllä kuvatun kuulusteluvideon katsomista jatketaan.
21.8.Syyttäjä Jarmo Valkama ei halunnut kertoa tauolla tarkemmin sitä, millä kaikilla tavoin Anneli Auerin motiivia perustellaan oikeudessa. Jo tähän mennessä on tullut selväksi, että Auerin lasten kertomukset ovat tärkeässä roolissa tämän motiivin suhteen.
21.8.Videon lopussa Anneli Auer käy juuri käytyä keskustelua läpi pöytäkirjapapereista, joihin kuulustelu on litteroitu. Hän tekee siihen myös tarvittavat korjaukset. Oikeus myös päättää videon katsomisen.
21.8.Auerin asianajaja Juha Manner toteaa, että äsken nähty kuulustelu oli ainoa, joka oli videoitu alusta alkaen vuoden 2009 syksyllä.
Seuraavaksi oikeudessa nähdään vuoden 2009 syksyllä nauhoitettu video, jossa Anneli Auer lukee aiempien kuulustelujen sanomansa uudelleen paperilta. Manner kuvailee tätä jo aiemmin tehtyjen kuulusteluiden lukuharjoituksiksi.
- Auer lukee siis tekstejä, jotka hän on jo aikaisemmin kuulusteluissa kertonut. En ymmärrä sitä, miksei muita kuulusteluja ole videoitu.

21.8.Videon katselu lopetetaan.
21.8.Oikeudessa nähdään vielä ainakin yksi taltiointi, jossa Anneli Auer lukee paperilta litteroidun kuulustelun vuoden 2009 syksyltä. Auer puhuu surmayön tapahtumista. Auer kertoo, että pariskunnalla oli riitaa, ennen tapahtumia.
21.8.Auer kertoo pitävänsä tässä videokuulusteluissa mahdollisena, että hän on surmannut miehensä. Oikeus lopettaa videon katselun.
21.8.Syyttäjä Jarmo Valkama toteaa, että Anneli Auer on ollut videonauhalla masentuneen näköinen.
- Painotan kuitenkin sitä, mitä Auer on vapaaehtoisesti kuulusteluissa sanonut, Valkama totesi.
21.8.Seuraavaksi oikeudelle näytetään Anneli Auerin ja tämän lapsen välinen keskustelu Porin pääpoliisiasemalta vuoden 2009 lokakuulta.
- Haluan puhua selväksi mikä tämä tilanne on. Ei talossa ketään muuta. Vaan minä ja isi. Se, joka satutti mua, oli isi. Se joka satutti isiä, olin minä, Auer sanoi videolla.

21.8.Auerin ja tämän lapsen välisessä keskustelussa käy ilmi, että lapsi itkee koko keskustelun ajan. Auer painottaa useaan otteeseen, ettei tapahtunut ole lapsen vika.
- Tämä on ihan kamala juttu. Ja tämä on ihan kamalaa, että sinä joudut tämän kokemaan, Auer kertoo.
- Minä haluaisin auttaa sinua (lapsi), että sinulla olisi parempi olo, Auer jatkaa.
21.8.Lopuksi videolla näkyy, kun Auer ja tämän lapsi halaavat. Videon katseleminen lopetetaan.

21.8.Oikeus pitää nyt noin kymmenen minuutin tauon, jonka jälkeen aloitetaan Anneli Auerin kuuleminen.
21.8.Ensimmäisenä Anneli Aueria kuulustelee hänen oma puolustusasianajajansa Juha Manner. Hän saa ensin vapaasti kertoa perhe-elämästään.
- Meillä oli oikein hyvä perhe-elämä. Mehän oltiin aina kotona keskenämme. Lapset oli meille molemmille tärkeä asia.
Kummallakaan vanhemmalla ei Auerin mukaan juuri ollut kodin ulkopuolisia menoja vapaa-ajalla.
- Kohtelimme toisiamme kunnioittavasti ja hyvin. Jukka oli hyvä isä ja aviomies. Joskus jotain sanomista tuli puolin ja toisin, mutta yleisesti ottaen käsittääkseni meillä oli varmaan keskimääräistä parempi avioliitto.
21.8.Auer kertoo rangaistusmenelmistä, joita perheessä käytettiin. Oli kotiarestia, tukkapöllyä.
- Jukka laittoi lapset nukkumaan ja jos se ei onnistunut, niin sitten oli se seisottaminen. Joskus harvemmin laittoi ulos seisomaan hetkeksi.
21.8.Auer kertoo yritystoiminnastaan ja perheille tarkoitetun nettisivun pyörittämistä. Askarteluharrastuksesta löytyy hänen mukaansa selitys kodin väitettyyn sotkuisuuteen, sillä hän otti talteen muun muassa ketsuppipulloja tulevia projekteja varten.
- Me ei sen suhteen hirveästi nipotettu. Meille riitti, että kerran viikossa siivottiin.
21.8.Anneli kertoo säilyttävänsä yleensä rauhallisuutensa myös kriisitilanteissa.
- Olen erittäin rauhallinen ihminen. Jos mulla joskus pinna pettää, se voi olla että korotan ääntäni ja joskus saatan jonkun kirosanan päästää, mutta sekin aika harvoin.
21.8.Auer toteaa, ettei muista enää paljoa murhayöstä. Myös syyttäjä on todennut, että suurempi merkitys on kuulusteluvideoilla kuin tämän päivän kuulemisella.
21.8.Sitten siirrytään siihen, miten Auer reagoi rikosepäilyihin syksyllä 2009.
- Olin aluksi hämmästynyt ja loukkaantunut. Jotenkin otin sen vain huonona vitsinä. Mutta sitten kun se vain jatkui ja jatkui, huomasin että he ovat ihan tosissaan.
21.8.- Ihan tosissani, vakavissani uskoin sen, mitä poliisit sanoivat siinä vaiheessa.
Auer kertoo ääni väristen menetetyistä yöunista kuulustelujen aikaan.
- Siinä meni viisi yötä, etten nukkunut ollenkaan. Vähemmästäkin menee sekaisin.
Aiemmin Auer on aiemmin kertonut, että unettomuus oli suurin syy siihen, miksi hän "tunnusti"teon poliisin kuulusteluissa. Hän on edelleen sitä mieltä, että poliisi painosti häntä ja johti harhaan todisteiden suhteen.
21.8.Auer kertoo, että hänelle esitettiin faktana, ettei takapihan kautta ole voinut ketään poistua murhayönä, koska koira ei saanut jälkeä. Edellisessä oikeudenkäynnissä kävi ilmi, ettei koirajäljestyksen tulos ole lähimainkaan aukoton.
21.8.Auer otti lapsensa pois terapiasta pian surman jälkeen, vaikka mahdollisuus käynteihin olisi ollut vielä. Hän perustelee oikeudessa päätöstään.
- Pidin sitä turhana. Miksi terveet lapset käyvät terapiassa? Kun pahin tästä oli jo ohi. Toisaalta ajattelin, että se voi olla myös haitallista.
21.8.Nyt käydään läpi kuulustelujen olosuhteita silloin, kun Aueria kuultiin epäiltynä.
21.8.Auer kertoo, että poliisi väitti hänelle nauhalta kuuluvan "helvetti" ja "kuole" hänen äänellään. Jälkeenpäin on kuultu, ettei tämä yksiselitteisesti pidä paikkaansa.
21.8.Manner: Jälkikäteen arvioiden, mikä sinut oikeastaan sai epävarmaksi?
- Tuli monta peräkkäin hirveän oudolta kuulostavaa asiaa.
Hän ei saanut itse kuunnella hätäpuhelua, vaan hänelle ainoastaan kerrottiin, mitä siitä oli aukottomassa analyysissa paljastunut.
21.8.- Oli ristiriitainen olo. Vaikea oli kyseenalaistaa, kun siinä oli kaksi poliisia jotka niitä faktoja vuorotellen minulle esitti.
- Ei minulla ollut mitään syytä epäillä, että poliisi syöttää minulle jotain ihan puppua.
21.8.Puolustus kysyy Auerilta, miksi Auer kertoi poliisille kuulusteluissa pariskunnan riitautuneen murhayönä 2006. Hän kertoi kuulusteluissa muun muassa arjen ajankäyttöön liittyvistä riidoista, esimerkiksi kirjaston kirjojen palauttamisesta syntyneistä kinoista.
- Nämähän ovat kaikki ihan mitättömiä pikkuasioita näin jälkeenpäin ajatellen. Mutta nämä olivat ainoita, jotka tulivat siinä mieleen.
21.8.Auer kertoi myöhemmin myös keittiössä surmayönä tapahtuneesta riidasta, jonka aikana veitsi oli jomman kumman kädessä. Hän kertoo alkaneensa kuvitella keittiön riitaa mielessään, koska oli aiemmin nähnyt vereksi luulemansa tahran surmapaikan kuvissa.
21.8.- Vaikka yritin poistaa tätä ulkopuolista siellä [surmayönä], mitään sellaista en pystynyt kehittämään - edes mielikuvissa.
21.8.Anneli Auerin kuulemisesta suurin osa on tähän mennessä siis keskittynyt vuoden 2009 kuulustelujen olosuhteisiin. Edelleen puolustusasianajaja Juha Manner jatkaa kyselyä.
21.8.Manner käy läpi kysymys kysymykseltä, muistaako Auer mitä hän on poliisille vastannut ja miksi.
21.8.Miksi Auer sitten alkoi syksyllä 2009 epäillä sitä, ettei hän olekaan tekijä, Manner kysyy. Minkä vuoksi hän perui tunnustuksensa?
- Jäin sitä miettimään. [Vanhimman lapsen] tapaaminen oli yksi asia.
Tapaamisessa Auer kertoi lapselle, että uskoo olevansa surmaaja sen perusteella, mitä hänelle on kerrottu. Tyttö suhtautui asiaan epäuskoisesti, mikä Auerin mukaan herätti hänet epäilemään poliisin kertomia asioita.
21.8.Nyt kuulusteluvuoro vaihtuu syyttäjälle.
21.8.Myös syyttäjä viittaa Auerin aiemmin kuulusteluissa kertomaan surmayön tapahtumista. Syyttäjä lukee pitkän pätkän ääneen ensimmäisistä kuulusteluista. Auer on kertonut tuolloin muun muassa, että hänen aviomiestään hakattiin "molemmilla" välineillä.
- Mitä tarkoititte sille, että on molemmilla hakattu?
- Mä en muista, mulle kerrottiin siinä alkuvaiheessa....
- Mistä tiesitte, että on ollut toinenkin surmaväline?
- Minulle kerrottiin, että Jukka ei kuollut niihin veitseniskuihin. Olisin halunnut nähdä Jukan [ruumiin], mutta minulle oli kerrottu että on parempi, etten näe, kun Jukkaa on jollakin kovalla hakattu.
21.8.Miksi olette alkaneet epäilemään omia muistikuvia?
- Sen verran voimakkaasti painostettiin ja harhaanjohdettiin.
Te olette ainoa, joka tietää totuuden.
- En ole ainoa. Se on murhaaja, joka myös tietää.
21.8.Auer vakuuttaa olevansa rehellinen.
Tekö uskotte enemmän KRP:n lausuntoa kuin itseäni, syyttäjä kysyy.
- Ne silloin minulle esitettiin faktoja. Esitettiin outoja juttuja. Että olisin huutanut kuole. Kyllä siinä alkaa väkisin epäilemään.
- Sitten esitettiin psykologisia asioita, että voi päässä naksahtaa ja ettei kaikkia muista.
21.8.Syyttäjä tivaa todella kovaan sävyyn Auerilta yön tapahtumia.
Syyttäjä aikoo lukea uudelleen kuulustelupöytäkirjoja vuodelta 2009.
21.8.Tuomari huomauttaa syyttäjää siitä, ettei antanut Auerin vastata syyttäjän kysymykseen loppuun.
21.8.Mikä on selitys hysteerisestä kohtauksesta? Oletteko saanut?
- En varsinaisesti. Ja mä en normaalisti ole hysteerinen ihminen.
21.8.Syyttäjä käy edelleen läpi Auerin vuonna 2009 antamia kuulusteluja.
Syyttäjä tivaa muun muassa sitä, minkä kaiken Auer muistaa ja mitä hän on yrittänyt muistaa.
21.8.Syyttäjä palaa jälleen eroteemaan, minkä hän on nostanut yhdeksi Auerin motiiviksi miehensä murhaan.
Oletteko te uhkaillut miestänne erolla?
- Olen ehkä uhkaillut, mutta en ole ollut tosissani eron suhteen.
Ette tosissanne?
- En ole.
21.8.Syyttäjä pitää hyvin mahdollisena ja todennäköisenä, että Anneli Auerilla ja Jukka Lahdella on ollut riitaa tai riitoja kyseisenä murhayönä. Syyttäjä viittasi tässä aiempiin poliisikuulusteluihin sekä tämän päivän kuulusteluihin. Syyttäjä lopetti kuulustelun.
21.8.Oikeuden puheenjohtaja halusi tietää Anneli Auerin ja tämän miehen suhteesta.
Oliko teillä väkivaltainen suhde?
- Ei ole ollut väkivaltaista suhdetta.
Oletteko sitten harrastaneet kamppailulajeja?
- Kävin kyllä muutaman kerran karaten alkeiskurssilla.
21.8.Anneli Auerin kuuleminen ja oikeuskäsittely päättyi tältä päivältä. Oikeudenkäynti jatkuu jälleen huomenna todistajien kuulemisella.

22.8.TORSTAI 22.8.
22.8.Istunnon alkua jälleen odotellaan täällä käräjäsalin aulassa. Kolmantena päivänä mediaa on jo huomattavasti vähemmän paikalla. Ohjelmassa tänään todistajien kuulemista.
22.8.Nyt puheenjohtaja kuuluttaa sisään saliin numero 1.
22.8.Ensimmäisenä todistajaksi kutsutaan murhapaikalle ensimmäisenä saapunut nuori poliisi. Häntä on kuultu esitutkinnassa vuonna 2009 ja hän on titteliltään vanhempi konstaapeli.
22.8.Todistajan on oikeudenkäynnissä puhuttava totta, toisin kuin syytetyn. Hän vannoo todistajanvalan, ja puheenjohtaja muistuttaa, että hänellä on velvollisuus pysyä totuudessa.
22.8.- Saimme hälytyksen Tähtisentielle. Ilmoitustiedoissa mainittiin, että johonkin on tunkeuduttu, puukko on esillä ja paikalla on lapsia.
Porin torin läheisyydestä partio lähti kohti surmataloa. Auer oli partiota vastassa.
- Auer osoitti meille, että mies on tuolla, partiokaverin kanssa katsottiin kauempaa että näytti heti elottomalta. Me ei siihen lähelle heti menty.
22.8.Partio otti ensimmäiset kuvat tapahtumapaikalta heti ennen kuin kukaan viranomaisista oli käynyt paikalla. Hetken kuluttua tuli ambulanssihenkilökunta, joka totesi uhrin kuolleeksi.
22.8.Poliisi kuvailee, että omakotitaloalueella ei ollut mitään liikettä heidän saapuessaan paikalle noin kymmenen kilometrin matkan jälkeen Porin keskustasta.
22.8.- Mitä havaintoja teitte Auerista, kun saavuitte paikan päälle? kysyy jutun toinen syyttäjä Kalle Kulmala.
- Hän oli rauhallinen ja osoitti asuntoonsa peremmälle, että mies on siellä. Kyllä rauhallisesti käyttäytyi.
- Pyysikö hän teitä tekemään jotain siellä?
- Ei. Hän vain osoitti, että mies on siellä, ja se oli sitten siinä.
22.8.Poliisin mukaan Auer antoi rauhallisesti viranomaisten hoitaa työnsä ja jäi olohuoneen vasemmalle reunalle seuraamaan toimintaan. Mitään itkua tai muita tunteenpurkauksia hän ei havainnut. Vanhin tytär oli vähän äitinsä takana.
- Millainen hän oli?
- En osaa sanoa.
22.8.Auer kertoi jo tekopaikalla murhaajan tuntomerkeiksi tukevahko, 30-40-vuotias suomalainen mies, jonka kasvot olivat osin peitetty.
- Kysyittekö, mitä hän arvelee teon syyksi?
- Hän vastasi, että se on se Jukan työpaikka, että se siihen liittyisi jotenkin.
- Perusteliko hän tarkemmin?
- En muista, perusteliko hän siinä vai tuliko ne myöhemmin ilmi.
- Entä hänen vammansa?
- Se pistohaava oli siinä rinnassa. Jotenkin hän antoi lyyhistymään ja ambulanssihenkilökunta otti hänet hoitoonsa.
Auer oli kuitenkin sellaisessa kunnossa, että hän pystyi helposti puhumaan poliisin kanssa.
22.8.Poliisi kiinnitti huomiota siihen, että Auerin kädet olivat puhtaat.
- Jos häntä itseään oli puukotettu, olettaisin että hän vaistomaisesti ottaisi kiinni, kuten ihmiset yleensä tekevät.
Hänen oli tarkoitus kuvata Auerin kädet, mutta kuva jäi ottamatta koska ne olivat puhtaat, eikä niissä vaikuttanut sen vuoksi olevan mitään kuvattavaa.
22.8.Poliisimies kertoo, että terassin ikkuna hajosi lisää sinä aikana, kun he olivat paikalla. Auer on kertonut isokokoisen murhaajan kulkeneen sitä kautta.
22.8.Lopuksi syyttäjä Kalle Kulmala kysyy, herättikö mikään nuoren poliisin ihmetystä murhapaikalla. Kyseessä oli ensimmäinen henkirikospaikka, jossa poliisi oli koskaan ollut.
- Käytös [Auerin] varsinkin oli sellainen, että en voisi kuvitella kenenkään tuttavistani toimivan sillä tavalla.
Hän viittaa kommentillaan Auerin rauhallisuuteen.
22.8.Nyt todistajan kuulusteluvuoro siirtyy Auerin puolustukselle. Juha Manner aloittaa murhapaikalle saapumisen yksityiskohdilla.
22.8.Poliisi kertoo, että Auerissa ei vaikuttanut olevan verta missään muualla kuin rinnan pistohaavan kohdalla ja toisessa jalkapöydässä.
22.8.Poliisi pyysi Auerin yllä ollutta punaista t-paitaa tutkimuksia varten. Auer luovutti paidan ja poliisi jätti sen keittiön pöydälle, jonne se jäi tekniikan noudettavaksi.
22.8.Auer osallistuu jälleen puolustukseensa aktiivisesti. Hän keskustelee mahdollisista jatkokysymyksistä puolustuksensa kanssa samalla, kun syyttäjä esittää omia kysymyksiään.
22.8.Poliisi kertoo tarkkailleensa surmataloa päällisin puolin, mutta varoen kuitenkaan sotkemasta todisteita. Samoin kuin aiemmalla kerralla käräjäoikeudessa, hän kertoo tänäänkin havainneensa kodinhoitohuoneen ja keittiön väliovessa pisaroita murhayönä. Hän ei kuitenkaan ottanut niistä kuvia.
22.8.Ensimmäisen todistajan kuuleminen päättyy, ja saliin kutsutaan ensimmäisenä surmapaikalla olleen partion toinen poliisi. Hän oli kyseisenä yönä kenttäjohtajana Porin alueella.
22.8.Myös tämä todistaja vannoo valan, jonka jälkeen syyttäjä Kalle Kulmala aloittaa kuulustelun.
22.8.Poliisi soitti Auerille matkalla surmapaikalle. Hän kysyi heti tekijän tuntomerkkejä sekä tietoja tapahtumasta, joista Auer kertoi samalla tavalla kuin oli aiemmin kertonut hätäkeskukseen.
22.8.Sisällä asunnossa kenttäjohtaja antoi ohjeita nuoremmalle poliisille kuvata henkirikospaikka ja uhri ennen kuin ambulanssihenkilökunta menee huoneeseen.
22.8.- Paikalle tuli useita partioita ja se linjaus tehtiin heti, että me olemme se partio, joka jää sisälle. Meidän tehtävänämme oli hoitaa ilmoituksen tehneen henkilön puhuttaminen ja surmapaikan eristäminen.
Muut alkoivat tehdä töitä ulkona ja etsiä surmapaikalta paennutta tekijää.
22.8.Tilanne eteni nopeasti asunnossa. Auerin tilan nopeaa heikkenemistä pidettiin mahdollisena, joten hänen puhuttamisensa pyrittiin hoitaman mahdollisimman nopeasti. Auer kuljetettiin ambulanssilla pois, ja toisen ambulanssin henkilökunta ja myöhemmin paikalle tullut sosiaalityöntekijä huolehtivat lapsista.
22.8.Poliisien paikalletulo kesti kymmenen minuuttia: kello 2.41 partio lähti Porin linja-autoaseman kohdalta ja 2.51 partio oli Tähtisentiellä Ulvilassa.
22.8.Poliisi keskusteli Auerin kanssa puhelimitse matkalla surmapaikalle. Auer kysyi lyhyen puhelun päätteeksi, kuinka kauan poliiseilla kestää tulla paikalle.
- Arvioin, että 3-4 minuuttia.
Auer oli partiota vastassa ulkona, kun he saapuivat paikalle.
22.8.Auer ei ollut puhelimessa hysteerinen ja pystyi loogisesti kommunikoimaan. Kokenut poliisi ei kuitenkaan epäillyt, etteikö paikalla olisi ollut ulkopuolista tekijää Auerin kertomuksen mukaisesti.
- En ainakaan itse henkilökohtaisesti puhelun aikana epäillyt, etteikö siellä olisi tällainen tilanne päällä.
22.8.Asunnossa Auer selkeästi osoitti vain suunnan, mistä hänen miehensä löytyy. Selväksi tässä vaiheessa tuli se, että tekijä on poistunut.
22.8.Vanhimman lapsen poliisi havaitsi jossain vaiheessa olevan tiukasti äidissään kiinni. Äiti oli rauhallinen.
- Ei hän siihenkään sitten reagoinut millään tavalla poikkeavasti. Samanlainen rauhallinen käyttäytyminen jatkui.
Auerille ilmoitettiin pian, että hänen aviomiehensä on todettu kuolleeksi.
- Ei mitään tällaista huutamista tai itkemistä, eikä mitään sen ihmeellisempää avunpyyntöä tullut, poliisi vastasi kysyttäessä.
22.8.Syyttäjä kysyy rikospaikan tapahtumista ja tutkimuksista. Poliisi muistaa, että terassin ovi avattiin jossain vaiheessa, jolloin lasinpalaset sotkeutuivat ja rikotusta ikkunasta irtosi lisää lasia maahan. Toinen poliisi puolestaan muisti, että rikotun ikkunan läpi kuljetettiin jossain vaiheessa terassin muovituoli, jolloin lasinpalaset putoilivat jälleen maahan.
22.8.Yleisiä havaintoja kysyttäessä poliisi muistelee, miten haasteelliselta terassin oven ikkunan läpi kiipeäminen hänestä tuntui. Lisäksi uhrin vammat ja verijäljet antoivat viitteitä siitä, etteivät ne olleet syntyneet ihan hetkessä.
- Ajallisesti siinä on kuitenkin pitkä haarukka. Se ei ihan minuutissa eikä kahdessa välttämättä onnistu.
22.8.Uhrin veljen asianajaja Seppo Kauppila kysyi vielä puhelusta, jonka hän soitti Auerille matkalta. Poliisin vaikutelman mukaan tekijä ei enää siinä vaiheessa ollut enää surmatalossa.
- Sellainen muistikuva mulla on, että Auer ei ainakaan kuulisi sieltä ääniä.
- Lähtökohta oli kuitenkin se, että puukotus on tapahtumassa tai tapahtunut.
22.8.Nyt kuulusteluvuoro siirtyy taas puolustukselle. Juha Manner kysyy, puhuiko Auer toisesta tekovälineestä missään vaiheessa.
- Ei ole sellaista muistikuvaa. Puukottamisesta puhuttiin jo hätäkeskuksessa.
22.8.Tänään siis on tarkoitus kuulla kaikkiaan yhdeksää todistajaa, joista toisen kuuleminen on nyt käynnissä.
22.8.Puheenjohtaja Martti Juntikka on kiinnostunut, havaitsiko kokeneempi poliisi verijälkiä tai pisaroita keittössä. Hän kieltää nähneensä tällaista.
22.8.Toinen tuomari on kiinnostunut, mitä poliisi ajatteli terassinoven rikottuun ikkunaan tehdystä aukosta. Lasiaukossa oli poliisin mukaan nähtävissä selkeät särmät, ja aukko olisi kookkaalle miehelle ollut kovin pieni ja hankala kulkea.
- Ainakin itse saattaisin helposti loukata itseni tai rikkoa vaatteeni.
22.8.Makuuhuoneena toiminut takkahuone rauhoitettiin täysin sen jälkeen, kun sairaanhoitohenkilökunta oli käynyt toteamassa uhrin kuolleeksi. Teknistä tutkintaa lukuunottamatta kukaan ei poliisin mukaan mennyt sinne.
- Tekninen tutkinta pääsi meidän tietojemme mukaan sinänsä neitseelliselle alueelle. Siellä ei ollut mitään muuta kuin sairaanhoitohenkilökunta käynyt.
22.8.Syyttäjä paljasti todistajalle, että toinen ensipartion poliiseista oli kertonut käyneensä huoneessa. Ottamassa vastaan terassin muovituolia teknisen tutkijan pyynnöstä.
- Tiesittekö te tästä? kysyi Kulmala.
- Kyllä hän kertoi siitä minulle.
Poliisi ei kuitenkaan ollut varma, missä vaiheessa yötä näin oli käynyt, sillä hän oli välillä puhelimessa tai ulkona käymässä.
22.8.Toisen poliisitodistajan kuuleminen päättyi, ja sisään kutsutaan kolmas poliisi, joka vannoo todistajanvalan. Hän oli tapahtuma-aikaan Porin rikospoliisissa. Hän saapui paikalle muun tutkijaryhmän mukana surmayönä.
22.8.Hänen tehtävänään oli etsiä, mistä teossa käytetty veitsi voisi olla peräisin. Lisäksi hänen tehtävänään oli mm. tutkia kaappeja talon sisällä.
- Miten tarkasti paikat tutkittiin? Kulmala kysyy.
- Kyllä se aika lailla tarkasti. En pysty sanomaan muiden osalta kuin omastani. En tiedä, miten järjestelmällistä se on ollut, koska väkeä on ollut paikalla jo ennen kuin minä olen ollut.
22.8.Hän kertoo etsineensä todisteita keittiöstä, kodinhoitohuoneesta ja olohuoneen kirjahyllystä.
- Ylipäätänsä. Mutta muistaakseni asunto oli aika sekainen ja täynnä tavaraa. Siellä oli aika hankala etsiä.
Hän kertoo tarkastaneensa kaikki purkit esimerkiksi keittiön kaapeissa.
- Ainut mistä en pysty sanomaan, että olenko katsonut sillä kertaa oli esimerkiksi pakastin. En pysty tarkkaan sanomaan, tutkiko joku, mutta minä en sitä katsonut.
- Lisäksi siellä oli aika paljon tyhjiä muropaketteja, joita minä en muista katsoneeni.
22.8.Todistaja kertoo, että hän kävi haastattelemassa Aueria myöhemmin sairaalassa.
- Semmoinen jäi selkeästi mieleen, että ehkä odotin tapaavani hysteerisen perheenäidin, jonka mies on juuri surmattu. Mutta Auer oli hyvin viileä ja asiallisesti vastasi kaikkeen mitä kysyimme.
- Itse kysyin, miksi hän oli laittanut lapsen katsomaan, lähtikö tekijä jo. Hän muistaakseni vastasi, että hänellä oli semmoinen tunne, ettei se tee lapselle mitään.
Itse hän kertoo äitinä ajatelleensa, että lapsen laittaminen katsomaan tekijän perään oli kummallista.
22.8.Hän kävi myöhemmin etsimässä Jukka Lahden kadonneita talvikenkiä asunnossa, mutta niitä ei löytynyt.
22.8.Nyt on taas puolustuksen vuoro kuulustella. Manner tylyttää todistajaa.
- Te ihmettelitte paitsi Auerin rauhallisuutta, myös sitä, miten äiti voi laittaa oman lapsen katsomaan huoneeseen. Kun sieltä tallenteelta kuitenkin käy ilmi, että Auer kysyy [lapseltaan] "oliks se viel siel"? Manner huomauttaa, että tämä tulkintavirhe on käyty läpi jo kahteen kertaan oikeudessa aiemmin, kun tämä todistaja on kertonut muistikuvistaan. Manner tiukkaa, miksi todistaja toistaa virheen vieläkin?
- En osaa sanoa. Olen sanonut, että tämä on minun muistikuvani.
Puolustuksen kuulustellessa tulee myös ilmi, että todistaja on kuulusteltu ensimmäistä kertaa kolme vuotta teon jälkeen. Siinäkään vaiheessa muistikuvat eivät ole välttämättä olleet tarkkoja, vielä vähemmän nyt kuusi ja puoli vuotta surman jälkeen, Manner huomauttaa.
22.8.Syyttäjä kysyy, miksi todistaja on aiemmin kertonut etsineensä pintapuolisesti rikospaikalla. Tänään hän kertoi etsineensä tarkasti.
- Mun mielestäni järjestelmällinen etsintä on sitä, että mennään pala palalta ja puretaan kaikki. Pintapuolisesti tarkoittaa sitä, että katsotaan esimerkiksi irroittamatta listoja.
22.8.Nyt puheenjohtaja kysyy vielä, minkälaista tekovälinettä nainen etsi?
- Teräasetta, hän vastaa.
- Mielikuva oli muustakin astalosta, joka ei välttämättä ole kuitenkaan veitsi.
22.8.Muuta kysyttävää ei ole, ja kolmannen todistajan kuuleminen päättyy.
22.8.Oikeus päättää pitää ruokatauon ja istunto jatkuu kello 13.
22.8.Istunto jatkuu ja seuraava poliisi kutsutaan sisään. Hän todistaa poliisikoiran käyttämisestä Tähtisentien läheisyydessä surmayönä.
22.8.Koiraohjaaja kertoo surmapaikalla käytetyn koiran olleen noin viisivuotias, poliisikoira parhaassa iässään.
22.8.- Kotoa hälytettiin, lähdin sieltä ja otin koiran mukaan. Tapahtumapaikalla oltiin noin puolitoista tuntia (huom, korjattu aiempi puoli tuntia) tapahtuneesta.
22.8.Ensimmäisenä piti selvittää, missä poliisipartiot ja sairaanhoitohenkilöstö ovat liikkuneet. Talon etupuolella oli liikuttu, poliisipartiot myös talon takapihalla.
- Takapiha oli poissuljettu, koska siellä oli kulkenut poliiseja. Suunniteltiin, että tontin sivurajat ja takarajat voidaan tarkistaa.
22.8.Poliisikoira sai jäljen naapurin tontin sivurajalla, mutta jälki kuitenkin hävisi asfaltilla. Surmatalon rajoilla koira ei löytänyt ohjaajan havainnon mukaan mitään jälkeä.
22.8.Tonttia ympäröi pensasaita, joka oli sivuista tiheä. Mitään havaintoja sen läpi kulkemisesta ei huomattu.
22.8.- Se on mun arvioni, että [takapihan kautta] ei ole kukaan kulkenut, poliisi vastaa syyttäjän kysymykseen.
22.8.Nyt kuulusteluvuoro vaihtuu puolustukselle. Ensin kysytään koirapartion saapumisen kellonaikaa, jota todistajan on tarkistettava paperista.
22.8.Koiraa arvioidaan ohjaajan mukaan sen perusteella, miten se on harjoituksissa käyttäytynyt. Naapurin tontin rajalta löytyneen jäljen kohdalla reaktio oli luettavissa koirasta selvästi. Jälki katoaa asfaltilla nopeasti, mikä selittää koiran reaktion katoamista. Koiraohjaaja pitää poissuljettuna, että koira olisi ajanut ns. takajälkeä, eli kulkenut väärään suuntaan jäljen jättäneen henkilön kulkusuuntaan nähden.
22.8.Koiraohjaaja arvioi, että jälki ei ollut aivan tuore, enemmän kuin 10-15 minuutin sisällä jätetty. Kyseinen koira ei ollut ollut aiemmin kiinnostunut eläinten jäljistä, mutta on mahdollista, että kyse oli myös sellaisesta.
22.8.Sellainen korjaus tähän vielä aiempaan tietoon, että koirapartio oli paikalla puolitoista tuntia, ei puoli tuntia surman jälkeen.
22.8.Puheenjohtaja vielä haluaa varmistua, että kyse ei voinut olla eläimen jättämästä jäljestä. Sitten kuulustelu päättyy.
22.8.Syyttäjä haluaa kommentoida, että koiraohjaaja ketoi syyttäjällekin uutta tietoa. Aiemmin ei ole tullut esille, ettei koira ole voinut kulkea eri suuntaan kuin jäljen jättäjä.
- En usko, että kukaan olisi juossut puistoalueelta tielle, kun surmaaja on kuullut, että Auer soitti hätäkeskukseen.
Syyttäjä Kalle Kulmala katsoo, että jälki voi hyvinkin olla surmaajaa etsineen poliisin.
- Mielestäni todistus siitä, että rajojen yli ei kulkenut ketään on hyvin merkittävä.
Puolustus pitää sopimattomana, että syyttäjä kommentoi todistajan sanomisia tässä vaiheessa eikä loppulausunnossa, ja on eri mieltä siitä, mitä todistajanlausunnosta on pääteltävissä.
22.8.Siirrytään seuraavaan todistajaan. Poliisiammattikorkeakoulun poliisikoiralaitoksen kouluttaja Tapani Turunen tulee asiantuntijatodistajana kertomaan poliisikoiratutkimuksen luotettavuudesta.
22.8.Ulvilassa oli surmayönä erittäin hyvät olosuhteet, Turunen arvioi. Ihmisen hajukuva on mahdollista säilyä jopa kahdeksan tunnin ajan, alustan hajukuva vielä pidempään. Ulvilassa hajukuva on voinut säilyä 6-8 tuntia.
22.8.Todistajaa pyydetään katsomaan Ulvilan Tähtisentien ilmakuvaa, johon on merkitty koiran kulkureitit sekä kohdan, jossa se havaitsi jäljen. Kyse ei siis ole ollut surmatalon rajasta, vaan naapuritalon sivurajasta, josta koira on kulkenut asfalttitietä kohden.
22.8.Todistajalta kysytään olisiko koira havainnut jäljen, jos joku olisi kulkenut surmatalon rajojen yli. Havaintoja ei tuona yönä tontin rajoilta tehty.
- Kyllä se koira olisi ne havainnut. En pysty ymmärtämään, jos ei olisi havainnut.
22.8.Nyt yhdeksästä todistajasta on kuultu viisi. Seuraava todistaja on toinen poliisikoiralaitoksen opettaja Ilkka Hormila.
22.8.Todistajanvalan vannomisen jälkeen käydään läpi opettajan työhistoriaa, joka on poliisikoiratyöstä 38 vuoden mittainen.
22.8.Todistajan mukaan siitä ei voida tehdä päätelmiä, kun koira ei tunnistanut hajuyhteyttä verisen veitsen ja Anneli Auerin välillä.
22.8.Puolustus kysyy veitsestä tehdystä toisesta hajutunnistustutkimuksesta, joka on tehty vuonna 2011. Sitä, kenen henkilön hajua on tutkittu, ei täällä salissa ääneen lausuta. Todistajan mukaan myöskään tästä tunnistuksesta ei voida tehdä päätelmiä.
22.8.Todistajan kuuleminen päättyy, ja oikeus pitää tauon ennen krp:n verijälkitutkijan kuulemista.
22.8.Korjaus: nyt saliin todistajaksi saapuva Mika Tauru on Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön verijälkitutkija, ei keskusrikospoliisin.
22.8.Tauru on verijälkitutkimuksen johtavia asiantuntijoita Suomessa. Hän on usein oikeudenkäynneissä asiantuntijatodistajana Helsingissä ja muualla Suomessa.
22.8.Tauru otti itse yhteyttä Porin poliisiin, kun hän kuuli että Auer on tunnustanut teon. Hän totesi paikallispoliisille, ettei Auer ole voinut tehdä tekoa punainen t-paita yllään. Näin hän tuli mukaan tutkimuksiin.
22.8.Katsotaan pariskunnan sängyssä olevia verijälkiä. Taurun mukaan uhri on ollut siinä verta vuotavana suhteellisen pitkän aikaa, sillä lakanasta näkyvät laajat yhtenäiset verialueet. Taurun mukaan lakanasta näkyvästä kuviosta on myös pääteltävissä, ettei Lahti ole ollut istumassa sängyllä, kun vammat ovat syntyneet.
22.8.Katsotaan Auerin yllä poliisien tullessa ollutta punaista t-paitaa. Taurun mukaan on mahdotonta, että Auer olisi surmannut Jukka Lahden tämä t-paita yllään, sillä uhri verta pitäisi olla siinä paljon enemmän.
22.8.Nyt katsotaan kuvia murhapaikalta. Kuvissa näkyy, miten paljon veriroiskeita Lahden surmaamisesta on tullut. Uhrin yksityisyyden kunnioittamiseksi kuvat ruumiista katsottaneen suljetuin ovin.
22.8.Nyt katsotaan kuvaa Auerin jalkapöydän päällä olleista veritipoista. Tauru pitää todennäköisenä, etteivät tipat ole Auerin omasta haavasta tippunutta verta vaan vereentyneestä tekovälineestä, jota hän on pidellyt.
22.8.Lisäksi Tauru pitää todennäköisenä, että Auerin käsissä olisi ollut verta, jos joku olisi haavoittanut häntä. Yleensä ihminen tarttuu vaistomaisesti siihen kohtaan, johon häntä on haavoitettu.
22.8.Puolustus alkaa kuulustella Taurua seuraavaksi. Ensin Manner kysyy, missä vaiheessa punainen t-paita on laitettu päälle.
- Minun käsittääkseni t-paita on laitettu päälle, kun surmatyö on tehty. Kun t-paita on laitettu päälle, hän on itse aiheuttanut vamman.
22.8.Miten Auerin tukassa ja kasvoissa ei ollut verta?
- Jos hän on itsensä pessyt, sormensa pessyt. Jos ihminen menee pesemään käsiään, hän katsoo peilistä samalla kasvonsa, jos siellä jotain verta on.
Rajoittuisiko veri pelkästään kasvoihin?
- Kyllä tukassakin voi jotain pieniä pisaroita olla.
Taurun mukaan hiusten pieniä pisaroita ei ole välttämättä havaittu.
22.8.Tauru pyytää oikeutta näyttämään selostuksensa tueksi kuvaa Auerin rinnasta valuneesta verinorosta, mutta oikeuden mukaan ne kuvat ovat ilman yleisön läsnäoloa katsottavia. Tauru ihmettelee käytäntöä, ettei häveliäisyyssyistä katsota oleellisesti oikeudenkäyntiin liittyviä kuvia. Hän tyytyy kuvailemaan verinoroja ja tippoja siten, kuin ne olisivat hänen omassa vartalossaan.
22.8.Seuraavaksi aletaan katsoa rekonstruktiovideota. Aito ovi aidossa paikassaan, syyttäjä täsmentää. Video on 28 minuuttia pitkä.
22.8.Videossa poliisit kulkevat rikotusta terassinoven ikkunasta eri olosuhteissa. Videolla näkyy, miten vaikea ikkunasta on kulkea vahingoittamatta itseään lasinsiruihin tai ilman, että sirujen päälle astumisesta kuuluisi ääniä hätäpuhelun taustalle.
22.8.Tauru keskeyttää videon katsomisen ja pyytää kiinnittämään erityishuomiota siihen, miten ovessa ulkona näkyvät verijäljet ovat luonnottomissa, lavastetuissa paikoissa. Kukaan ovitehtävää suorittavista poliiseista ei tartu kyseiseen kohtaan ulos astuessaan.
22.8.Syyttäjä pyytää myös kiinnittämään huomiota siihen, miten helposti oven saisi auki ikkunan rikkomisen jälkeen tai surmaajan astuessa ulos. Jostain syystä surmaaja on kuitenkin kulkenut myös pois mennessään rikotusta ikkunasta.
22.8.- Tämä on asia, mitä missään vaiheessa ei ole tullut esille, ei käräjäoikeudessa, ei hovioikeudessa. Kellään poliiseista, jotka tätä suorittivat, ei voi olla ollut missään vaiheessa käsitystä, mistä tässä on kysymys, Tauru viittaa talvella 2011 tehtyyn tutkimukseen.
22.8.- Käden saaminen tänne on täysin mahdotonta, Tauru osoittaa terävän, ison lasinsirpaleen vieressä näkyvää jälkeä.
- Tämä on lavastus.
22.8.Nyt osapuolet katsovat kuvia sekä tapahtumapaikalta että myöhemmin tehdystä rekonstruktiosta.
22.8.Auer kommentoi uusia todisteita asianajajalleen aktiivisesti.
22.8.Taurun mukaan verisistä kengistä syntynyt liukumajälki viittaa vahvasti siihen, että ne on tehty lavastaen käsi sisällä kengässä. Aidosti kuvatunlaisessa tilanteessa astuttu kengänjälki liukuu täysin toiseen suuntaan.
22.8.Tauru luettelee useita jälkiä, jotka ovat hänen mielestään selvästi lavastettuja Ulvilan murhatalossa. Asiaa on myös testattu jälkikäteen.
- Käytettiin ihan oikeaa ihmisverta, Tauru kertoo tutkimuksesta, jossa hän oli mukana.
Tauru kertoo myös havaintonsa siitä, miten murhatalosta ei löydy kuin oikean jalan kengänjälkiä.
- Pidän vähän ihmeellisenä sitä, että tässä ei kyllä vasemman jalan jälkiä missään näy.
22.8.Tauru pomppii salissa yhdellä jalalla havainnollistaakseen, millaisessa tilanteessa murhapaikalle olisi saattanut tulla ainoastaan oikeasta kengästä tulleita verisiä kengänjälkiä.
22.8.Tauru kaivaa esiin Auerin tekemän kuvan siitä, miten hän olisi saanut punaiseen paitaansa Jukka Lahden verta. Hän on kertonut yrittäneensä koskettaa miestään kylpyhuoneen oven kautta, kun tämä makasi lattialla.
- Tämä on ihan täyttä potaskaa. Tällä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
22.8.Kylpyhuoneen ovessa ei ole ollut sellaisia jälkiä, että se olisi koskettanut Jukka Lahden päätä sen jälkeen, kun tämä oli murhattu. Näin olisi täytynyt tapahtua, jos Anneli Aueriin olisi tullut verijälkiä niin kuin tämä on kuvaillut.
- Tätä ovea ei ole avattu niin kuin Anneli Auer väittää, Tauru toteaa.
22.8.Nyt katsotaan rekonstruktiovideo tilanteesta. Se osoittaa Taurun mukaan viimeistään, ettei kylpyhuoneen ovea voi avata kuten Auer on kertonut ilman, että oveen jäisi jälkiä Lahden murjotusta päästä.
22.8.- Johtopäätös on se, että Anneli Auer valehtelee tässä asiassa. Tällä tavalla hän ei ole voinut koskettaa Jukka Lahtea. Ei ole mahdollista mennä tällaiseen asentoon. Se ei onnistu millään tavalla, se on mahdottomuus.
- Mikä on tärkeämpää, Anneli Auer on väittänyt saaneensa tällä tavalla veren t-paitansa taakse.
22.8.Nyt Manner täsmentää, ettei Auer ole väittänyt saaneensa verta paitaansa näin.
- On sanonut, että tämä on yks mahdollisuus.
22.8.- Jos hän pystyisikin koskettamaan Jukka Lahtea tällä tavalla [ovesta], hän ei voi mitenkään saada hihoihinsa verta siten, Tauru kuittaa.
22.8.Todistaja kuvailee hyvin elävästi, millaisia veriroiskeita ihmisestä tulee eri tilanteissa. Tuomarit kuuntelevat Taurun esitelmää herkeämättä.
22.8.Tauru jakaa osapuolille keltaisia muistilappuja, joihin hän on piirtänyt pisteitä. Hän havainnoi sitä, ettei tällaisesta veripisteestä synny sellaista jälkeä, mikä Auerin paidassa on.
22.8.Nyt Tauru kaivaa laukustaan pienen pumpun. Hän alkaa hakkaamaan sillä pöytää ja kertoo samalla, miten verijäljet lentäisivät ympäriinsä, jos pöytä olisi ihminen.
22.8.Oikeustoimittajan kommentti: Harvoin näin värikästä asiantuntijalausuntoa näkee suomalaisessa oikeudenkäynnissä.
22.8.Taurun mukaan Auerin t-paidassa ei ole sellaisia pisaroita, jotka viittaisivat ulkopuolisen tekemään nopeaan iskuun. Nyt kun t-paita tuli puheeksi, Tauru vielä pyytää saada kertoa laajemmin paita-asiasta. Syyttäjä kysyy, salliiko oikeus. Puheenjohtaja myöntää luvan.
22.8.Mitä Auerin t-paidassa ei ole? Lasinsiruja ei löydy lainkaan t-paidasta, vaikka hän kertomansa mukaan olisi seissyt lasisateessa, Tauru huomauttaa vaikkei ole varsinainen alan asiantuntija. Jälleen Tauru ottaa käteensä pumpun ja nousee seisomaan näyttäen sitä, miten murhaaja olisi pitkään hakannut lasia voimakkaasti.
- Onhan se maailman ihme, jos ei yhtä ainutta lasinhiukkasta löydy hänen paidastaan.
22.8.Lasinpalaset olisivat lentäneet ainakin neljän metrin päähän, jos lasi olisi rikottu. Auerin yllä ollut puuvillapaita olisi vielä ollut omiaan imaisemaan hienonhienot lasinsirpaleet.
22.8.Syyttäjä huomauttaa, että lasinsiruihin palataan myöhemmin. Tästä huolimatta todistaja jatkaa esitelmöintiään seisten.
- Tämä vain vahvistaa sitä, mitä minä sanoin.
22.8.Tauru kertoo eilen keskustelleensa keskusrikospoliisin lasiasiantuntijan kanssa. Hän halusi ottaa asian esille, koska asiantuntijaa ei ollut kutsuttu oikeuteen.
- Mulle tuli vähän yllärinä, että tänne ei tule ketään [lasiasiantuntijaa] puhumaan.
22.8.Puolustus tiedustelee syytä, miksi Tauru on ollut itse niin aktiivinen lasisiruasian suhteen.
- Pelkään, että tässä ei tule kaikki asiat huomioitua.
Tauru sanoo, että lasinsiruasia on ollut hänelle tärkeä todiste yhdessä verijälkien kanssa.
- Jos pikku asiat pirstoutuvat sinne tänne, kokonaisuus ei tule esille.
Hän korostaa vielä motiiviaan oma-aloitteisuuteen.
- Haluan, että asia tulee ymmärretyksi, että oikeus tapahtuu tässä asiassa.
22.8.Taurun kuuleminen on päättynyt. Tänään vielä naapurit todistajina, mutta nyt tauko.
22.8.Nyt tulee todistajaksi syyttäjän kutsumana Auerin entinen naapuri Tähtisentieltä. Häntä pyydetään seisomaan todistajanvalan ajaksi.
22.8.Iäkkäämpi mies kertoo, että hänen asuntonsa etäisyys Auerin entisestä asunnosta on noin kymmenen metriä.
22.8.Todistaja kertoo vaimonsa pyytäneen, että hän käy pistämään pyykit kuivumaan. Hän kertoo katsoneensa kelloa, joka näytti 00.50.
- Katsoin Auerille päin, siellä oli täysi valaistus. Kun vein pyykit narulle kuivumaan, ihmettelin kuinka ne valot on kokonaan päällä tähän aikaan. Yleensä Auerit menivät aikaisin nukkumaan.
22.8.Syyttäjä pyytää miestä katsomaan kuvaa, joka on otettu samaan vuodenaikaan kuin murha tapahtui. Pimeällä kuvatussa talossa on kaikki valot päällä. Mies arvelee, että kuva on otettu heidän verannaltaan, samassa paikassa jossa hän seisoi murhayönä.
22.8.Syyttäjällä ei muuta kysyttävää ja puolustus haluaa palata miehen kuulusteluun, joka tehtiin toukokuussa 2007. Puolustus myös pyytää miestä osoittamaan ilmakuvasta, mikä on toisen naapurin talo. Todistaja ei heti löydä taloa kuvasta.
22.8.Todistaja on kertonut kuulleensa myös kolinaa omalta terassiltaan aiemmin samalla viikolla, puolustus haluaa palata myös tähän.
22.8.Puolustus kysyy myös punaisesta Volvosta, jonka todistaja oli nähnyt kiertelevän hiljaa Tähtisentiellä. Auton kuljettajaa ei ole löydetty. Mies kertoo kiinnittäneensä autoon huomiota, koska hänellä on samanmerkkinen auto.
22.8.Hän kertoo nähneensä auton muutamaa päivää ennen murhaa.
22.8.Puheenjohtaja vielä kysyy, miten todistaja osaa yhdistää valohavainnon oikeaan ajankohtaan.
22.8.Todistajan kuulustelu lopetetaan, ja liveseuranta päättyy tältä päivältä. Oikeudenkäynti jatkuu maanantaina.

26.8.Maanantaina oikeudenkäynti jatkuu kello 9.30.

Toimittajana toisella viikolla Jarkko Sipilä.
26.8.Oikeussalin oven kupeessa palaa vielä punainen valo. Tänään maanantaina juttua seuraa Jarkko Sipilä.
26.8.Jutun käsittely jatkuu.

Ensimmäinen todistaja on Esa Koivuniemi, rikosylikonstaapeli Satakunnan poliisilaitokselta. Hän oli 1.12.2006 tapahtuneessa murhassa tutkijana alkuvaiheessa.
26.8.Anneli Auer istuu kysymyksiä esittävän asianajajansa Juha Mannerin vieressä. Auer on pukeutunut mustiin. Toimittajia ja muuta yleisöä salissa on salissa hieman yli kymmenen.
26.8.Koivuniemen mukaan rikostutkinta ei poikennut tavanomaisesta. Hänen mukaansa isompi ryhmä poliiseja tutki talon uudestaan noin viikon murhan jälkeen. - Ei sitä hammasharjalla perattu. Ylimalkaisempaa se oli.
- Me emme tehneet varsinaista teknistä tutkintaa, Koivuniemi sanoo. - Ajatuksena oli kiertää naapurustoa, jos joku olisi kuullut ääniä.
26.8.Koivuniemi tarkentaa. Ensin rikospoliisit tutkivat talon kerran, sitten tekniikka oli paikalla ja kolmas käynti oli 4-6 päivää murhan jälkeen. - Tutkintaporukassa oli ajatus, että voisi sen vielä uudestaan katsoa.
- Taktiset tutkijat miettivät alussa kaikkia mahdollisuuksia. Se linjautui niin tutkinnanjohtajan toimesta, että katsotaan ulkopuolista. Tekniset tutkijat etsivät jälkiä ulkopuolisesta. Tutkinnanjohtaja ilmoitti, että hän pitää Aueria ulkopuolisena.
26.8.Koivuniemi kertoo kirjoittaneensa poliisin palaverihuoneen seinälle "Vaimon osuus", mutta seuraavana päivänä se oli pyyhitty pois. Hänen mukaansa moni tutkintaryhmästä olisi halunnut jo selvittää Auerin osuuden tarkemmin.
- Ei otettu sillä tarkkuudella kun olisi normaalisti otettu. Tekniikka ei tutkinut Auerin osuutta niin tarkasti kuin olisi pitänyt, poliisi sanoi.
Koivuniemen mukaan tämä oli tutkinnanjohtajan linjaus. - Me laadimme toisena päivänä kollegan kanssa A4:n, johon kokosimme ristiriidat, epäillyttävät ja ihmetyttävät asiat Auerin osuudesta. Mulle jäi käsitys, että se ei vaikuttanut mitenkään.
26.8.Koivuniemen mukaan tutkijat olivat ihmetelleet näitä:
- hätäkeskusnauhalla ei kuulunut tappelua
- Miksi Auer ei soittanut nopeammin hätäkeskukseen
- Auer ei ollut vienyt lapsia turvaan
- Tekoase oli ohutteräinen fileerausveitsi, jollaisia löytyy keittiöistä
- Asunto oli yleisesti epäsiisti
26.8.- Kuka tutkintaa johti? Auer kysyy.
- Joutsenlahti sitä johti, Koivuniemi kertoo. - Muistaakseni Joutsenlahti antoi näitä ohjeita.

26.8.Toisen poliisitodistajan vuoro. Tämäkin on Auerin kutsuma: Jouni Koskensalo. Hänkin oli poliisitutkinnassa mukana. Kaikkiaan poliiseja oli 15-20.
26.8.- Kaappeja ei availtu. Enemmän se oli pintapuolinen tarkastus, Koskensalo kertoo. Poliisit etsivät ensimmäisessä tutkinnassa tekoasetta ja kenkiä. Toinen tutkinta myöhemmin oli tarkempi.
26.8.Auerin asianajaja tenttaa poliisia siitä miten alkuvaiheen tutkintaa tehtiin. Koskenniemi kertoo, että hänen tekemisissään naapurien puhutteluissa ei tullut mitään erityistä ilmi.
26.8.Jouni Koskensalo kertoo epäilleensä myös Aueria ja hän oli mukana kirjoittamassa muistiota Auerin osuudesta. Koskensalon mukaan Auer olisi pitänyt tutkia tarkemmin, mutta tutkinnanjohtaja linjasi toisin.
26.8.- Jäikö jotain tutkimatta Auerin osuudesta? syyttäjä kysyi.
- Tekninen tutkinta lähti ulkopuolisesta tekijästä ja ne paikat, jossa ulkopuolinen tekijä olisi voinut liikkua, on tarkastettu hyvin. Asunnon teknisessä tutkinnassa olisi pitänyt selvittää tarkemmin Auerin osuus. Kuitututkimuksia olisi pitänyt tehdä tarkemmin koko asunnossa. Asunto olisi pitänyt sulkea pidemmäksi aikaa, siten että kaikki olisi pitänyt voida tutkia.

26.8.Koskensalon mukaan talossa oli vain poliisin eristysnauha. Avaimilla sinne pääsi sisään kuka tahansa, poliisi kertoo. Vartiointia ei ollut.
26.8.- Olisi pitänyt katsoa kaikki huoneet ja kaikki kaapit. Auerin osuutta ei huomioitu tarkemmin ja teknistä tutkintaa olisi pitänyt kohdistaa myös Aueriin itseensä. Esimerkiksi Auerin jalkapohjat olisi pitänyt dokumentoida mahdollisten haavojen takia. Auerilta ei otettu kynnenalusnäytteitä. Niistä olisi voinut löytyä kuituja ja dna:ta, rikostutkija sanoo.
- Onko Auerilta irronnut hiuksia väkivaltaisesti? Onko hiuksissa verta? Koskensalo luettelee. – Siinä jäi selkeästi seikkoja tutkimatta.

26.8.Poliisitodistajat jatkuvat. Nyt on vuorossa teknisessä tutkinnassa mukana ollut, vanhempi rikoskonstaapeli Jyrki Tuomi.
26.8.- Tutkinta oli erittäin tarkkaa. Jos mä tutkin huoneen, katson kaikki.

26.8.Auerin asianajaja kysyy roskakorien tutkinnasta. - Katsoin ne pintapuolisesti, kaksi tai kolme päällimmäistä pussia, poliisi kertoo.
26.8.Tutkija kertoo etsineensä "avoimin mielin" kaikkea, joka olisi voinut liittyä juttuun, muttei löytänyt tutkimistaan huoneista, mm. keittiö, pesutilat ja sauna, mitään merkittävää.
26.8.- Auerin osuudesta tuntuu olevan erilaisia käsityksiä Satakunnan poliisissa, asianajaja Manner totesi ja kysyi Tuomen kantaa.
- Kokenut tutkija hakee kaikkia vaihtoehtoja, poliisi vastasi.
26.8.- Juttu oli ihan perushenkirikos, Tuomi kertoo. Hän oli siirtynyt jo talousrikostutkintaa, mutta lähti mukaan jos porukkaa tarvittiin.
26.8.- Mitä tutkintalinjoja jutussa oli?
- Mitä tarkoitatte?
- Joku Volvo siellä liikkui? Manner kysyi.
- Sekin oli yksi tutkintalinja. Haettiin ajoneuvorekisteristä ja sopivia oli muutamia tuhat. Se ei koskaan selvinnyt.
- Oliko muita selvittämättä jääneitä linjoja?
- Olin mukana muutaman kuukauden, joten en tiedä.
26.8.Syyttäjän vuoro. Hän aloittaa keittiöstä ja kysyy jääkaapista ja pakastimesta.
Tuomi kertoo tutkineensa ne molemmat. - Erittäin vähän tavaraa perheelliselle. Pakastimessa oli ranskalaisia ja jääkaapissa ketsuppia ja jugurttia.
- Tyhjensittekö pakastimen?
- En.
- Avasitteko pusseja?
- En.

26.8.Syyttäjä kysyy miten tutkija päätteli mitkä asiat liittyvät juttuun?
- Etsimme tekovälinettä, tekstiä paperista. Sellaista mikä kokemuksen ja ammattitaidon mukaan voisi liittyä tai auttaa tutkintaa.
26.8.Oikeuden puheenjohtaja kysyy: - Tiesittekö millaista tekovälinettä etsitte?
- Olin nähnyt uhrista kuvan ja sellaista siihen sopivaa etsittiin.
Puheenjohtaja, laamanni Martti Juntikka kysyy myös tältä poliisitodistajalta asunnon siisteydestä. Kaikki kolme ovat kuvanneet asuntoa epäsiistiksi.
26.8.Juttu etenee hyvin aikataulussa. Todistajien kuulemiset ovat napakoita, eikä sen paremmin puolustus tai syyttäjä jaarittele. Asiat kysytään ja sitten seuraava tiskin taakse.
26.8.Nyt on vuorossa Matti Mäkinen. Hän on entinen poliisin tekninen tutkija, joka oli tutkimassa murhataloa.
26.8.Mäkinen vannoo valan puheenjohtajan pyynnöstä seisaallaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten yleisenä tapana oli, että kaikki salissa olevat seisovat valan aikana, mutta nyt enää todistaja.
26.8.Mäkinen oli poliisina noin 40 vuotta ja oli mukana noin sadan henkirikoksen tutkinnassa.
- Rikospaikkatutkinta hankkii tietoja taktiselle tutkinnalle kuulusteluja varten.
26.8.- Rikospaikkatutkinnassa ensin valokuvataan yleisesti ja sitten tutkitaan yksityiskohtia, Mäkinen kertoo perusasioista. Tutkinnasta syntyy sitten pöytäkirja taktisten tutkijoiden avuksi.
26.8.Mäkinen kertoo olleensa vastaava rikospaikkatutkija ja tuli paikalle, kun hänet sinne hälytettiin.
26.8.Mäkinen kertoo olleensa alkuillasta Antinkartanon palvelutalon tulipaloa tutkimassa, ehtineensä kotiin ja lähteneensä sitten Tähtisentielle. - Mietin aluksi olisiko tuhopolttaja ollut liikkeellä, kun paikkojen väli on vain noin kilometri.
26.8.Rikospaikalla oli ollut yksi poliisipartio ja ambulanssihenkilöstö. - Kuvasin heidän kengänjälkensä aluksi.
- Mulla oli sellainen tapa, että aloitin aina tutkinnan sellaisesta paikasta, jossa olosuhteet voivat muuttua. Niinpä ensin tutkittiin terassia ja ovea, koska ulkona oli talvi. Sisällä olosuhteet eivät muuttuisi.
26.8.Tekninen tutkija Mäkinen: Ulko-oven ikkuna on rikottu ulkoapäin. Verho oli pudonnut sisäpuolelle ja sen päällä oli lasia.
26.8.- Olen kuullut, että joku on väittänyt että lasi on rikottu sisältä päin, mutta lasi on rikottu ulkoapäin.
Mäkinen kertoo rikospaikkahavaintoja ja viittaa valokuviinsa.
Mäkinen korostaa, että ikkunalasia ei ole voitu rikkoa rikospaikkahavaintojen mukaan ulkoa.
- Pidän ihan varmana, että ikkuna on rikottu ulkopuolelta.
26.8.Ulos terassille lentäneet lasinsirut selittyvät sillä, että lasi oli kolminkertainen. Lasit rikkoutuvat ja isompia palasia on rikkoutunut lasien väliin, joita ulkoa tullut tekijä on sitten käsin ottanut ja heittänyt terassille.

26.8.Syyttäjä on väittänyt, että Auer on rikkonut lasin sisältä lavastaakseen ulkopuolisen tekijän. Rikospaikkatutkija Mäkinen on sitä mieltä, että lasi on varmasti rikottu ulkoa.
26.8.Retkikirves, lihanuija tai sodanaikanen pioneerityökalu sopisivat jälkien perusteella rikospaikkatutkija Mäkisen mukaan niin ikkunan rikkomiseen (jäljet karmissa) kuin Jukka S. Lahden surmaaiseen (päävammat).
26.8.- Voisin päätellä, että Jukka S. Lahti ollut ikkunan takana ja saanut ensimmäiset pääiskut, kun tekijä on tullut sisään ikkunan kautta, rikospaikkatutkija kertoo salissa. Sen jälkeen tapahtunut puukotus ja lopuksi iskut työkalulla päähän.
26.8.Jukka S. Lahti on kamppaillut surmaajaa vastaan. Siitä kertovat käsien torjuntavammat.
- Lahtea ei ole ylitapettu, ex-poliisi arvioi. Lahti on tarratunut tekijän kaulaan ja puukkovammoja selkään on syntynyt siinä tilanteessa. Jossain vaiheessa ote on herpaantunut ja hän on kaatunut lattialle. Sen jälkeinen vatsaan kohdistunut väkivalta ei ole kostomaista, vaan fileerausveitsen terä on vääntynyt, eikä surmaaminen veitsellä ole sen takia onnistunut.
26.8.Auerin oma hengenvaarallinen, keuhkoon ulottunut vamma on suora, puhdas pistovamma. Isku on annettu ennen kuin filerausveitsen terä on vääntynyt, rikospaikkatutkija arvioi.
26.8.Rikospaikkatutkija Mäkisen mukaan asunnosta löytyneet kengänjäljet eivät ole lavastus, vaan voineet jäädä kamppailussa.

26.8.Mäkinen oli paikalla Lahden ruumiinavauksessa. - Minusta siinä ei ollut mitään rituaalimaista, hän viittaa syyttäjien esittämiin vihjauksiin saatananpalvontaan. - Jäljistä saa minkä tahansa kuvion minkä viittii keksiä, vaikka kolmion, tikku-ukon tai pikku-Otavan.
26.8.Rikospaikkatutkija Mäkinen on tärkeä puolustuksen todistaja. Kertomus viittaa selkeästi ulkopuoliseen tekijään.
26.8.Rikospaikkatutkijan arvio: Jukka S. Lahden haavat jalkapohjassa kertovat siitä, että hän on ollut pystyssä ikkunan rikkomisen jälkeen ja kävellyt lasissa.
26.8.- Joku kysyi miksi en tutkinut Anneli Auerin jalassa ollutta verta, Mäkinen sanoo. - Vastasin, että Auer vietiin sairaalaan ja jalka meni mukana.
26.8. - Tekninen tutkinta tähtäsi siihen, että ensin tutkittiin ulkotiloja. Seuraavaksi oli tarkoitus saada ruumis pois. Otin kuituteipit ja muut ruumiista ja sitten se vietiin pois. Ruumis tutkittaisiin tarkemmin ruumiinavauksessa ja olin siinä mukana. Sen jälkeen asunto eristettäisiin ja sen jälkeen asunnossa tutkittaisiin muut olennaiset asiat, Mäkinen kertoo. Hän oli mukana ruumiinavauksessa, muttei palannut asunnolle enää, vaan asia siirtyi muille tutkijoille.
26.8.Rikospaikkatutkija: Poliisikoira oli löytänyt kauempaa talosta jonkun hajujäljen tekoyönä. Itse talon läheltä ei hajujälkiä ollut hänen kokemuksensa mukaan löydettävissä, koska paikalla oli liikkunut niin paljon poliiseja.
26.8.Rikospaikkatutkijan todistus jää kesken, kun oikeus pitää tauon. Juttu jatkuu 13.20.
26.8.Seuranta jatkuu ruokatauon jälkeen.
26.8.Vielä palaa punainen valo oven vieressä.
26.8.Valo vaihtuu vihreäksi ja käsittely jatkuu. Salissa kuullaan Jukka S. Lahden murhan teknistä tutkintaa johtanutta Matti Mäkistä.
26.8.Mäkinen kertoo, että uudet tutkijat ovat pyytäneet häntä muuttamaan esitutkintapöytäkirjan valokuvaliitetta. Se tapahtui syyskuussa 2009, vähän ennen kuin hän jäi eläkkeelle.
26.8.Tieto on mielenkiintoinen, mutta Auerin asianajaja Manner ei jatka tästä aiheesta. Epäselväksi jää miksi pöytäkirjaa piti muuttaa. Manner siirtyy hätäkeskuspuheluun, jonka Mäkinen on litteroinut.
26.8.Mäkinen kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että puhelussa kuuluu vain Auerin, tyttären ja uhrin ääntä. - Se pisti korvaan, että tekijän ääntä ei kuulu missään. Puute ihmetytti.
26.8.Mäkinen kertoo aiemmasta tapauksesta, jossa he olivat tarkemmin tutkineet hätäkeskuspuhelun tallennuskykyä. Ampumaradalla oli ammuskeltu kokeeksi, mutta silloin laukauksista osa ei tallentunut hätäkeskuksessa lainkaan. Mäkinen kertoo myös lankapuhelimen mikrofonin muodosta ja suuntakuviosta. Hänen mukaansa sen tarkoitus on poistaa sivuääniä. - Se ottaa vain yhdestä suunnasta. Tarkoitus ei olekaan, että muut äänet kuuluvat.
Hätäkeskuksessa digitallennin tallentaa myös vain puhetaajutta.
26.8.Ex-poliisi Mäkinen on siis puolustuksen kutsuma todistaja.
26.8.Mäkisen käsityksen mukaan Jukka S. Lahti kuolee kun Auer on puhelimessa. Tämä on päätelmä hätäkeskustallenteesta.
26.8.Manner siirtyy poliisin tekemiin rekonstruktioon asunnosta poistumiseen. Mäkisen mukaan nämä rekonstruktiot ovat lavastuksia. Oikea murhamies on vain paennut jäljistä välittämättä. - Se on vain mennyt vauhdilla.
26.8.Mäkisen mukaan poliisin ns. pesuhuonerekonstruktiossa on myös virhe. Poliisi on sijoittanut ruumiin omassa rekonstruktiossa liian lähelle ovea. Kyse on siitä onko Auer kyennyt oven kautta koskettamaan uhria ja saada hihaansa uhrin verta.
26.8.Mäkisellä on valokuva aidosta rikospaikasta ja siinä ovi aukeaa enemmän kuin poliisin rekonstruktiossa.
26.8.Syyttäjän vuoro kysyä: - Kummastuttaako teitä tässä mikään?
- Ei erityisemmin. Teen paikkatutkintaa ja jälkien perusteella muodostan kuvan siitä mitä on tapahtunut. Tämän rikospaikan jälkien mukaan minusta ikkuna on rikottu ulkopuolelta, Lahti on ollut pystyssä. Iskut päälaelle ovat voineet tulla silloin. Lahti on mennyt polville ja sekaisin. Tekijä tulee ikkunasta sisään, Lahti on tointunut. On syntynyt tappelu, pistelty puukolla tuloksetta. Otettu toinen työkalu ja viimeistelty sillä.
26.8.Voiko olla toista vaihtoehtoa? syyttäjä jatkaa.
- En ole havainnut ristiriitaa.
Mikään ei ole hämmästyttänyt?
- Se, että poliisit eivät ole kysyneet tarkemmin minulta.
26.8.Mäkisen mukaan tapaus ei vaikuta kostolta, koska uhri ja tekijä eivät ole puhuneet toisilleen.
26.8.- Jos on tappamisen meininki, niin miksi ei heti kirvestä päähän? syyttäjä Valkama kysyy viitaten puukoniskuihin.
- En osaa sanoa. Ehkä on mietitty verijälkiä.

26.8.- Miten on tultu sisään puukko toisessa kädessä ja kirves toisessa? syyttäjä Valkama ihmettelee.
- En tiedä missä on ollut.
26.8.- Miksei tekijä sitten ole käyttänyt ovea? Miksi könytty ikkunasta ulos ja sisään? Valkama kysyy.
- Kaikki murhaajat eivät ole fiksuja. Jos ei ole hoksannut. Kokeilin, että ovea ei ole avattu.
26.8.Syyttäjä Valkaman tarkoituksena on kyseenalaistaa rikospaikkatutkijan päätelmiä. Hän kysyy verijälkien puutteesta ja synnystä sekä Lahden paikasta.
26.8.- Tuleeko nyt faktaa vai fiktiota? syyttäjä Valkama kysyy, kun Mäkinen kertoo Lahden ripustautuneen tekijän kaulaan.
- Se on johtopäätös, kun rinta on ehjä.
26.8.Jos lattialla on runsaasti verta, niin miksi missään ei ole vasemman kengän jälkiä? Valkama ihmettelee.
- Ei ole ainakaan kuvattu. Rikospaikalla kuvattiin vaan vertailukelpoisia jälkiä, jos joskus löytyisi sille esimerkiksi kenkä. Ehkä verta on osunut vain oikeaan kenkään.
- Eikö pitäisi olla kaksi jälkeä uhrin vieressä, jos tekijä lyö ne tappavat iskut siitä.
- Uhrin oikea kenkä on ollut ehkä ruumiin päällä. Ehkä vasen kenkä ei ole osunut vereen.
- Aha, Valkama kommentoi.

26.8.Tämä on vähän hyppelevää, syyttäjä sanoo.
- Ei se mitään.
Kauanko kestää vajaan 80 jäljen aiheuttaminen uhrille?
- Niitä oli 71... Miten nopeasti niitä tikkaa, ehkä puolitoista minuuttia.
- Isku per sekunti?
- Ei siihen nyt kauaa mene, mutta voi se kestää kauemminkin. Ei sitä pysty kukaan koskaan sanomaan.
26.8.Nyt siirrytään jalkapohjan haavoihin. Montako niitä oli? Valkama kysyy.
- Toistakymmentä, Mäkinen sanoo.
Yksi, Valkama korjaa.
- Ei pidä paikkaansa. Mä kattelin niitä paikan päällä talossa ja ruumiinavauksessa.
Mäkinen etsii papereista valokuvaa ruumiin jalasta ja löytää sen.
- Onhan tässä nyt monta reikää. Mä tutkinen ne jalkapohjat siellä ruumishuoneella.
Mäkinen laskee kuvasta toistakymmentä haavaa.
26.8.- Nämä liitteiden kuvat ovat muuten alkuperäisestä tiedostosta pakattuja kuvia. Alkuperäiset kuvat on siirretty kamerasta poliisilaitoksen koneelle. Jos ne kuvat löydetään, niin niistä voidaan tehdä osasuurennoksia, Mäkinen kertoo.
26.8.- Oletteko ollut asian tiimoilta (Helsingin väkivallan tutkijaan Mika) Tauruun yhteydessä?
- Tauru on tuttu vain televisiosta.
26.8.Syyttäjä kysyy onnistuiko kuidutus? Kuidutus tarkoittaa kuitunäytteiden ottamista.
- Niitä otettiin ikkunasta ja ruumiista.
Onko mahdollista, että kuidut lentelevät siellä?
- Kun ikkuna on rikki ja joku avaa oven, niin ilmavirrassa ne voivat lennellä.
Olisiko pitänyt kuiduttaa paremmin?
- Olisi varmaan pitänyt. Minä olin siellä siihen saakka kun ruumis saatiin ulos. Sitten piti eristää ja palata seuraavana päivänä, mutta muut miehet tulivat sinne hoitamaan sitä.
26.8.Valkama ilmoittaa, ettei muuta kysyttävää ole. Lasten asianajaja kysyy missä vaiheessa Mäkinen tuli vakuuttuneksi, että tekijä on ulkopuolinen.
- Tein tutkimusta ja suljin vaihtoehtoja pois. Jos en saa käsitystä, että tekijä on sisäpuolelta, niin sitten vahvistuu käsitys, että tekijä on ulkopuolelta.
Miksi te ette jatkaneet teknistä tutkintaa talossa?
- Tein kuvausta sairaalassa ja hoidin paperisotaa.

26.8.Kuka vastasi teknisestä tutkinnasta siellä? Manner haluaa tietää.
Mäkinen kertoo, että kollega teknisestä tutkinnasta ja taktisen tutkinnan miehet.
- Minua ei siellä tarvittu. Oli muitakin rikoksia.
26.8.Mäkisen kuuleminen saadaan päätökseen.
26.8.Istuntosuunnitelman mukaan tänään kuullaan vielä krp:n veritutkijaa ja oikeuslääkäreitä. Nyt salissa käydään vielä läpi Mäkisen oikeuteen tuomia valokuvia ja suurennoksia niistä. Niitä jätetään Auerin puolesta todisteiksi.
26.8.Mäkinen on kirjoittanut muistion, joka annetaan oikeudelle. - Tämä juttu on vaivannut minua ja kirjoitin sen kesällä. En ole missään kaksisessa kunnossa ja näin oikeudenkäynnissä olisi jotain jos olisin kupsahtanut pois.
26.8.Mäkisen kuulemisen piti jo päättyä, mutta oikeuden puheenjohtaja tarkistaa vielä yksityiskohtia.
26.8.- Pääasia on, että joku totuus tästä selviäisi. Minua on vaivannut, että poliisi ei ole kuullut minua kuuteen vuoteen, vaikka olin rikospaikan päätutkija. Täälläkin olen ollut puolustuksen todistajana.
26.8.Oikeus pitää kymmenen minuutin tauon.
26.8.Kymmenestä minuutista tuli kaksikymmentä, mutta siinä ei ole mitään uutta näissä jutuissa. Käsittely jatkuu.
26.8.Mannerin aiempi kysymys esitutkintapöytäkirjan muuttamisesta liittyi siihen, että aikaisemmin oli kaksi erilaista pöytäkirjaa. Toisesta puuttui ns. ovenavauskuva. Puolustuksen käsitys on, että kuvaa on yritetty pimittää, mutta toinen vaihtoehto on vain yksinkertainen virhe valokuvaliitteen kokoamisessa. Ehkäpä siihen palataan.
26.8.Nyt kuulla keskusrikospoliisin rikoslaboratorion teknistä tutkijaa Anja Yttiä. Häntä kuullaan mm. verijälkitutkimuksista. Ytti on puolustuksen todistaja.
26.8.Ytti on työskennellyt krp:n labrassa vuodesta 1990. Hän on asiantuntija mm. veri- ja jalkinejäljissä, tekovälineissä, muovipussitutkimuksissa ja ns. ainutkertaisissa tutkimuksissa. Ne ovat tutkimuksia, jotka ovat nimensä mukaan täysin uusia ja odottamattomia.
26.8.Manner kysyy terassinovesta löytyneistä verijäljestä. Ytti kertoo, että ne ovat näppylähanskoista ja hanskoja on erilaisia. Ranteen paksuus voi vaikuttaa jälkeen, jos neulos on venynyt. Jäljet eivät täsmänneet Auerin taloudesta löytyneisiin.
26.8.Ytti kertoo nyt verijälkien perusteita. Verijäljistä voidaan tehdä päätelmiä miten tapahtumat ovat edenneet. Missä on lyöty? Missä on vuotanut? Onko raahattu? Verijäljillä voidaan päätellä tapahtumien järjestystä. Tämä siis aivan yleisellä tasolla.
26.8.Rikoslaboratorioon tulee paljon vaatteita tutkittavaksi. Hän sanoo, että 2-3 kertaa vuodessa hän käy rikospaikalla. Ytti oli mukana marraskuussa 2008 ja marraskuussa 2009 Tähtisentiellä tutkimuksissa. Manner ihmettelee, että hänellä on tieto vain vuoden 2009 tutkimuksesta.
26.8.Talossa tutkittiin miten nopeasti veri kuivuu. Veren annettiin hyytyä ja sitä paineltiin kengällä. Tarkoituksena oli tutkia miten pitkään siitä saa kengänjälkiä.

26.8.Verijälkien kuivuminen on tapauskohtaista, Ytti kertoo. Lämpötila, lattiamateriaali, ilmavirtaukset ja mm. uhrin verenlaatu vaikuttavat.
26.8.Tutkimuksessa oli mukana vapaaehtoinen, joka luovutti kanyylistä lämmintä verta suoraan lattialle.
26.8.Mikä oli johtopäätös? Manner kysyy.
- Lausuntoa ei tehty, mutta muistio. 2008 kahdeksan minuutin kohdalla ohuet verijäljet olivat kuivuneet, eikä niihin jäänyt kengänjälkiä. Siinä missä oli paksummalti, niin jälkiä saatiin tehtyä 26 minuuttiin saakka ja eteenpäin.
Poliisilta kesti 9 minuuttia tulla paikalle, joten veri oli saattanut tuolloin kuivua, Ytti totesi.
26.8.Syyttäjä kysyy ovatko näppyläjäljet voineet syntyä kahdesta eri hanskasta. Se on Yttin mukaan mahdollista.
Syyttäjä kysyy jalkineenjäljistä.
26.8.Manner syyttää Valkamaa todistajan johdattelusta. - Kaikenlaisia käsityksiä täällä on esitetty. Kai siihen mahtuu minunkin, Valkama kivahtaa.
26.8.Yttin mukaan veressä on osittaisia jalanjälkiä, mutta päätelmiä niistä ei voi tehdä. Ambulanssihenkilöstö on sotkenut myös niitä.
26.8.Ytti on tutkimus myös ruumiin pään vammoja. Hän moittii tutkintaa siitä, ettei kuvassa ole mittaa. - Jäljet sopivat esimerkiksi sorkkaraudan sorkkapään jättämiksi, Ytti toteaa.
Miten tämä tehtiin?
- Päättelin valokuvasta. Toinen mahdollisuus on vasaran sorkkapää.
Tutkijat tekivät myös siannahkaan vertailuiskuja.
Auerilta takavarikoitu kirvesmiehen vasara ei sopinut vammoihin, Ytti kertoo.
26.8.Nyt puidaan lakanassa ollutta verta. Syyttäjä kysyy voidaanko veren määrästä tehdä päätelmiä kauanko uhri on ollut siinä. - En osaa sanoa. Lääkäri tietää paremmin.
- Aikaisemmissa oikeudenkäynnissä lääkäri on sanonut, että poliisi tietää, Valkama huomautti.
26.8.Auer huomauttaa, että verta voi kaiketi siirtyä myös vaatteista. Ytti myöntää, että näin on.
26.8.Lakanaveri liittyy siis siihen kauanko Jukka S. Lahti on ollut sängyssä. Miten hänen vertaan on päätynyt lakanaan? Yksiselitteistä vastausta ei tähän saatu.
26.8.Oikeus empii hetken kuullako oikeuslääkäri avoimin vai suljetuin ovin. Jukka S. Lahden ruumiskuvat on määrätty salassapidettäviksi. Syyttäjä Valkama huomauttaa, että aiemmin oikeuslääkäriä on kuultu suljetuin ovin.
26.8.Niinpä oikeus päättää, että oikeuslääkäri Hannu Laaksosta kuullaan suljetuin ovin. Laaksonen on odottanut vuoroaan oikeussalin aulassa kello 13:sta saakka, kun hänet lopulta nyt kutsutaan sisään samalla kun toimittajat heitetään ulos. Laaksonen on päivän viimeinen todistaja.
26.8.Mitä maanantaista voi päätellä? Puolustuksen kannalta rikospaikkatutkija Matti Mäkisen todistus on keskeisessä asemassa. Hän oli alkuvaiheessa tutkinnan ytimessä ja johtopäätös paikkajälkien perustella oli selvä: Jukka S. Lahden tappoi joku muu kuin Anneli Auer.
Samoin salissa kuultu krp:n asiantuntijan kertomus oli hyödyllinen Auerille. Sen paremmin talosta löytyneet näppylähanskat kuin vasarakaan eivät sopineet jälkiin. Entä sitten aamupäivän poliisitodistajat? Lähinnä siinä selvisi se, että tutkinnassa olisi voitu - jos niin olisi haluttu - tutkia paljon tarkemmin Aueria jo heti alussa. Tähän ei tuolloin Porin poliisin mukaan ollut syytä, vaikka oppositiotakin tutkintaryhmässä oli.
Live-seuranta päättyy tältä osin tähän. Jutun käsittely jatkuu tiistaina kello 9.30.

27.8.TIISTAI 27.8. - Liveseuranta jatkuu 9.30.

27.8.Taas odotellaan, että tulitikkuaskin kokoinen punainen valo oikeussali 1:n oven pielessä vaihtuu vihreäksi.
Jutussa puidaan tänään erilaisia teknisiä todisteita. Esillä ovat mm. ruumiin alta löytynyt hiustuppo, teepaidat ja terassin ovi.
27.8.- Huomenta, laamanni Martti Juntikka toteaa rauhalliseen tyyliinsä. - Nyt ollaan varmasti valmiita aloittamaan.
27.8.Aluksi puidaan Auerin vammoja. Itse asiakirjat ovat salaisia, mutta käsittely pidetään kuitenkin avoimin ovin.
27.8.Asianajaja Manner kertoo, että Auerilla oli ilmarinta, joka aiheutui puukoniskusta. Torjuntavammoja hänellä ei ollut. Lääkärinlausuntoja on useita ja niitä käydään läpi. Auerin vamma on ollut "potentiaalisesti erittäin vakava".
27.8.Syyttäjä Valkaman mukaan lääkärinlausunnot ovat "faktatekstiä", eikä niihin ole kommentoitavaa.
Vammasta kuullaan syyttäjän todistajaa.
27.8.Todistaja on erikoislääkäri Maritta Kilpeläinen. Teemana on keuhkoihin ulottuvan haavan vaikutus puhumiseen ja liikkumiseen.
Puheenjohtaja tarkistaa tältäkin todistajalta, ettei hän ole sukua Auerille ja vannottaa valan.
27.8.Mitkä ovat ilmarinnan oireet? Syyttäjä kertoo.
Lääkäri selostaa lääketieteellisesti mistä ilmarinnassa on kyse ennen kuin pääsee oireisiin. Tyypillistä on hengästyminen.

27.8.Tervekeuhkoinen pärjää levossa yhdellä keuhkolla. Yleensä potilaat valittavat hengästymistä, lääkäri kertoo.
Syyttäjä kysyy hätäkeskuspuhelusta. Olisiko pistohaavan pitänyt kuulua hengästymisenä puhelussa. - Olisi pitänyt kuulua. Hän oli hätäpuhelussa hätääntyneellä tavalla hengästynyt. Siitä on vaikea päätellä oliko hänellä vammaa.
27.8.Syyttäjän teoria on, että Auer pisti itseään puukolla vasta puhelun jälkeen.
27.8.Auerin puolustus kysyy mitä poliisi kertoi Auerin liikkeistä talossa hätäpuhelun alla.
- Poliisi kertoi, että siinä oli liikehdintää, lääkäri Kilpeläinen toteaa.
27.8.Syyttäjä jatkaa vielä. Lääkäri huomauttaa, että lääkärinlausunnosta ei käy ilmi oliko kyseessä täydellinen ilmarinta vai osittainen.
Kuinka helposti fileerausveitsi menee keuhkoihin?
- Ei siinä paljoa voimaa tarvita.
Puheenjohtaja tiedustelee liittyykö tälläiseen vammaa shokkivaikutusta.
- Kipua varmasti. Ei välttämättä shokkia.
27.8.Kuinka syvän vamman ilmarinta vaatii? Laamanni kysyy.
- Riippuu rasvakerroksesta, mutta senttikin riittää. Siinä on ihoa, muutama lihaskerros ja keuhko itsessään on hyvin ohut.
27.8.Kysyttävää ei ole ja todistelu päättyy. Siirrytään rikospaikalta löytyneisiin jälkiin. Toinen syyttäjä Kalle Kulmala kertoo, että ruumiin alta löytyi tukko hiuksia. Yhteensä 85 kappaletta. Juurellisia 16 kappaletta, muut katkenneita.
27.8.- Ne ovat olleet Auerin hiuksia. Osa on irronnut "lievää väkivaltaa käyttäen". Mitä se sitten tarkoittaa, niin kysytään sitä todistajalta, Kulmala sanoo.
Syyttäjän kanta on, että ne on revitty Auerin päästä kamppailun yhteydessä.
Hiustukko oli uhrin alla, teepaitaan tarttuneena.
27.8.- Lievää väkivaltaa käyttäen on irronnut vain kahdeksan hiusta, puolustus huomauttaa. - Lievä väkivalta voi ja useimmiten tarkoittaa esimerkiksi hiusten harjaamista.
27.8.Todistajana kuullaan rikoskemisti Raili Sulkavaa. Hän on hiustutkimuksen asiantuntija krp:stä. Tässä jutussa hän on sekä syyttäjän että puolustuksen nimeämä todistaja.
27.8.- Verinen hiustukko tuli puolen litran pussissa. Kun verta oli niin paljon, niin sitä ei oikein nähnyt millainen se tukko oli, Sulkava kertoo tutkimuksensa alkuvaiheesta.
27.8.- Ensin se pestiin, jotta siitä saataisiin dna-tutkimus. Etsin juurellisia hiuksia, koska niistä sai dna:n. Pesun jälkeen niitä oli 85, mutta voi olla että hiuksia on katkennut pesussa.
27.8.- Jos hiuksia repäisee, niin silloin lähtee terveitä hiuksia, Sulkava kertoo. Yleensä irtoavat hiukset ovat kuolleita.
- Jonkinlaista voimaa on käytetty. Mutta mitä voimaa.

27.8.Sulkava kertoo, että parikymmentä hiusta on paksuudeltaan millimetri. - Ei se kovin paksu tuppo ole.
27.8.Parhaita todisteita ovat kokonaiset hiukset, kun taas huonoimpia hiusten pätkät. - Näistä oli suurin osa jälkimmäisiä.
27.8.Manner kysyy ovatko kaikki 85 hiusta irronneet samanaikaisesti.
- En osaa sanoa.
16 oli juurellisia ja niistä 8 lievää väkivaltaa käyttäen irronneita.
- Jotain siinä on ollut. Sellaisia voi irrota kammattaessa.
Pystyykö tukosta päättelemään milloin ne ovat irronneet?
- Ei.
27.8.Dna:ta hiuksista ei saatu.
- Aina ne ei vaan onnistu.
Dna voidaan ottaa vain elävästä hiuksesta.

27.8.Puolustus ei kiistä etteivätkö ne ole Auerin hiuksia, vaikka joukossa on voinut olla Lahdenkin hiuksia.
- Siellä ei kovin usein siivottu, asianajaja Manner toteaa.
Kysyttävää ei enää ole. Todistaja päästetään lähtemään.
27.8.Siirrytään kuituihin. Kun poliisi tuli paikalle, Auerilla oli punainen teepaita. Syyttäjän mukaan Auerilla oli surmatyön tehdessään ruskea paita, koska sellaista kuitua on löytynyt runsaasti murhapaikalta. Sen jälkeen Auer on vaihtanut paitaa.
Puolustuksen mukaan Auerilla on ollut koko ajan punainen paita, koska Auerin päällä olleesta punaisesta paidasta löytyneet lakanakuidut todistavat hänen olleen nukkumassa punaisessa yöpaidassa.
Ruskeaa paitaa ei ole löytynyt. Puolustuksen mukaan se oli ulkopuolisen tappajan päällä.
27.8.Syyttäjä: Lakanakuidut ovat voineet tarttua edellisenä yönä. Miksei punaiseen paitaan jäänyt ruskeita kuituja, kun Aueria puukotettiin, jos kerran oli ulkopuolinen tekijä?
27.8.Nyt menee erikoiseksi, kun syyttäjä kertoo kuitututkimuksista. Auerin kotona Turussa 2009 tehtiin kuitututkimuksia laajalti. Vaatteiden pienistä vertailunäytteistä ei löydy tätä ruskeaa murhapaikan kuitua. Syyttäjän mukaan se ei todista, etteikö sitä ruskeaa kuitua olisi voinut olla muualla vaatteessa kuin tuossa vertailukohdassa.
- Niinhän se on, että joudumme todistamaan syyttömyyden, Manner huomauttaa.
27.8.Syyttäjä harmittelee sitä, että kuitututkimuksia tehty laajemmalti asunnossa. Vain murhapaikka tutkittiin, ei koko asuntoa. Syyttäjän mukaan ruskeaa kuitua olisi voinut olla muualla asunnossa. - Tällainen valitettava kömmähdys tapahtui.
27.8.Puolustus ihmetelee miten Auer olisi ehtinyt surmatyön jälkeen vaihtaa paidan, pestä itsensä ja puukottaa itseään tyttärensä nähden. Tämä on syyttäjän näkemys.
- Kokonaisuus on pidettävä mielessä koko ajan, Manner sanoo.
27.8.Syyttäjä hyppää veitseen, josta löytyi punakirjavia kuituja. Veitsen on pitänyt olla sängyllä, jotta kuidut tarttuvat.
27.8.Laamanni pysäyttää polveilevan keskustelun ja pyytää käymään todisteita yksitellen läpi.

27.8.Syyttäjä: Koska paikalta on löytynyt ruskeita kuituja, Auerilla ei ole voinut olla punainen paita tekohetkellä päällä.
27.8.Puolustus: Todisteista ei ilmene mitään mikä viittaa syyllisyyteen. Tapahtumien kulkua ei pysty näistä päättelemään. Syyttäjä vain spekuloi.
Syyttäjä: Se on puolustuksen näkemys.
27.8.Nyt esillä näppylähanskat. Sellainen löytyi sängystä. Siinä ei ole dna:ta eikä verta. Sitä ei ole puolustuksen mukaan käytetty teossa.
27.8.Todisteita käydään läpi vauhdilla. Syyttäjän mukaan tyynyliinassa oli ruskeita kuituja. Tekijä on ollut tekemisissä tyynyliinojen kanssa, syyttäjä sanoo. Ihmetyksen aihe on, että miksi olisi ollut.
Ruskea kuitu löytyi kurahanskasta. Syyttäjän mukaan se kertoo, että kyse on perheen vaatteesta.
27.8.Syyttäjä: Jos kurahanskasta löytyy kuitu, niin milloin ulkopuolinen tekijä on ollut tekemisissä hanskan kanssa.
- Jos olisi kuidutettu enemmän, olisi varmasti löytänyt enemmän.
27.8.Auer huomauttaa itse, että hänen punaisesta paidasta ei löytynyt ruskeita kuituja. - Jos olisin vaihtanut paitaa, kai sellainen olisi ihon kautta tarttunut.
27.8.Syyttäjä: Tässä on tehty jumalattomasti tutkimuksia puolustuksen puolesta. Meitä on juoksutettu ja haukuttu päälle. On huuhaa-tutkimusta.
27.8.Seuraavaksi kuullaan kuitututkimuksen asiantuntijaa.
27.8.Todistaja on rikoskemisti Auli Paananen krp:stä.
Syyttäjä toteaa, että kuidut ovat löytyneet mistä ovat löytyneet. Hän pyytää todistajaa valottamaan miten ne liikkuvat.
27.8.Todistajan mukaan kuidut siirtyvät yleensä kosketuksesta, mutta ne voivat siirtyä myös ilmavirran mukana.
- Aina on joku syy sille, että joku kuitu on jossain paikassa. Ei se pitkälle leiju.
27.8.- Ruskeaa kuitua on paljon. Varmasti se on aluksi tullut kosketuksesta, mutta sitä on voinut leijua.
Syyttäjä palaa sänkytyynyihin. Todistajan mukaan kuitua on niissä niin paljon, että sen on pitänyt tapahtua kosketuksesta.
27.8.Todistajan mukaan kuidusta ei voi päätellä mistä vaatteesta ne on peräisin. Jotkut talvivaatteet ovat sellaisia, ettei niistä kuitua irtoa.
Todistajan mukaan kuituja on voinut asunnossa liikkua ihmisten ja ilmavirran mukana, mutta kyse on pienistä määristä.
- Normaalikäytäntö on se, että kuidutetaan vain se murhapaikka, mutta tässä olisi voinut myöhemmin laajentaa aluetta, todistaja sanoo.
27.8.Todistaja kertoo, että asunnosta löytyi myös vaalea ihokarva, josta ei kyetty tekemään dna-tutkimusta.
27.8.Mikä on kuitu? laamanni kysyy.
Todistaja kertoo, että kankaan pinnalta irtoaa muutaman millin palasia. Voi olla pidempiä tai lyhyempiä. Riippuu vaatteen materiaalista.
27.8.Syyttäjä kysyy vielä päätelmää ruskeasta kuidusta.
- Väriä voin arvioida. Tumma vaate se on ollut. Puuvilla-polyesteri sekoitus on tyypillinen kangas monessa alkaen huonekaluista tai leluista. On vaikea sanoa miten se on kudottu tai minkä tyyppinen pinta on ollut, kuituasiantuntija totesi.
27.8.Siirrytään veitseen. Puolustuksen mukaan hajukoira ei tunnistanut yhteyttä veitsen ja Auerin välillä. Tämä osoittaa, että veitsi ei ole ollut Auerin kädessä.
Syyttäjän mukaan epäonnistuneesta hajutunnistuksesta ei voi vetää johtopäätöstä, että veitsi ei ole ollut Auerin kädessä. Toisin päin tunnistus olisi varma.
27.8.Veitsitelineestä puuttuu yksi veitsi, mutta se on ollut sahalaitainen veitsi. Surmatyössä käytettiin fileerausveistä. Surmaase ei ole puolustuksen mukaan siis peräisin kodin veitsitelineestä.
Syyttäjä: Emme ole väittäneet, että veisi olisi peräisin telineestä, vaan laatikosta.
27.8.Eteenpäin veitseen ja sen teroitustapaan. Fiskarsilta saadun lausunnon - joka puolustuksen mukaan aluksi salattiin siltä - mukaan veitsi on yleistä mallia, mutta siinä on käytetty teroituksessa puikkoterotinta. Fiskarsin lausunnon mukaan veitsi on kulunut. Tällaista puikkoterotinta ei löytynyt asunnosta.
Tämä viittaa siihen, että se on tullut ulkopuolisen tekijän mukana, puolustus toteaa. Auerin perheessä ei harrastettu ruuanlaittoa.
27.8.Veitsi on ostettu ennen 1984. Syyttäjän mukaan puikkoterotinta ei ole edes etsitty asunnossa.
27.8.Syyttäjän mukaan lausunnolla ei ole vaikutusta tähän asiaan. Poliisi on tehnyt paljon tällaisia merkityksettömiä tutkimuksia.
27.8.Syyttäjä kysyy Auerin nettisivustosta, jossa on kuvia ruokalajeista.
- En ole mikään kulinaristi. Siellä on ollut joku uunikalaohje.
27.8.Halko on nyt vuorossa. Verisestä halosta löytyy Jukka Lahden hius. Jos sillä on lyöty päähän, niin murhamiehellä on ollut halkokin mukana, syyttäjä toteaa. - Jospa onkin ollut niin, että Anneli Auer on lyönyt miestään päähän.
27.8.Halko on ollut sängyn vieressä, puolustus huomauttaa. Miten siihen on yksi hius tullut, niin sitähän emme tiedä.

27.8.Samassa halossa oli Lahden ja jonkun ulkopuolisen dna:ta. Vasta nyt selvisi, että ulkopuolisen dna oli peräisin krp:n rikoslaboratorion työntekijältä.
Puolustus huomautti, että Auerin dna:ta ei halossa ole.
27.8.Krp:n työntekijä antoi vertailunäytteen vasta nyt, jolloin kontaminaatio selvisi.
- Tekopaikalla ei siis ole ollut ulkopuolista henkilöä.
Aiemmissa oikeudenkäynneissä tuntematon dna on ollut tärkeä todiste ulkopuolisesta.
27.8.Oikeus päättää pitää ruokatauon nyt. Käsittely jatkuu 13.05.
27.8.Aamupäivällä todisteita juostiin pitkä liuta läpi. Osaan perehdyttiin tarkemmin, osaan vain aivan pintapuolisesti todettiin olemassaolo. Tässä seurannassa yritin saada mukaan olennaiset asiat.
27.8.Maikkarin netissä yhteenveto aamupäivästä:
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... iriitaiset
27.8.Juttu jatkuu. Aluksi laamanni pyytää osapuolia pohtimaan MTV3:n pyyntöä videoida/tallentaa ääntä loppulausunnoista lokakuussa. Asiaan palataan huomenna.
27.8.Syyttäjä kertoo kuinka murhapaikalta löytyneeseen halkoon päätyi tutkijan dna:ta. Tätä luultiin ulkopuolisen jättämäksi vuosikausia. Klapia oli tutkittu ensin muissa laboratorioissa kuin dna-tiloissa. Kontaminaatio oli tapahtunut jossain näistä muista laboratorioista.
27.8.Puolustus toteaa, että dna näyttää lausunnon mukaan liikkuvan varsin herkästi. Puolustus pohtii, että onko esimerkiksi Auerin päällä olleeseen paitaan voinut tarttua Lahden dna:ta jossain välissä. Lahden dna löytyi Auerin paidasta vasta vuonna 2009.
27.8.- Tämä on virhe ja se syö luottamusta koko tutkintaan, Manner sanoo. Aikanaan poliisi otti 700 henkilöltä dna:n. Osa oli pidätettyinä, joitain otettiin kiinni. Tutkimuksia ja tutkintalinjoja lopetettiin, koska silloisen epäillyn dna ei sopinut tähän halkojälkeen.
Puolustuksen mukaan tutkimuksia pitäisi nyt avata uudestaan.
27.8.Syyttäjän mukaan 700 henkilöä on turha käydä läpi. - Ei ole narua, jota vetää.
- Mitään konkretiaa ei ole.
Puolustuksen mukaan pitäisi tutkia tarkemmin niitä, joita aikanaan epäiltiin muista syistä.
Syyttäjän mukaan muita epäiltyjä ei ole.
27.8.Terassin ovea ei tuoda oikeussaliin. Mennään vain eteenpäin.
27.8.Puolustus esittää dna-tutkimuksen todisteena. Terassin ovessa ei ole Auerin verta, vaikka pitäisi jos hän olisi siellä kamppaillut Lahden kanssa.
27.8.Auerin puolustuksen mukaan veren puute puhelimessa osoittaa, ettei Auer ollut tekijä. Jos Auer olisi tappanut Lahden, , niin puhelimessa olisi verta.
27.8.Syyttäjä jättää todisteeksi rikoslaboratorion lausunnon, jonka mukaan veriset kengän jäljet ovat kokoa noin 41 ja sopisivat Lahden kengiksi. Puolustuksen mukaan kuvia tutkimalla voi päätellä, että koko on 44. Puolustuksen mukaan lausunnolla ei ole arvoa.
27.8.Rikospaikkakuvissa jäljen vieressä on mitta, mutta Mannerin mukaan siitä ei voi päätellä kengän kokoa. Syyttäjä myöntää, että se on vaikeaa.
27.8.Syyttäjää ihmetyttää miten sängyssä on vasemman käden näppylähanska. Missä oikea hansikas on? Miksi hansikas on ylipäätään sängyssä?
- Kun täytyy spekuloida, niin tulee mieleen, että onko Auer käyttänyt tätä hansikasta.

27.8.Puolustuksen mukaan huoneessa oli takka, jonka puita tuotiin hanskat kädessä. Miten se on joutunut sänkyyn, niin se jää arvailujen varaan. Talossa on ollut useita pareja näppylähansikkaita.
27.8.Puolustuksen mukaan näppylähanskan neulevakojen tiheys ei täsmää terassin oven näppylähanskajälkiin, joten jälkiä ei ole jätetty sängyssä olleen parilla.
27.8.Syyttäjä esittelee lausuntoa Auerin teepaidasta. Siitä löytyi Lahden dna:ta ja verta. - Anneli Auerin on täytynyt koskea veristä Jukka Lahtea jollain tavalla, koska muuten jälkiä ei olisi.
- Tämä on siis verta, eikä mitään ilmassa leijuvaa dna:ta.
27.8.Verta oli teepaidan hihansuissa.
Puolustuksen mukaan Auerin ei ole tarvinnut olla kosketuksissa Lahteen. Sitä on voinut tulla toiseen hihaan, kun hän kurkotteli murhahuoneeseen pesuhuoneesta. Kun paita otettiin talteen, hihat ovat saattaneet koskea.
- Emme tiedä myöskään milloin dna on tullut siihen.
Dna löydettiin 2009 eli kolme vuotta murhan jälkeen.
27.8.Syyttäjän mukaan Auerin paidassa olisi pitänyt olla lasia, jos Auer on ollut ikkunan rikkomishetkellä kertomassaan paikassa.
Puolustuksen mukaan johtopäätöksiä ei voi tehdä. Paikat eivät ole aivan tarkkaan selvillä.
Auer huomauttaa, ettei ole koskaan sanonut, että lasia on lentänyt hänen päälleen.
27.8.Auerin paidasta löytyi yhden lapsen verta. Syyttäjän mukaan tämä osoittaa, että lapsesta on vuotanut verta kun paita on ollut Auerin päällä.
Puolustuksen mukaan siitä ei ole tietoa, milloin jälki on jäänyt.
27.8.Päivän agenda on saatu käsiteltyä. Istunto on päättynyt.
- Kokoonnutaan huomenna kello 9.30, laamanni toteaa.

28.8.KESKIVIIKKO 28.8 - oikeudenkäynti jatkuu nyt.
28.8.Tänään on esillä hätäpuhelu. Salissa kuunnellaan tallenne. Auer kuulostaa selvästi hätääntyneeltä.
28.8.Tässä taustaksi linkki juttuun, josta selviää miten käräjäoikeus ja hovioikeus ovat näyttöä aiemmin puineet. Juttu 1.7.2011.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... la-jutussa
28.8.Syyttäjä Jarmo Valkama vinkkaa oikeudelle, että tallenteen kuulee paremmin kuulokkeilla.
28.8.Puolustusasianajaja Juha Manner toteaa puhelusta, ettei se ole lavastettu. - Tallenne ei poissulje ulkopuolista tekijää.
Syyttäjän mukaan tallenne tulee ensi kerralla surullisena, sekavana massana.
- Siellä ei kuulu ulkopuolisen ääntä. Jukka S. Lahti ei osoita mitään sanoja tekijälle.
28.8.Syyttäjä: Ei kuulu kuin miehen korinaa, ei kuulu mäiskettä, ei kuulu pakoääniä.
Auer: Sieltä kuuluu kuinka Jukka huutaa minua apuun
28.8.Nyt salissa kuunnellaan versio, jossa on vain Auerin äänet.
28.8.Nyt vuorossa versio, jossa kuunnellaan vain tallentuneet taustaäänet. Se on varsin lyhyt.
28.8.Neljäs versio on: vain Jukka S. Lahden äänet.
28.8.Uhri huutaa Annua useasti apuun. Muu on tuskanhuutoa ja -korinaa.
28.8.Syyttäjä ihmettelee, miksi uhri ei sano tilanteessa tekijälle mitään, jos kerran olisi ulkopuolinen tekijä.
28.8.Puolustus: Emme tiedä kuka on aiheuttanut ääniä. Syyttäjän Lahden ääniksi väittämät voivat olla ulkopuolisen. Voi olla myös päällekkäisiä ääniä.
Kyse analogisesta linjasta, joka muutettu digitaaliseksi. Ääniä on kadonnut.


28.8.Syyttäjä: Oudolta tuntuisi, jos ulkopuolisen tekijän puheet osuisivat aina jonkun toisen puheen aikaan.
Puolustus: Ei kai kukaan ole niin väittänyt.
28.8.Nyt puolustus haluaisi katsoa hätäkeskuspuheluun liittyvän dvd:n. Kyse on 2008 tehdystä poliisin rekonstrukstiosta, mutta videomateriaalia ei löydy.
28.8.Dvd ohitetaan. Syyttäjällä on seuraavaksi aikajana hätäkeskuspuhelusta. Auer on ollut poissa puhelimesta 59 sekuntia.
28.8.Puolustus: Auer ei ole ollut poissa 59 sekuntia, vaan sanonut viinä välissä "tuleeks sielt kettään". Tämä kuuluu nauhalta.
28.8.Puhelusta on tehty useita litterointeja. Puolustuksen mukaan poliisi on tehnyt niitä asenteellisesti.
28.8.Ensimmäinen litterointi tehty 13.12.2006 eli vajaa pari viikkoa murhan jälkeen. Ensimmäisessä lausunnossa krp:n asiantuntija sanoi, että asunnossa on voinut olla ulkopuolinen. Puolustus viittaa lausuntoon, jonka mukaan kuuluu "kamppailun ääniä".
28.8.Neljännessä litteroinnissa 2009 sama asiantuntija tekee erilaisia päätelmiä, puolustus sanoo.
28.8.Puolutus käy kohtia yksitellen läpi. Esimerkiksi eräässä kohdassa alkuperäisessä 2006 "Jukka aii" ja perään on merkitty, että kuuluu laahaavaa ääntä ja sen jälkeen kuuluu tuolin tai jonkun muun siirtoa. Uudessa sitä tätä arviota ei ole. Kohtia on lukuisia.
28.8.Toisessa kohdassa 2009 versiossa on merkitty Jukan ääntelyksi Aarg ja valitusta. 2006 versiossa tätä ei ole. Puolustus listaa myös kohtia, joissa 2006 versiossa on arveltu ulkopuolista tekijää äänien aiheuttajaksi, mutta 2009 versiossa niitä ei ole.
28.8.Puolustus jatkaa tallenteen läpikäyntiä. Esimerkiksi 2006 kuultu Jukan valituksia ja kamppailun ääniä. 2009 enää Jukan valituksia.
28.8.Puolustus: Voimme havaita merkittäviä eroja. 2009 versioon on ilmestynyt "uole" -sana, jota ei aiemmassa ollut.
Syyttäjä: Vaikka puoli Poria antaisi lausunnon, se ei auta mitään. Se on oikeus joka päättää. Kuuleminen elää koko ajan.
28.8.Puolustus viittaa Tampereella äänilaboratoriossa tehtyyn analyysiin, jossa tutkija on kuullut mahdollisesti ulkopuolisen tekijän ääntä, erilaisia askeleita. Tämä siis poikkeaa poliisin tekemästä analyysistä.
28.8.Syyttäjällä ei ole tähän kommentoitavaa.
28.8.Syyttäjän mukaan Auer käy antamassa Lahdelle kuolettavat iskut, kun hän on poissa puhelimesta. Auer pyytää ensin tyttären puhelimeen ja lähtee pois. Auer huutaa peittääkseen iskun äänen. Jukka Lahti sanoo: "lalalalala". Syyttäjän mukaan on yrittänyt sanoa, että "Älä". Sen jälkeen on annettu toinen isku. Kymmenen -kolmentoista sekunnin päästä Auer on palannut puhelimeen.
28.8.Syyttäjä: Auer käski lapsen puhelimeen, jotta pystyi surmaamaan miehensä.
28.8.Syyttäjä ihmetellee miten Auer on kyennyt antamaan paikalle tulleille poliiseille tarkkoja tuntomerkkejä, kun hätäpuhelun lopussa hän ilmoittaa että siellä on pimeetä, eikä hänellä ole havaintoja.
28.8.Syyttäjä: Tekijä on ollut talossa enintään kolme minuuttia. Uhrista on valunut runsaasti tuoretta verta. Kysyn taas missä ovat tekijän kengänjäljet?
Veri on ollut tuolloin jo kuivaa. Se on peräisin ensimmäisestä yhteenotosta puoli tuntia aiemmin, syyttäjä sanoo.

28.8.Syyttäjä: Auer sanoo puhelussa, että Lahti on lattialla. Milloin Lahti on vuotanut verta sängylle? Aika ei riitä.
- Meidän käsityksemme mukaan Lahti on vuotanut siihen verta aikaisemmin.
28.8.Puolustus ihmettelee, miten tällaiset verijäljet ilmenevät tästä litteroinnista.
Puolustuksen mukaan nauhalta ei voi päätellä, että Auer on tekijä.
28.8.Syyttäjä: Ääniä on voitu nauhoittaa etukäteen
28.8.Useita todisteita, mm. Auerin sanelukone ja tietokoneen äänitiedostot, päätetään käydä läpi kun ääniasiantuntija Tuija Niemeä kuullaan todistajana.
28.8.Syyttäjä viittaa Iltalehden juttuun syksyllä 2011, jossa Auer kertoo sanoneensa lähipiirilleen että äänet olisi pitänyt nauhoittaa etukäteen. Tuolloin äänittäminen ei ollut missään esillä.
Puolustus ihmettelee, miksi tällaista lehtijuttua tuodaan todisteeksi. Tällaista voidaan puida vain netin keskustelupalstoilla.
28.8.Puolustus: FBI ei löytänyt merkkejä siitä, että ääniä olisi nauhoitettu etukäteen.
28.8.Syyttäjä: Ei löytynyt merkkejä, mutta ei sitä suljettu poiskaan.
28.8.Puolustus jättää myös Lontoossa tehdyn litteroinnin. Syyttäjä kysyy kukan sen on tehnyt.
- Hän on Jens Kukan sisko, puolustus kertoo. Puolustus ei ollut tilannut tätä. Sisar on media-alan ammattilainen.
28.8.Puolustuksen mukaan Lontoon lausunto osoittaa, että tallenteelta voidaan tehdä erilaisia tulkintoja.
28.8.Puolustus jättää myös Åbo Akademissa tehtyn tutkimuksen kirjalliseksi todisteeksi. Kyse on siitä, miten 7-vuotias voi ymmärtää tapahtumaiskulkua kuulonvaraisesti. Talossa ollut 7-vuotias on kertonut tapahtumista.
28.8.Kaksi yliopistotutkijaa loivat monimutkaisen tilanteen, jota testattiin lapsilla. Tulos oli, että lapset eivät pysty ymmärtämään monimutkaisia tapahtumia pelkän kuulon varassa.
Epäilykset nauhoittamisesta perustustuvat 7-vuotiaan kertomuksiin.
28.8.Syyttäjän mukaan tätä voidaan kommentoida vasta kun lapset on kuultu.
28.8.Ruokatauko. Juttu jatkuu klo 13.00
28.8.Oikeudenkäynti jatkuu yllätyksellä. Syyttäjä ilmoittaa, että heillä on uusi todistaja. Teemana on teon motiivi. Naistodistaja osaa syyttäjän mukaan valaista Auerin väkivaltaista käyttäytymistä ja erosuunnitelmia.
28.8.Auer ihmettelee kuka tämä nainen on.
Syyttäjä kertoo, että nainen on ollut 2004 samalla kurssilla Jukka S. Lahden kanssa ja kertoo nyt mitä on Lahdelta kuullut.
28.8.Syyttäjän mukaan todistaja otti yhteyttä vasta äskettäin ja esitutkinta pöytäkirja valmistui tänään.
Puolustus:Jaahah, katsotaan jos joku sitten ilmoittautuu kertomaan toisin.
Puolustuksen mukaan naista ei voida kuulla jo 4.9, kuten syyttäjä ehdottaa. Puolustus tarvitsee lisää aikaa.
Päiväksi sovitaan 4.10.
28.8.Nyt päästään kuulemaan krp:n ääniasiantuntija Tuija Niemeä. Hän aloittaa powerpointilla, jossa on perustietoja äänitutkinnasta. Suuri tutkimuksista koskee hätäkeskuspuheluita.
28.8.Niemi kertoo, että Ulvilan tapauksesta on annettu 16 lausuntoa. Työaikaa on kulunut vuosien mittaan ainakin 5 kk.
28.8.Niemeä on pyydetty mm. selvittämään mitä tapahtunut, millaisia ääniä on, onko käytetty kasettisoittimia hätäpuhelussa? Hänen piti myös vertailla Auerin tietokoneelta löytyneitä äänitiedostoja puhelutallenteeseen. Onko taustaääniä manipuloitu?
28.8.Niemi jatkaa powerpointia ja esittelee krp:n käyttämän keinopään. Se on ihmisen pään muotoinen laite, jonka korvissa on mikrofonit. Sitäkin on käytetty tutkimuksissa ja rekonstruktioissa.
28.8.Niemen mukaan uhrin äänistä osa on liian voimakkaita, eritoten uhriin tilaan nähden. Kaksi peräkkäistä kovaa huutoa on liian lähekkäin toisiaan. Niemen käsitys on, että ääniä on voitu nauhoittaa etukäteen eri tilanteissa.
28.8.Niemi on tutkinut myös oliko huutaja ylipäätään Jukka S. Lahti. Se osoittatui vaikeaksi.
28.8.Auerin tietokoneella oli tiedostoja, jossa äänen nopeutta oli muutettu. Lapsen ääni oli saatu kuulostamaan möreältä mieheltä. Myös kaikuja oli lisätty. Auerilla oli kyky muokata ääniä, Niemi sanoo.
28.8.Auerin äänessä on voimakkuuseroja, kun hän on poissa puhelimessa. Niemi oli epäillyt, että asunnossa on voinut olla rinnakkaispuhelin, koska kuuluu outoja hengitysääniä.
Muuta kummallista: tappajan ääntä ei kuulu, lasin päällä kävelystä ei kuulu. Auer ei ole huolissaan lapsista. Uhri ei huuda tappajalle mitään. Lapset ovat täysin hiljaa omissa huoneissaan.
Niemen mukaan muissa tapauksissa tutkituissa hätäpuheluissa lapsen äänet kuuluvat.

28.8.Äänitutkijan johtopäätös: Jukka Lahti makaa kuolleena takkahuoneen lattialla hätäpuhelun alkaessa.
28.8.Syyttäjä ei halua vielä ottaa kantaa tähän. Syyttäjä sanoo, että haluaa tässä vaiheessa todistaa sen ettei ulkopuolista ollut.
28.8.Montako kertaa olette kuunnelleet nauhan? syyttäjä kysyy.
- En osaa sanoa. Satoja kertoja, Niemi vastaa.
Miksi litteroinnit eroavat?
- Ne tarkentuvat kun kuuntelee useammin.
28.8.Niemeltä kysytään nyt siitä onko nauhalla aikaisemmin äänitetty materiaalia.
- On voimakkuuseroja. Ääniä on hyvin lähekkäin. Taustaäänet kuulostavat epäluonnolliselta, Niemi kertoo tutkimustuloksistaan.
- Se on mahdollista.
28.8.Onko talosta löydettyjä soittimia käytetty puhelun aikana.
- Niissä olleita ääniä ei ollut tallenteella.
Olivatko ne toimivia?
- Kyllä.
28.8.Kohtia käydään nopeaan tahtiin, koska kaikista on kirjalliset lausunnot. Auerin sanelukonetta on Niemen mukaan myös voitu käyttää tallentamiseen.
28.8.Auerin koneella oli satoja äänitiedostoja. Osa oli efektejä, osa lasten ääniä. Osaa oli muokattu erilaisin tavoin. Tällainen edellyttää, että henkilö osaa käyttää äänenkäsittelyohjelmaa.
28.8.Olisiko perheen 7-vuotias poika voinut kuulla kertomiaan ääniä huoneeseensa suljettujen ovien taakse? syyttäjä kysyy.
Niemi kertoo, että asiaa tutkittiin keinopään avulla. Se on hänellä mukana ja Niemi esittelee "ihmispäämikrofonia".
28.8.Hypyt, kävely kuuluivat selvästi. Sanelukoneiden painallukset vaihtelevasti, Niemi kertoo.

28.8.Puolustuksen mielestä äänitutkijan ei pitäisi esittää johtopäätöksiä, vaan tutkia ääniä.
28.8.Puolusta palaa litterointien eroon. 2006 Niemi kuuli kamppailun ääni, 2009 ei enää.
- Olen kuunnellut useampaan kertaan ja todennut etteivät ne ole kamppailun ääniä, Niemi sanoo.
Rekonstruktiossa kaksi miestä kamppaili ja ne äänet kuuluivat hätäkeskuksessa. Siitä syntyi muutos, hän kertoo.
28.8.Puolustus ihmettelee miksi äänitutkija kommentoi syyttäjälle Auerin kommentteja. Puolustuksen mukaan äänitutkijasta tuli syyttäjän apulainen. Kyse on sähköpostista, jonka Niemi lähetti syyttäjälle. Hän ei uskonut, että se tulisi oikeuden tietoon.
28.8.Niemi kertoo, että nauhoitusrekonstruktiossa asuntoa ei uuden asukkaan takia saatu samaan kuntoon missä se oli 2006. Huonekalut olivat eripaikassa. Kyse oli pikemminkin katselmuksesta, Niemi kertoo. Puolustus kummastelee, että Niemi muuttui litterointeja, vaikka olosuhteet eivät olleet samat.
28.8.Puolustus jatkaa syyttäjälle lähetetyn sähköpostin läpikäyntiä. Selvä tarkoitus on kyseenalaistaa tutkijan puolueettomuus.
28.8.Sähköpostissa äänitutkija on myös kommentoinut verijälkiä ja uhrin vammoja, mitä puolustus kummastelee.
28.8.- Tämä on henkilökohtaista tulkintaa, Niemi sanoo.
Ovatko viralliset äänitutkimukset myös henkilökohtaista tulkintaa? puolustus kysyy.
- On niissä sellainen osuus.
28.8.Puolustus tivaa miksi tutkija on päätynyt siihen, että tappajan olisi pitänyt puhua. Puolustus huomauttaa, että Sellon ampuja ei sanonut mitään uhreilleen.
Niemi sanoo tietävänsä myös tapauksia, jossa tekijä ei ole puhunut.
- Ne ovat kyllä ampumisia. Tässä on ollut kyseessä väitetty kamppailu.
28.8.Vuoden 2006 litteroinnin aikaan Auer ei ollut epäilty, mutta 2009 oli. Niemi kertoo korjanneensa myöhemmän litteroinnin kohtia poliisin ehdotuksesta.
28.8.Syyttäjä kysyy onko tulkintojen taustalla kokemus yli 1000 hätäkeskuspuhelun tutkinnasta.
Niemi sanoo, että näin on.
28.8.Niemi kertoo, että tallenteella on ääniä joiden alkuperää ei voida päätellä.
28.8.Mikä tämän tallenteen erottaa muista tutkimistanne hätäkeskuspuheluista? Laamanni Juntikka kysyy.
- Sieltä puuttuu todellinen kamppailu. Uhrin äänet ovat sellaisia kuin, pitäisi olla jos joku olisi hänen kimpussaan. Hän ei huuda tappajalle. Sekin, että minun kokemukseni mukaan tappajan pitäisi sanoa jotain.

28.8.Kuinka monessa tutkimassanne tapauksessa itse väkivalta tallentuu hätäkeskusnauhalle? puolustus kysyy.
- On niitä kymmeniä, ehkä sata.
28.8.Äänitutkijan kaksi tuntia kestänyt kuuleminen saadaan päätökseen.
28.8.Vielä käsitellään MTV3:n pyyntöä tallentaa loppulausunnot. Syyttäjä on sitä vastaan, puolustuksen Manner on samaa mieltä. Puheenjohtaja päättää odottaa Vaasan hovioikeuden ratkaisua oikeudenkäyntiaineiston julkisuudesta. Asiaan palataan myöhemmin, Juntikka ilmoittaa.
28.8.Istunto päättyy tältä päivältä. Käsittely ja tämä liveseuranta jatkuu keskiviikkona 4.9.

4.9.KESKIVIIKKO 4.9. Toimittajina Mikko Kormilainen ja Johanna Tuuri.

4.9.Paikalle Satakunnan käräjäoikeuteen Poriin on saapunut runsaasti median edustajia. Ensimmäisenä kuullaan murhatutkinnan ensimmäistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea.
4.9.Joutsenlahti on Auerin nimeämä todistaja. Todistusteema on esitutkinta ja siitä tehdyt tulkinnat. Joutsenlahti vannoo valan.


4.9.Aiemmissa oikeuskäsittelyissä Joutsenlahti on puolustanut kiivaasti syyttömänä pitämäänsä Aueria.
4.9.- Vastustelin tuloa tutkinnanjohtajaksi, koska minulla oli jo kaksi päällekkäistä henkirikostutkintaa.
Alkutoimet rikospaikalla jäivät huonoon happeen muiden kiireiden takia, Joutsenlahti kertoi istunnon aluksi.

4.9.Joutsenlahti kertoo tutkinnan alkuvaiheesta. Häneltä kysyttiin useasti, voisiko Auer olla tekijä. –Sanoin, että jos joku saa Anneli Auerista tekijän, jos katsoo kaikki verijäljet, tekotavat yms. niin siitä vaan.
4.9.Joutsenlahti pyysi apua KRP:n Markku Tuomiselta, josko hän näkisi Anneli Auerissa tekijän. - Annoin hänelle tehtävän, että tutustu kaikkeen materiaaliin, ota suunta Turkuun ja katso saatko Anneli Auerista tekijän. Hän tuli parin kolmen päästä takaisin ja sanoi minulle, ettei hän näe Auerissa tekijää.

4.9.Joutsenlahti kertoo, että DNA:ta haettiin muun muassa halonhakkaajista ja pikkupojista, joita paikalla oli käynyt. - Tekopaikalta löytyi veitsi, mutta kuitenkin toinen tekoväline puuttui. Uhrilla oli pään oikealla puolella lyöntijälki. Siihen voisi sopia esimerkiksi pieni kirves.

4.9.- Verta oli takka/olohuoneessa tuhottomasti. Aueria kun katsoo kuvista, hän on lähes veretön.
4.9.Tekijästä tehtiin profilointi, ja sitä tarkennettiin vuonna 2007. - Tekijä voisi olla 19-25-vuotias, mieluummin nuori mies, jolla on rikostaustaa. Tuntee välillisesti, että uhri on aiheuttanut hänen läheisille ongelmia.
4.9.- Jukka S. Lahti (uhri) oli satiirinen ja vähän ilkeä. Kaikki eivät hänestä pitäneet. Hän järjesteli irtisanomisiin liittyviä asioita. Lahden lupauksiin ei voinut muutenkaan luottaa, hänellä oli tapana liioitella asioita. Kymmenet ihmiset kertoivat asioista näin. Tämä oli yksi merkittävä tutkintalinja.
4.9.Joutsenlahti kertoi ehdottaneensa kolmen kuukauden kuluttua, että murhatutkinta siirrettäisiin krp:lle. -Krp olisi voinut hoitaa juttua täysipäiväisesti. Tutkintaa ei kuitenkaan siirretty krp:lle.
4.9.- Tekniikka teki sen alkututkinnan kohtuullisen hyvin, vaikka sitäkin on arvosteltu.
4.9.- En ole missään kohtaan sanonut, ettei Anneli Auer ole epäiltyjen listalla. Mutta tosiseikat puhuvat sen puolesta, ettei se ole mahdollista.
4.9.Anneli Auer tekee Joutsenlahden kuulemisen aikana hyvin keskittyneesti muistiinpanoja.
4.9.Tutkinnanjohtaja päättää, mitä esitutkintaan liitetään. - Aineistoa kertyi aikanani äärettömän paljon. Joutsenlahti toimi Jukka S. Lahden murhatutkinnan johtajana vuoden ja kahdeksan kuukautta.
4.9.Joutsenlahden mukaan häneltä kysyttiin uuden tutkinnanjohtajan aikana, kuuleeko hän hätäpuhelussa sanan ”(k)uole” – En kuule.
4.9.Auerin asianajaja Manner esitti viimeisen kysymyksensä. - Olisiko Anneli Auerilla ollut joku motiivi perhe-elämään liittyen?
4.9.- Haastateltiin lähipiiri ja sukulaiset useaan eri otteeseen. Käytiin läpi, oliko Auerilla tai Lahdella ulkopuolisia suhteita. On tehty kymmeniä kuulusteluja. Kodissa oli selvät sävelet: Jukka ei saanut kuin kasvisruokaa ja kävi töissä syömässä makkaraa ja astiat tuli ladata astianpesukoneeseen. Perhe vaikutti tasapainoiselta.
4.9.- Auerin kertomus on pysynyt kautta linjan loogisena, eikä se ole muuttunut yrityksistä huolimatta. Se on pysynyt aikalailla samanlaisena. Minulla ei tule kertomuksesta mieleen mitään kummallista.
4.9.Laamanni kysyy Joutsenlahden näkemystä tapahtumasta. - Joku on halunnut tunkeutua asuntoon hyvin varustautumalla ja vahingoittaa Jukka S. Lahtea jostain syystä.


4.9.Joutsenlahti kuvailee tarkasti tapahtumia ja peilaa niitä hätäkeskusnauhaan. - Jukasta ei ollut juurikaan vastusta tekijälle. Anneli on mennyt siihen väliin.
4.9.Käräjätuomari haluaa vielä palata sairaalassa Auerin ensimmäiseen haastatteluun.
- Neljän lapsen takia Annelin oli käyttäydyttävä rationaalisesti. Oli mahdollisuus, että tekijä tappaa koko perheen. Ei voinut kysyä suoraan neljän lapsen äidiltä siinä, että sinäkö sen tapoit, Joutsenlahti sanoo.

4.9.Joutsenlahti kertoo Auerin itkeneen sairaalassa. Auer oli kysynyt, voisivatko lapset käydä katsomassa isää. Joutsenlahti kertoi ruhjeista, eikä pitänyt isän näkemistä järkevänä. - Anneli Auerista on sanottu, että hän on jäykkä tyyppi eikä näytä tunteitaan, niin siinä tilanteessa hän itki.

4.9.Syyttäjä muistelee vanhaa keskustelua Joutsenlahden kanssa. – Silloin sanoitte minulle, että äiti on poissuljettu, syyttäjä sanoi.
Joutsenlahti ei muista tätä.

4.9.- En sulkenut Aueria kokonaan pois. En olisi krp:n Markku Tuomista ottanut asiaa tutkimaan, jos olisin pitänyt häntä täysin syyttömänä, Joutsenlahti lisäsi.
4.9.Joutsenlahden kuuleminen päättyy.
4.9.Seuraavaksi oikeudessa katsotaan videota poliisin tekemistä rekonstruktioissa, joissa kolme eri pituista miestä menee rikotusta terassiovenlasista sisään ja ulos.

4.9.Lyhin miehistä on 180-senttinen, muut tätä pidempiä. Auer on kertonut, että tekijä on 180 senttiä pitkä tai jopa pidempikin. Syyttäjä huomauttaa, että kun videolla näkyvät miehet hyppäävät rikotun lasi-ikkunan alareunalta maahan kuuluu kova tömähdys. - Tällaista tömähdystä ei hätäkeskusnauhalta kuulu.
4.9.Videolla oli rekonstruktioita myös terassioven lasin rikkomisesta. Syyttäjän mukaan rekonstruktioissa oleellista on aika, joka ikkunan rikkomiseen menee. – Kun se huolellisesti rikotaan, aikaa menee 30-40 sekuntia, syyttäjä sanoi.
4.9.Auerin asianajaja Juha Manner: - Rekonstruktioista ei voida vetää johtopäätöksiä, tai ei ainakaan kovin pitkälle meneviä. Videolla tekijöillä ei ole hädän päivää. Muutoinkin tilanne aivan erilainen.

4.9.Auer ei ole istunnon aikana juuri puhunut asianajajalleen. Kun katsotaan videota rekonstruktiosta ulkopuolisesta tekijästä eri valaistusolosuhteissa, Auer supittaa jotain asianajajansa korvaan.
4.9.Istunnon on tarkoitus jatkua klo 13. Oikeus piti tunnin tauon.
4.9.Tauon jälkeen Auerin asianajaja Juha Manner palaa vielä rekonstruktioihin. Manner käy läpi laajassa esitutkintamateriaalissa olevia kuvia rekonstruktioista.
4.9.Iltapäivällä oikeudessa on tarkoitus käsitellä tarkemmin Anneli Auerin käyttäymistä.
4.9.- Yleisesti voisi ihmetellä, miksi Auer olisi lavastanut poistumisen mahdollisimman hankalalla tavalla? Manner kysyi viitaten siihen, että tekijä poistui terassioven rikotun ikkunan kautta.
4.9.Saliin pyydettiin juuri Auerin nimeämä todistaja, jonka on tarkoitus antaa vastatodistelu syyttäjän väitteelle, jonka mukaan Auer ja Jukka Lahti olisivat olleet eroamassa.



4.9.Todistaja kertoi asuneensa samalla tiellä Auerin ja Lahden kanssa. – Minun lapseni ja Auerin ja Lahden lapset olivat tekemisissä päivittäin.
4.9.- Poliisin esitutkinnassa olin kertonut, että tyttäreni oli kuullut Auerin ja Lahden avioeroaikeista. Myöhemmin, kun kysyin asiaa uudestaan tyttäreltäni, hän kielsi asian.
- Olimme huolissamme. Halusimme tietää, mitä tyttäremme kaverin perheessä tapahtuu.

4.9.- Auerin lapset kävivät meillä säännöllisesti leikkimässä. Tyttäreni vietti vastavuoroisesti aikaa Auerin ja Lahden luona.

4.9.Auerin nimeämän todistajan kuuleminen saatiin päätökseen, ja todistaja poistui salista. Auerin puolustus haluaa nähtäväksi todistajan tyttären kuulusteluvideon, jota poliisi ei ole liittänyt esitutkintamateriaaliin.Syyttäjän mukaan heillä ei ole tietoa videosta.
4.9.Seuraavaksi oikeudessa kuullaan syyttäjän nimeämää todistajaa, jonka on tarkoitus kertoa Auerin poikkeavasta käytöksestä sairaalassa heti teon jälkeen yöllä 1.12.2006. Todistaja työskentelee erikoissairaanhoitajana.
4.9.Sairaanhoitaja kertoi työskennelleensä sairaanhoitajan päityksessä, mutta perustaneensa vuonna 2005 vapaaehtoisen henkisen ensiavun päivystysringin.
- Klo 3:n jälkeen puhelin soi, ja kerrottiin, että on tapahtunut jotain missä tarvitaan sinua. Sain päivytyksestä raportin tapahtuneesta.
4.9.- Erikoinen tilanne monessa suhteessa, emme oikeastaan puhuneet mitään. Olin tottunut ottamaan tilanteen haltuun aina, nyt kaikki oli erikoista. Mun ei tarvinnut tehdä mitään. Jäin siihen viereen. Olin tietysti suunnattoman huolissani hänestä, miten hän jaksaa, olosuhteisiin nähden hyvin.
Keskustelu oli tosi vähäistä, todistaja kertoi tilanteesta Auerin kanssa sairaalassa.

4.9.- Varmasti Auer oli sokissakin. Jokainen meistä reagoi eri tavalla eri asioihin. Hän oli täysin reagoimaton. Ei paljon keskusteltu. Ainoa mitä kysyi oli, missä lapset on.
4.9.Näitkö hänessä mitään tunnereaktiota? syyttäjä kysyi.
- Kai sekin on jokin tunnereaktio, jos ei tunne mitään. En ole ollut mukana vastaavassa.
Oliko hänen tapansa reagoida ainutlaatuinen? syyttäjä jatkoi.
- Erikoinen kyllä.

4.9.Oikeudessa kuullaan nyt Ulvilan kaupungin perhetyöntekijää, joka oli Auerin mukana heidän käydessään Tähtisentien talolla kaksi viikkoa Jukka Lahden murhan jälkeen.
- Kysyin autossa pihalla Auerilta tulenko mukaan sisälle. Auer sanoi, että tule. Auer otti pari kolme vaatekappaletta, pakastin tyhjennettiin muovikasseihin.

4.9.- En kysynyt Auerilta, miksi pakastin tyhjennettiin eikä hän kertonut syytä sille. En muista heitettiinkö matkalla roskiin jotain tavaraa. Samalla reissulla Auer kävi hakemassa paketin postissa.
Huone mistä vaatteita otettiin oli kauhean sekainen. Se tietysti yllätti, että pakastinta alettiin sulattamaan, todistaja kertoi.


4.9.Todistajan kuuleminen päättyi. Oikeus pitää 15 minuutin tauon.
4.9.Seuraavaksi oikeudessa kuullaan Anneli Auerin nimeämää todistajaa, nyt jo eläkkeellä olevaa poliisia. Kuulemisen teemana on Anneli Auerin kuulustelut ja tutkintalinjat.
4.9.Poliisi kertoi olleensa päätutkijana, tutkinnanjohtajan ”oikeana kätenä” Ulvilan murhajutussa.
- Kävin yöllä ennen kolmea rikospaikalla. Alussa lähdettiin siitä yksimielisesti, että ulkopuolinen tekijä. Kaikki olosuhteet ja kaikki mitä oli tiedossa viittasi ulkopuoliseen tekijään.

4.9.- Asunnossa oli kaaos, verta ja lasinpaloja oli kaikkialla, tekoväline veitsi oli siinä lattialla, poliisi muisteli lähes seitsemän vuoden takaisia tapahtumia.
4.9.- Yksi tutkintalinja, Auerin linja oli yksi. Krp:stä tuli yksi mies hoitamaan tätä linjaa.
Melkein joka päivä oli joku uusi asia selviteltävänä. Vihjeitä tuli paljon. Jukan työpaikka oli yksi, sieltä tuli vihjeitä paljon. Naapuri oli nähnyt myös alueelta pois ajaneen Volvon. Tutkintalinjoja oli paljon, en muista kaikkia.

4.9.- Kartoitettiin DNA:n avulla ketä asunnossa oli käynyt, halonhakkaajista ja pienistä pojista lähtien. DNA-näytteitä otettiin paljon, 600-700, en muista tarkkaa määrää.
Auerin vanhinta tytärtä kuulustelin sairaalassa heti tapahtuman jälkeen, joko samana tai seuraavana päivänä.

4.9.- Missään kohtaa ei tullut sellaista epäilystä, että perheessä olisi käytetty väkivaltaa.
Kaikki pyrittiin tutkimaan. Etsittiin toista tekovälinettä, kenkiä etsittiin, fileerausveistä tutkittiin, joka lähetettiin Fiskarsille tutkittavaksi. Hätäkeskusnauhasta ei noussut esiin mitään ristiriitaa.

4.9.Eläkkeellä olevan poliisin kuuleminen päättyi.
4.9.Oikeudenkäynti ja live-seuranta jatkuu torstaina 5.9. klo 9.30.

5.9.TORSTAI 5.9. Toimittajana Mikko Kormilainen.
5.9.Istunnon on määrä alkaa klo 9.30. Auerin puolustusasianajaja Juha Manner saapui juuri Porin oikeustalolle. Paikalla on jälleen runsaasti myös median edustajia.
5.9.Tänään iltapäivällä oikeudessa kuullaan syyttäjän viime viikolla nimeämää yllätystodistajaa. Syyttäjän mukaan naistodistaja osaa valaista Auerin väkivaltaista käyttäytymistä ja erosuunnitelmia.
5.9.Auer tuotiin saliin, ja kuvaajat ottivat kuvia syytetystä. -Huomenta, sanoi oikeuden puheenjohtaja.
5.9.Syyttäjä luki oikeudessa psykologi Pirkko Lahden kirjallisen lausunnon Auerin normaalista poikkeavasta käyttäytymisestä. Psykologi analysoi Auerin käyttäytymistä sairaalassa tehdyn videon ja hätäkeskusnauhoitteen pohjalta.


5.9.- Toimii ikäänkuin lavastetussa tilanteessa, tulee mieleen kuin katselisi tv-näytelmää, tulee mieleen miten hän on niin selkeä ja rauhallinen, psykologi kertoi lausunnossaan.
5.9.- Peruskysymys on, onko Anneli Auer lääkitty. Jos ei ole lääkitty, on ihmeteltävän selkeä puheessaan.
Tiesi heti, että kohde on puoliso Jukka Lahti. Oli pimeää, mistä Auer tiesi, että kode on Jukka Lahti?
Miksi hän halusi korostaa sitä. Auer herätti huudollaan myös vanhimman lapsen. Normaalisti äiti olisi vienyt lapset turvaan.
5.9.- Ei tunnu olevan lainkaan huolissaan lasten elossa pysymisestä. Ei osoita mitään huolta lasten tilanteesta.
Auerilla on jo heti murhaa seuraavana päivänä valmiita suunnitelmia siitä, miten elämä jatkuu.

5.9.- En havainnut Auerilla trauman jälkeistä sokkireaktiota.
5.9.Syyttäjä luki myös psykologi Lasse Nurmen lausunnon. Nurmea hämmensi Auerin rauhallinen tapa kertoa asioista vain vajaa vuorokausi tapahtuman jälkeen.
5.9.- Väkivaltainen ja riitaisa avioliitto oli loppusuoralla. Auer katkaisi avioliiton tavalla, jota täällä nyt käsitellään. Auer saavutti mitä halusi, eron ja uuden elämän, syyttäjä Jarmo Valkama sanoi.¨
- Auer kertoi Lahden kuoleman jälkeen, että perhe muuttaa Turkuun, jossa aloittavat uuden elämän. Nämä asiat avaavat myös tuota teon motiivia, syyttäjä lisäsi.
Auerin asianajaja Manner sanoi, ettei halua lähteä mukaan syyttäjän provokaatioon.

5.9.Syyttäjä luki Turun hovioikeuden 27.6.2013 antaman julkisen selosteen. Hovioikeus kovensi kesäkuussa Auerin saamaa tuomiota muun muassa seksuaalirikoksista. Auerille määrättiin 7 vuoden 6 kuukauden tuomio.
Syyttäjän todistusteeman mukaan Auerin on todettu syyllistyneen useisiin törkeisiin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin, mikä osoittaa hänen kykynsä erityisen raakoihin ja julmiin väkivallantekoihin.


5.9.Puolustusasianajaja Juha Manner lukee erittäin pitkää vastinetta hovioikeuden julkiselle selosteelle.

5.9.Syyttäjä: Vastine hyvin ongelmallinen, koska hovioikeuden tuomio on salassa pidettävä. Tässä on menty todisteiden sisältöön ihan siteeraustasolle. Tähän ei voida ottaa kantaa.

5.9.Oikeus pitää lyhyen tauon,
5.9.Tauko päättyi ja jutun käsittely jatkuu. Tauon aikana etsittiin Auerin ja hänen veljensä välistä puhelinkeskustelutallennetta. Tallenne löydettiin ja sitä kuunnellaan oikeudessa. Puhelut on käyty 21.-23.2009. Auer oli ollut ennen puheluita pidätettynä miehensä murhasta epäiltynä. Hänet vangittiin miehensä murhasta epäiltynä 28.9.2009.
5.9.Auer kertoo, ettei ole saanut nukuttua ja hän on hakenut unilääkkeitä.
5.9.Auer kertoo, ettei ole saanut nukuttua kunnolla neljään yöhön.
5.9.- Huh, huh. On ollut rankka päivä. Pääsin nyt kotiin. Seuraavaksi menen iltapesulle ja otan unilääkkeen. Väsynyt olo, mutta aivot käy ylikierroksilla. En varmaan ilman unilääkettä pysty tänä yönä nukkumaan, Aeur kertoo puhelussa.
5.9.- Tässä tilanteessa alkaa näyttää tosi pahalta kannaltani, kaikki todisteet osoittaa ettei siellä ole ollut ketään.
Allekirjoitin tänään paperin, jossa sanoin, etten voi olla täysin varma siitä, etten ole sitä tehnyt, Auer kertoo puhelussa veljelleen.

5.9.Veli kertoo nauhalla, ettei usko siskonsa tehneen murhaa.
- Aika vahvat näytöt on, Anneli Auer kertoo.
- Jos se on niin, niin sitten se on niin. Niin kauan, kun et ole tuomiota saanut, et ole sitä tehnyt, veli sanoo.


5.9.- Jos niillä näyttö olisi, niin sinut olisi vangittu, veli sanoo.
- Jos olen oikeasti tehnyt sen, niin haluan kantaa vastuun siitä, Anneli Auer kertoo.
5.9.Auerin asianajaja: - Viimeinen puhelu on tehty Auerin kuulustelun jälkeen, jossa kuulustelija antaa niitä ”faktoja” Auerille, ettei siellä ole ollut ketään ulkopuolista.
5.9.Oikeus pitää nyt tunnin mittaisen ruokatauon.
5.9.Oikeus palasi ruokatauolta, ja istunto jatkuu.
5.9.Oikeudessa kuultiin lääketieteen ja kirurgian tohtori Jukka Alihankaan lausunto siitä, miten univaje vaikuttaa henkilön käyttäytymiseen.
- Ensimmäinen vaikutelma oli, että Auer ei pelännyt, vaikka oli saanut puukosta, eikä pelännyt lastensa puolesta. Mutta tällainen sokki voi saada aikaan kylmän viileän käyttäytymisen. Vai oliko joku muu syy, ettei ollut vaaraa? Kertomus tapahtumista oli sinänsä järkevä.

5.9.Syksyllä 2009 Auer kertoi kärsineensä univaikeuksista ja käyttäneensä unilääkkeitä. Tuolloin hän oli ollut pidätettynä epäiltynä miehenä murhasta.
Unilääkkeistä Alihangas totesi, että voivat aiheuttaa tottumattomalle ihmiselle muun muassa ahdistuneisuutta.
- Yhden yön unettomuus voi aiheuttaa persoonallisen hajoamista. Usean yö valvominen voi aiheuttaa näkö- ja kuuloharhoja.

5.9.Nyt käsitellään Auerin mielentilaa koskevaa lausuntoa 21.10.2010. Lausunto on osittain salassa pidettävä.
-Mielisairautta tai muutakaan persoonallisuushäiriön diagnoosia ei mielentilatutkimuksessa ole todettu.

5.9.Mielentilatutkimusta varten oli haastateltu Auerin entistä miesystävää, joka kuvaili häntä ujoksi ja rauhalliseksi.
- Rauhallinen, harkitseva, analyyttinen, tarvittaessa voimakastahtoinen. Tutussa ympäristössä puhelias ja seurallinen. Ei alkoholiongelmaa.
Ala-asteelta asti Auerin tuntenut henkilö kertoi puolestaan Auerin olevan rauhallinen, rehellinen, järki-ihminen, ei kykene syytteen alaiseen tekoon.
Kodin epäjärjestyksestä ystävä sanoi, ettei Auer ole koskaan ollut mikään siivousintoilija.
-Hän piti itsestään ja lapsista hyvää huolta.

5.9.- Kukaan ei ole koskaan väittänytkään, ett Auer olisi mielisaras, syyttäjä sanoi.
5.9.Nyt oikeudessa kuullaan syyttäjän viime viikolla nimeämää uutta yllätystodistajaa.
5.9.Naistodistaja saapui oikeussaliin ja seuraavaksi hän vannoo valan. Naista on kuultu esitutkinnassa elokuussa. Nainen on keravalainen verotarkastaja.
5.9.Nainen on ollut Haagan ammattikorkeakoulun kurssilla, jossa on myös ollut Jukka Lahti. Kurssi kesti vuoden, pari kertaa kuukaudessa oli kurssipäiviä.
- Tutustuin jollain tavalla Jukka Lahteen. Lahti oli sosiaalinen ,ulospäin suuntautunut, älykäs, osasi varmasti työnsä.



5.9.- Tuli eräänä aamuna tuli kurssille, oli hyvin hermostunut, ahdistuneen oloinen. En muista, miten istuttiin siellä luokassa, ilmeisesti kohtuullisen lähellä. Kertoi, että hänen pitäisi mennä kotiin. Hoki sitä useampaan kertaan.
- Jukka sanoi, että pelkää, että se tekee lapsilleen jotain. Muistikuva siitä, että se kenestä puhui olisi perheen äiti. En muista, että Jukka olisi maininnut vaimoaan nimeltä.

5.9.Todistaja kertoi oikeudessa Lahden sanoneen, että perheen nuorimmainen lapsi oli vahinko, ja he olisivat eronneet Auerin kanssa, jos lasta ei olisi tullut.
5.9.- Jäi jälkikäteen tunne, että olisi halunnut kertoa asiasta enemmän, mutta en kysynyt. Eikä se minulle kuulunut.
- Jäi tunne, että välit vaimoon olivat huonot. Jukka ei koskaan sen jälkeen ollut sellainen.

5.9.Syyttäjä kysyi todistajalta, miksi hän kertoi asiasta vasta nyt.
- Montakin syytä, pidin sitä aika normiperheriitatilanteena. En halua sotkeutua ihmisten perheasioihin. Jos Jukka on puhunut siellä minulle, jota en tuntenut hyvin, on varmasti puhunut jollekin muulle. En pitänyt tietojani merkityksellisinä.
5.9.Nainen sanoi kertoneensa asiasta kuitenkin äidilleen.
- Perheriidat ovat sellaisia, joihin ei halua puuttua, mutta niistä on kiva juoruta.

5.9.Nainen kertoi myös puhelusta, jonka Jukka sai kurssin aikana.
- Nyt se soittaa, Jukka sanoi.
- Naisen äänen kuulin. En tiedä oliko puhelin kovalla vai huudettiinko. Jukka oli ahdistunut tilanteessa.

5.9.Keskustelut tapahtuivat alkuvuodesta 2004. Tämän jälkeen Lahti ei keskustellut todistajan kanssa näistä asioista.
5.9.- Muistan, että Jukka ei ollut paikalla kaikkina kurssipäivinä, todistaja kertoi.
5.9.Naistodistajan kuuleminen päättyi.
5.9.Auerin asianajaja:
- Todistus jäi vähän puolinaiseksi, koska Jukka Lahtea emme voi enää kuulla. Kiva juoruta, eikä ole katsonut tarpeelliseksi ottaa asiaa esiin aikaisemmin.
5.9.Tämän jälkeen oikeudessa nähtiin erikoinen episodi, johon osallistuivat syyttäjä, Auerin asianajaja ja Auer. Manner alkoi yllättäen lukea toisen henkilön kuulustelukertomusta, joka oli myös samalla kurssilla Jukka Lahden ja äsken todistajan kuullun naisen kanssa. Puolustus yritti saada kuulemisen todisteeksi.
-Manner oikoo mutkia, mennään ihan laittoman puolelle, syyttäjä sanoi.
- Hän oli siellä samalla kurssilla, tämä oli silloin ihan alkuvaiheessa, kun lapsi oli syntynyt, Auer sanoi puolestaan.

5.9. - Keitä muita on, en ole tuntenut Jukan kavereita. Tänne on ihan sattumalta tullut tällainen pöytäkirja. Kyllä se on teidän tehtävä selvittää ja hakea ne henkilöt, Auer sanoi suunnaten sanansa syyttäjälle.
- Ai hakea nämä henkilöt, jotka eivät tiedä asiasta mitään.
5.9.Oikeus pitää lyhyen tauon.
5.9.Istunto jatkuu.
5.9.Oikeudessa kuullaan nyt syyttäjän nimeämää todistajaa, rikosylikonstaapeli Tapio Santaojaa. Teemana on kuulustelujen suorittaminen ja havainnot Anneli Auerin henkisestä tilasta niiden aikana.
5.9.- Toukokuussa 2007 jutun tutkintaan mukaan. 2008 syksyllä vaihtui tutkinnanjohtaja. Istuttiin ja mietittiin, kun mikään tutkintalinja ei vedä. Tultiin tulokseen, että Anneli Auerin tutkintalinja on kokonaan katsomatta.
5.9.- Muihin tutkintalinjoihin ei ollut löytynyt järkevää epäiltyä.
5.9.Santaoja kuvailee ensimmäistä kuulustelua, jonka on tehnyt Auerille 23.9.2009.
5.9.- En havainnut mitään sellaista, mikä olisi estänyt kuulustelun.
5.9.- Kun kuulusteluja lähdin tekemään, kysyi vartijoilta, miten Annelilla on mennyt. Sieltäkään ei tullut koskaan mitään, mikä olisi herättänyt epäilyjä.
5.9.Kuulustelut seuraavana päivänä, tuolloin myös asianajaja Juha Manner oli paikalla.
Syyttäjä kysyi sitä, puhuivatko Auer ja Manner keskenään kuulustelun aikana.
- Ajan takaa sitä, että mitä Manner tiesi Auerin sanoneen.
- Yleensä keskustellaan ennen tai jälkeen kuulustelun. Hän ei näyttänyt myöskään väsyneeltä kuulusteluissa, todistaja sanoi.

5.9.Santaoja sanoi, ettei yleisesti ottaen havainnut kuulusteluissa Auerin tilassa mitään poikkeavaa.
-Hän oli kuulustelussa hyvin tarkknana ja tarkisti kuulustelupöytäkirjat hyvin tarkkaan.
5.9.Auerin puolustusasianajajalla ei ole kysyttävää todistajalta.
5.9.Millainen kuva sinulla on Auerin mielenlaadusta? kysyi oikeuden puheenjohtaja.
-Mitään poikkeavaa en siinä havainnut, todistaja sanoi.


5.9.Todistajan kuuleminen päättyi.
5.9.Seuraavana oikeudessa kuullaan toista syyttäjän nimeämää todistajaa, vanhempaa rikoskonstaapeli Marjut Kujansivua. Teemana on esitutkinnan suuntautumisen yksipuolisuus.
5.9.Kujansivu sanoi tulleensa Ulvilan murhatutkinnan heti alkuvaiheessa.
- Teemana on arvioida lähinnä tutkinnanjohtaja Joutsenlahden toimia, syyttäjä tarkensi.
- Joutsenlahden mielessä heti alusta lähtien kyseessä oli ulkopuolinen tekijä. Auerin osuutta ei lähdetty tutkimaan laisinkaan.

5.9.Kujansivu muistelee erästä tapausta Joutsenlahdesta:
- Hän tuli hyvin suuttuneena ja kiroillen palaverista. Hän sanoi, että mikäli joku tutkintatiimistä aikoo sanoa, että Auer oli syyllinen, hänet tullaan erottamaan tutkintatiimistä, ja hänestä tehdään rikosilmoitus.

5.9.- Vuoden 2007 aikana menin muutaman kerran Joutsenlahden huoneeseen, jolloin Joutsenlahti puhui hiljaisella äänellä puhelimessa Auerin kanssa. Puhelun jälkeen hän kertoi puhuneensa nimenomaan esitutkintaan liittyvistä asioista. Auerin olisi pitänyt niistä asioista saada tietää.
5.9.Syyttäjä kysyi millainen suhde Kujansivulla oli Joutsenlahteen.
- Seurustelin tuolloin hänen kanssaan. Seurustelu päättyi vuonna 2009 minun aloitteestani.
5.9.Todistajan kuuleminen päättyi. Oikeudessa keskustellaan nyt siitä millä aikataululla oikeudenkäynti tulevina päivinä jatkuu.
5.9.Perjantaina 6.9. ja maanantaina 9.9. oikeudessa käydään läpi videotallenteita Auerin ja Lahden lasten kertomuksista. Materiaali on salassa pidettävää, joten oikeutta käydään suljetuin ovin. Tuolloin media ja yleisö eivät pääse seuraamaan istuntoja.
Tiistaina 10.9. on tarkoitus kuullaan perheen vanhinta tytärtä, myös tämä käydään suljetuin ovin. Oikeus ei vielä päässyt ratkaisuun siitä, miten jatkuuko oikeudenkäynti myös tämän jälkeen suljetuin ovin.
MTV3.fin live-seuranta Satakunnan käräjäoikeudesta päättyy tähän.

9.9.MTV3.fin liveseuranta oikeudenkäynnistä jatkuu tiistaina kello 9.00 alkaen. Toimittajana Niko Ranta.
9.9.Puolustuksen pyynnöstä aamulla kuullaan uudelleen ensimmäistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea. Myös Auerin tytärtä kuullaan päivän aikana oikeudessa, mutta suljetuin ovin. Sen sijaan aikaisemmin tehtyjä tyttären kuulemisista tehtyjä videotallenteita aiotaan esittää oikeudessa julkisesti.


10.9.TIISTAI 10.9. Toimittajana Niko Ranta.
10.9.Oikeuskäsittelyn on määrä alkaa kello 09.00. Aluksi on tarkoitus kuulla uudelleen ensimmäistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea, kun puolustus on tätä pyytänyt. Häntä kuullaan yleisön läsnäollessa. Hän on kertonut yhä uskovansa Auerin syyttömyyteen.
10.9.Joutsenlahden kuulemiseen on varattu aikaa noin puolisen tuntia. Tämän jälkeen oikeudessa kuullaan Auerin vanhinta tytärtä,mutta tämä tapahtuu salaisesti. Sen sijaan hänen aikaisemmista kuulusteluista tehtyjä videotallenteita on tarkoitus näyttää oikeudessa yleisön läsnäollessa. Auerin vanhin tytär on puhunut alusta lähtien ulkopuolisesta tekijästä, joka olisi tunkeutunut perheen taloon Ulvilassa vuoden 2006 joulukuussa.
10.9.Päivän Helsingin Sanomat kirjoittaa: Murhasta syytetyn Anneli Auerin lapsi sanoo äitinsä harjoitelleen miehensä murhaa. Lehden mukaan Auer suunnitteli tekoa puoli vuotta.
10.9.Auerin toiseksi vanhimman lapsen mukaan äiti nauhoitti surman c-kasetille ja soitti nauhan hätäpuhelun aikana. Tapahtuma-aikaan seitsenvuotias poika kertoo kuulleensa surmayön tapahtumat lastenhuoneen oven läpi. Harjoituksen hän sanoo nähneensä oven raosta pari päivää ennen tekoa. Osa lasten kertomuksia arvioineista asiantuntijoista pitää niitä epäuskottavina.




10.9.Anneli Auer on saapunut Satakunnan käräjäoikeuteen Poriin poliisisaattueessa.
10.9.Auerin oikeudenkäyntiä on saapunut seuraamaan jälleen noin kymmenkunta median edustajaa.
10.9.Anneli Auer saapui oikeuteen tyynenä. Oikeuden istunto alkoi kello 09.04.
10.9.Ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti saapui oikeuden kuultavaksi.
10.9. Auerin asianajajaJuha Manner kertoo syyksi uudelle kuulustelulle, että Joutsenlahti olisi uhkaillut erottavansa työntekijöitään, jos Aueria olisi epäilty syylliseksi.
10.9.Joutsenlahti:
- En ole missään vaiheessa muistaakseni uhkaillut ketään.
10.9.Soititko Anneli Auerille tutkintaan liittyvistä asioista niin, että toinen poliisi on ollut paikalla ja mitä nämä keskustelit koskivat?

- On mahdollista, että olen soittanut ja naispoliisi (sanoo nimen) on voinut olla läsnä. Olen käynyt kymmeniä keskusteluja. Tietysti sähköpostia läheteltiin. Sillä vastasin laajemmin. Jos kysyin takkapuista tai muista, sitten hän lähetti sähköpostia, jota jaettiin tutkijoille.
10.9.Joutsenlahti kertoo myös, ettei Auer ollut utelias tietämään asioista siinä vaiheessa, kun hän ei ollut vielä epäiltynä.
- Olin erittäin varovainen sen suhteen, mitä Auerille kerrottiin, kun hän oli asianomistajana. Hän pikemminkin toi tietoa meille päin.
10.9.Joutsenlahden kuuleminen päätettiin. Seuraavaksi kuullaan Auerin vanhinta tytärtä suljetuin ovin.
10.9.Auerin vanhimman lapsen vanhemman lapsen kuuleminen päätettiin. Oikeuden käynti jatkuu nyt julkisena. Ensimmäisenä katsotaan Auerin vanhimman lapsen 1.12.2006 antamaa kuulustelua yön tapahtumista.
- Siellä oli koko huone täynnä lasinsirua.
- Aika sängyn vieréssä isä makasi ja siellä oli puukko lattialla. Mä näin kun se mies pakeni. Mä näin vain sen selän. Sillä oli mielestäni musta huppari.
Oliko sillä jotain kädessä?
- Mä en muista.
Kuulitko sen miehen puhuvan mitään?
- En.
10.9.Missä kohtaa näit miehen?
- Se meni ulko-ovesta.
Missä kohtaa sä olit, kun se mies meni?
- Aika kesekellä olkkarii.
Sä et nähnyt miestä muuten, kun se meni ikkunasta?
- En ole nähnyt.
10.9.Auerin vanhin tyttö kertoo hyvin seikkaperäisesti tapahtumista. Vaasan hovioikeus antoi omassa tuomiossaan tälle kuulustelulle merkittävän painoarvon. Videotallenne on nauhoitettu alle vuorokausi siitä, kun murha tapahtui.
10.9.Näitkö äidin menevän missään vaiheessa ulos?
- En?
Menikö äiti katsomaan isää?
- Meni se kerran.

10.9.Niin näit puukon tai veitsen siellä lattialla?
- Joo.En ole ikinä aikaisemmin nähnyt sitä. Se oli aika suuri. Siinä oli joku vihree tai musta, mistä sitä pidetään kiinni.
10.9.Anneli Auer ei seuraa koko aikaa oikeudelle näytettävää videotallennetta.
10.9.Oletko nähnyt, että isä ja tämä vieras mies olisivat tapelleet?
- En.

10.9.Mahtuiko se mies menemään hyvin siitä ikkunasta.
- Joo. Äiti sanoi, että se oli ainakin 180 senttiä.
Tuliko sen miehen kädestä verta?
- En nähnyt.

10.9.Sulla ei ole näköhavaintoa , mihin se mies meni siellä pihalla?
- Ei.
10.9.Poliisi kertoo Auerin vanhimmalle tyttärelle, että heidän täytyy kysellä kaikenlaisia asioita, että he tietäisivät, mitä oikeasti on tapahtunut.
Auerin vanhimmalla tyttärellä on kuulusteluissa omien sanojensa mukaan oma lempilelu mukana, jota hän on pitänyt lähes koko kuulustelun ajan kädessään.
10.9.Videon katselu päätettiin oikeudessa.
Nyt syyttäjä Jarmo Valkama on äänessä.
Syyttäjä ihmettelee, miksi Auerin vanhimman tyttären näkemyksen mukaan Anneli Auer ja hänen miehensä seisoivat rauhallisena, vaikka terssin ovi oli jo rikki.
10.9.- Missä tämä ulkopuolinen mies on voinut sitten olla, syyttäjä ihmetteli?
- Fakta on se, että Auerin lapsi on käynyt kolme kertaa käynyt katsomassa, eikä hän ole kertaakaan nähnyt ulkopuolisen miehen tappavan Auerin miestä.
10.9.Auer kommentoi omalle asianajajalleen Juha Mannerille syyttäjän kommentteja hiljaisella äänellä.
Syyttäjä päättää kommentoinnin.
10.9.Auerin asianajaja Juha Manner on nyt äänessä.
10.9.- Miksei Auerin lapsi sitten ole muuta nähnyt kuin miehen poistumista. Se johtuu siitä, että hän on kertonut olevansa olohuoneen keskellä.
10.9.Nyt oikeudessa katsotaan 7.12.2006 nauhoitettu Auerin vanhimman lapsen kuulustelu.
Videon alussa Auerin vanhin lapsi puhuu muun muassa koulunkäynnistään.
Mikä vuodenaika on sulle paras?
- Ehkä kesä.
10.9.Vanhimmalle tyttrelle painotetaan sitä, että on tärkeää puhua totta. Nyt siirrytään murhayön tapahtumiin.
- Mä tykkään enemmän siitä, että multa kysytään.
Mihin aikaan sä menit illalla nukkumaan?
- Mä en oikein kamalasti muista. Muistan kun heräsin yöllä.
10.9.Heräätkö yleensä siihen, kun isä tulee työmatkalta?
- Mä nukun vaan ihan tavallisesti.
Ja sä et nytkään herännyt, kun iskä tuli?
- En herännyt?
Näetkö sitten usein unia ja millaisia?
- Ne aika paljon vaihtelee.
Mihin sä heräsit?
- Kuulin pamauksen. Luulin, että vaan pakkanen paukkui. Nousin sängystä ja kuulin iskän tai äidin kiljuvan.
10.9.Auerin vanhin lapsi kertoo nähneensä paljon lasinsiruja.
- Ei kai siellä niin pimeää ollut, kun näin lasinsiruja.
- Mä näin vaan äiskän ja iskän ylhäällä sängyn vieressä.
10.9.Auerin vanhin lapsi kertoo käyneeensä välillä pois ja tullut toisen kerran katsomaan ja nähnyt isänsä makaavan lattialla.
- Luultavasti se rosvo tai murhaaja oli mennyt kylppäriin piiloon.
- Siitä (isä) tuli ihan hirveesti verta.
10.9.Pystyitkö erottamaan, oliko iskä selällään vai vatsallaan?
- Vatsallaan.
Sulla on sellainen ajatus.
- Joo.
- Sitten mä näin, kun se murhaaja poistui ikkunasta. Ja muistaakseni sillä oli musta huppari.
Auerin vanhin tytär toisti siis toisessa kuulustelussa nähneensä ikkunasta poistuvan miehen, jolla oli hänen muistikuvansa mukaan musta huppari.
10.9.Muistatko iskän puhuneen sulle mitään, kun menit katsomaan toisen tai kolmannen kerran.
- Ei. Iskä oli ihan liikkumattomana.
10.9.- Mun mielestä se (murhateko) tapahtui joskus kolmen aikaan yöllä. Ja neljän aikaan meitä haettiin jo pois.

10.9.Näitkö kertaakaan kolmen kerran aikana, kun tulit katsomaan huoneeseen, että äidin vieressä olisi ollut joku?
- En. Vain kolmannella kerralla,kun se poistui ikkunasta.
10.9.Auerin vanhin tytär kertoo olleensa hätäkeskuspuhelun aikana myös itse puhelimessa. Syyttäjä on väittänyt Anneli Auerin hätäkeskuspuhelua lavastetuksi. Auerin tytär kertoo, että poliisien tulo tuntui pitkälle ajalle. Ja kun poliisit saapuivat paikalle, Auerin mies oli jo kuollut.
10.9.Tulivatko isä ja äiti hyvin keskenään toimeen. Vai nahistelivatko ne koskaan?
- No vähän. Mutta kyllä he hyvin tulivat toimeen.
- Joskus ne ovat vähän huutaneet toisilleen. Mutta ei se semmoista kamalaa riitelyä ole ollut.
10.9.Sä et nähnyt sen henkilön kasvoja, kun se poistui ikkunasta?
- En.
10.9.Auerin tytär kertoi kuulleensa kaverilta, että lehdissä oli kirjoiteltu yöllä heränneestä 9-vuotiaasta pojasta. Tosiasiassa herännyt oli Auerin vanhin tytär, joka oli tuohon aikaan juuri 9-vuotias.
Poliisi kertoi Auerin vanhimmalle tyttärelle, etteivät lehdet tiedä aina kaikkea, mitä on oikeasti tapahtunut.
- Niin kuin, että olisi ollut muka 9-vuotias poika, Auerin tytär kertoi.
10.9.Videon katselu lopetetaan. Nyt toinen syyttäjä Kalle Kulmala on äänessä.
10.9.Syyttäjä esittelee oikeudelle talon pohjakuvaa, johon on merkitty tapahtumapaikkoja. Kaikkia tapahtumapaikan valokuvia ei voida näyttää, koska oikeudessa on yleisöä paikalla. Syyttäjä yrittää vakuuttaa, ettei talossa ole ole ollut ketään ulkopuolista henkilöä.
10.9.Auerin asianajaja Juha Mannerin mukaan ei ole mahdollista, että terassin oven ikkunan olisi rikkonut Jukka S. Lahti tai Anneli Auer, vaan ulkopuolinen henkilö.

10.9.Oikeus pitää tauon. Istuntoa jatketaan kello 12.50. Tuolloin katsotaan lisää videoita Auerin vanhimman tyttären kuulemisesta.
10.9.Syyttäjä Jarmo Valkama ei halunnut millään lailla kommentoida tauolla Helsingin Sanomien tämänpäiväistä uutista, jonka mukaan Anneli Auer olisi suunnitellut miehensä murhaa puoli vuotta.
Mitä ajattelette siitä, että tieto on vuotanut julkisuuteen?
- Vähän kyllä ihmettelen.
10.9.Valkama suostuu kertomaan Auerin vanhimman tyttären kuulemisesta sen verran, ettei siinä tullut esille mitään uutta oleellista. Auerin vanhinta tytärtä kuultiin tänään yleisön läsnäolemaatta.
- Hän ei hirveesti enää muistanut tapahtumista.
10.9.Valkama ei osannut myöskään vielä sanoa, aikooko hän hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa liittyen Vaasan hovioikeuden eiliseen antamaan tuomioon, jonka mukaan Anneli Auerin kahden lapsen kertomukset tulevat osittain julkisiksi. Hänellä on aikaa hakea valituslupaa 60 päivää.
- Kyllä me harkitaan sitä (valituslupaa). Se ei ole kuitenkaan päällimmäisenä mielessä. Tässä on paljon näitä muitakin asioita.
10.9.Istunto jatkuu. Nyt kuullaan Auerin vanhimman tyttären 10.1.2007 tehtyä kuulemista videolta. Häntä kuulee videolla psykoterapeutti.
10.9.Vanhin tytär kertoo ensin itsestään.
Hänelle kerrotaan, että kuulemisen tarkoituksella on selvittää, mitä murhayönä on tapahtunut.

10.9.Tytär sanoo jälleen tykkäävänsä siitä, että häneltä mieluummin kyseltäisiin asioista kuin hän itse alkaisi muistelemaan tapahtumia.
Miltä susta tuntui tänne?
- En ajatellut paljon mitään.
10.9.Vanhimmalta tyttäreltä kysellään murhaa edeltävän illan tapahtumista.
Muistatko millainen ilta se oli, kun menit nukkumaan?
- Ihan tavallinen ilta, mutta saatiin pelata pleikkaria.
Nukahditko helposti vai tuliko uni hyvin?
- Tuli se aika hyvin.Mitä seuraavaksi muistat.
- Kuulin pamauksen. Luulin, että pakkanen paukkui. Sitten kuulin, kun isä tai äiti kiljui. Sitten nousin katsomaan ja lattialla oli paljon lasinsiruja.
10.9.Vanhin tytär kertoo jo aikaisemmin sanomistaan havannoistaan. Hän kertoo muun muassa löytyneestä puukosta.
10.9.Vanhin tytär kertoo olleensa muun muassa peloissaan siinä vaiheessa, kun hän oli kuullut outoa ääntä talossa.
10.9.- Se oli tosi nopee murhaaja. Mun mielestä silllä oli musta huppari. Muuta en muista siitä, paitsi sillä oli mustat vaatteet.
- Mä näin vain selän ja takaosan siitä.
- Ja äiti kertoi, että se näki osan kasvoista. Äiti ei nähnyt silmiä. Äiti sanoi ehkä, että sillä oli aika kapeat huulet.
10.9.Millaista siellä teillä kotona oli ja mitä sulle tulee mieleen teidän perheestä?
- Äiti oli kotiäti. Äiti oli varmaan joka päivä tietsikalla, kun äiti teki työkseen nettisvuja. Ja isä oli päivät pitkät töissä.
- Joka arkipäivä iskä lähti joskus kuudelta aamulla ja sit se joskus palas kuudelta illalla.
Mites viikonlopuisin?
- Käytiin kaupassa, imuroitiin ja siivottiin.Ainaski lattiat siivottiin.
10.9.Mitäs sä ajattelit siitä, kun iskä oli töissä päivät pitkät.
- En paljon mitään. Sit ku iskä tuli töistä, syötiin ruoka.
10.9.Kerro äiskästä ja iskästä.
- Äiti oli aina kotona ja hoiti meitä.
- Ja sit iskä ajoi meidän autoa. Iskä oli hyvä runoileen ja opetti mutkin runoileen. Iskä oli tosi hyvä töissä. Ja muutenkin taitava lähes joka asiassa paitsi juoksemisessa.
10.9.Nyt keskustellaan murhayön tapahtumista. Psykoterapeutti kysyi muun muassa, missä Auerin vanhin tytär näki puukon.
- Iskän lähellä.
Videon kuuleminen päätetään.
Nyt siirrytään 17.1.2007 taltioituun videoon.
10.9.Kyseisellä videotallenteella Auerin vanhinta tytärtä kuulee psykoterapeutti.
10.9.Auerin vanhin tytär kertoo olevansa muun muassa perheen rauhallisin lapsi.
10.9.Psykoterapeutti kyselee tyttäreltä muun muassa sukulaissuhteista. Auerin tytär kertoo sukulaissuhteista rauhalliseen sävyyn.
10.9.Onko teidän suvussa ollut riitoja. Tuleeko mieleen?
- Ei ole ollut.
Miten paljon sukulaiset tai isän kaveri teillä?
- No tosi harvoin.
Olisiko isä tai toivonut, että joku olisi tullut teille kylään?
- Mm ei oikein.
10.9.Millainen iskä oli, jos iskä oli vihainen?
- Iskä oli tosi harvoin vihainen ja silloinkin meille (lapsille), jos me riehuttiin.
Kumpi heistä, isä tai äiti on ollut sellaisia, että on pelottanut enemmän?
- Ehkä äiti. Iskä oli niin paljon töissä.

10.9.Auerin vanhin tytär kertoo saaneensa nukuttua hyvin tapahtumien jälkeen. Hän kertoo psykoterapeutille, ettei perheen sisällä ole hirveästi puhuttu murhatapahtumista.
10.9.Videon katselu päätetään oikeudessa.
10.9.Auerin asianajaja Manner kahdesta eri videotallenteesta, jotka kuvattiin vuoden 2007 tammikuussa:
- (nimi) Lapsen kertomus on ollut johdonmukaista, vaikka muistikuvat ovatkin hieman ruvenneet hämärtymään reilu kuukausi tapahtumien jälkeen. Hän pystyy erottamaan, mitä on omaa kokemaa ja äidin kertomaa.
- Näiden haastatteluiden tarkoituksena on ollut selvittää perhe-elämää ja mitään poikkeavaa ei ole tullut esille.
10.9.Oikeus pitää tauon. Istuntoa jatketaan kello 14.50, jolloin katsotaan vuonna 2009 tallennettuja videotallenteita Auerin vanhimmasta tyttärestä.
10.9.Ja istunto jatkuu jälkeen. Nyt kuullaan Anneli Auerin vanhimman tyttären 26.8.2009 tehdyn kuulemisen videotallennetta.
10.9.Murhayön aikaisiin tapahtumiin palataan myös tässä videotallenteessa.
10.9.Vanhin lapsi saa kertoa vapaasti yön tapahtumista. Hän itkee kuulemisen aikana.
10.9.Vanhin lapsi saa katsottavakseen perheen Ulvila-talon pohjapiirustuksen. Hän näyttää muun muassa oman huoneensa ja muiden sisarusten huoneita.
10.9.Videotallenteelta huomaa, että vanhimman lapsen muistikuvat ovat hieman hämärtyneet.
10.9.Vanhin lapsi kertoo kuulleensa järkyttäviä ja tuskallisia ääniä yön aikana, jotka tulivat hänen mukaansa joko isältään, äidiltään tai molemmilta.
Oliko se ääni niin kova, ettei sitä voinut olla kuulematta?
- Kyllä.
10.9.Vanhin lapsi havainnollistaa tapahtumien kulkua pohjapiirustuksen avulla.

10.9.Joutuiko äiti juoksemaan sitä tekijää pakoon sieltä?
- Ei. Se kai satutti äitiä, mutta ei äitin tarvinnut juosta.
10.9.Vanhimmalta lapselta kysytiin, oliko hänellä mitään suojavälinettä, millä hän olisi voinut puolustautua tunkeutujaa vastaan. Vanhin lapsi kertoi, ettei ollut, koska ei osannut odottaa jonkun tulevan ylipäätään taloon.
10.9.Videon katsominen lopetetaan.
10.9.Nyt oikeus katsoo toista videota, joka on kuvattu 26.8.2009. Syyttäjä ei olisi pitänyt välttämättä edes tarpeellisena videon katsomista.Oikeuden puheenjohtaja piti tavoitteena, että oikeudenkäynti päättyisi tänään viimeistään kello 17.00.
Videolla jatketaan Auerin vanhimman lapsen kuulemista murhayön tapahtumista.
10.9.Se (ulkopuolinen) tekijä. Sanoit, että se oli pitkä. Onko joku muu sanonut, että se on pitkä?
- Äiti on sanonut kans.

10.9.Miten se tekijä meni pois?
- Se jotenkin kyykkäs (vanhin lapsi nousee videolla samaan aikaan ja näyttää oman versionsa miehen poistumisesta terassin ovesta)
10.9.Tämänpäiväisessä oikeudenkäynnissä on hieman jo väsähtänyt tunnelma. Osa median edustajista on poistunut aikoja sitten.
10.9.Kuulitko koskaan tekijän sanovan yhtään mitään?
- (lapsi pyörittää päätään ei-vastauksen merkiksi)
10.9.Oikeudenkäynti päättyy tältä päivältä.
10.9.Oikeudenkäynti jatkuu keskiviikkona 11.9.2013 kello 09.30 alkaen. Aamupäivä on yleisölle julkinen. Oikeudessa on tarkoitus esittää lisää videoita Auerin vanhimman lapsen kuulemisista vuodelta 2009. Loppupäivää käsiteltäneen suljetuin ovin.
10.9.Mitä tästä oikeuspäivästä jäi käteen? Ei ainakaan kauheasti mitään uutta, kun syyttäjä ei suostunut edes kommentoimaan Helsingin Sanomien tämänpäiväistä uutista, jonka mukaan Anneli Auer suunnitteli miehensä murhaa puoli vuotta. Lehti perusti väitteensä Auerin lapsen kertomukseen. Syyttäjä lähinnä ihmetteli, miten tällainen tieto on voinut päätyä julkisuuteen.
Ja mikäli syyttäjää tulkitsi oikein, Auerin vanhimman lapsen kuuleminen tänään ei tuonut paljon lisätietoa jutun kannalta, sillä hän ei syyttäjän sanojen mukaan muistanut enää kauheasti vuoden 2006 joulukuun tapahtumista. Vanhinta lasta kuultiin suljetuin ovin. Tämän lisäksi oikeudessa esiteltiin jo aikaisemmin oikeudessa nähtyjä videotallenteita Auerin vanhimman lapsen kuulemisista vuosilta 2006, 2007 ja 2009. Tämän lisäksi murhajutun ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti kävi aamulla kiistämässä väitteet, joiden mukaan hän olisi uhkaillut alaisiaan murhajutun tutkinnan aikana.

11.9.KESKIVIIKKO 11.9. Toimittajana Niko Ranta.

11.9.Aamupäivästä on tarkoitus jatkaa Anneli Auerin vanhimman lapsen vuoden 2009 kuulemisesta tehtyjen videotallenteiden katselua.
11.9.Anneli Auer saapui oikeussaliin taas tyynesti ja rauhallisesti.
11.9.Oikeuden puheenjohtaja: Katsoin eilen illalla harmistuksella Hesaria, että siellä on julkaistu salaista materiaalia.
Syyttäjä : Ja myös muualla. Tää on niin tätä.
Oikeuden puheenjohtaja. Tämä on surullista, kun nuorten henkilöiden kertomuksia on pyritty salaamaan.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen ensimmäisenä vielä salassa pidettävää aineistoa, jossa Auerin lapsi kertoi Auerin muun muassa suunnitelleen miehensä murhaa puoli vuotta.
11.9.Nyt oikeudessa jatketaan Auerin vanhimman lapsen 26.8.2009 tehdyn kuulemisen videotallenteen katselemista. Oikeussaliin on saapunut yleisöä noin kymmenkunta.
11.9.Auerin vanhin lapsi esiintyy videolla surullisen näköisenä. Hän on useaan otteeseen pää alaspäin kuulustelun aikana.
11.9.Hän vastailee joihinkin kuulustelijan kysymyksiin vain pään liikautuksilla.
11.9.Mistä sä tunnistat äidin väsymyksen?
- Kun se on kärttysämpi.
11.9.Kuulustelija painottaa jälleen lapselle, että pitää puhua totta ja ettei mitään saa keksiä.
- Jos mä sanon jotain, mitä ei pidä paikkaansa, sä voit olla eri mieltä mun kanssa, kuulustelija sanoi.
11.9.Lapsi vakuuttaa jälleen kuulustelijalle nähneensä ulkopuolisen tekijän.
- Meidän on kauhean vaikea löytää kuka se tekijä on, kuulustelija sanoi.

11.9.Puhutko sä mulle totta?
- Puhun.

11.9.Kuulustelija yrittää esittää omia näkemyksiä, miten tapahtumat ovat menneet.
11.9.- Meillä on edelleen se tekijä kateissa. Se, mitä me haetaan, niin on vähän ongelma. Se tekijä, mitä sinä kerrot, ei siitä oikein mahdu (terassin ovi).
- Meidän pitää miettiä, minkä kokoista me haetaan. Vai onko siitä menny joku. Vai ootko sä halunnut, että se paha menee pois siitä. Onko se sun halua nähdä, että menee pois. Vai ootko sä oikeesti tehnyt sen havainnon. Se havainto ja se fakta mitä me ollaan kokeiltu (rekonstruktio) poliisin kanssa, ei mene yks yhteen. Siihen me tarvitaan apua. Et sä oo tehny mitään pahaa, jos sä et ole muistanut.
- Mä en tiiä.
Poliisin faktana esittämien väitteiden jälkeen lapsi menee hämilleen ja arvelee kuvitelleen joitakin asioita.
11.9.- Jos sä oot kuvitellut jotain, miks sä oot aatellu, että oot kuvitellu jotain?
- En tiiä.
11.9.Kuulustelijaa mietityttää se, ettei vanhin lapsi ole kuullut kenenkään muun ääntä kuin isänsä ja äidinsä murhayön aikaan.
11.9.Kuulustelija kertoo, että kaikissa perheissä vanhempien välillä saattaa tulla erimielisyyksiä. Miten teillä riideltiin?
- Ne oli vaan eri mieltä. Eikä ne ikinä tapellu.

11.9.- Harmittiko äitiä joskus, kun iskä oli työmatkoilla ja piti tehdä omat työt ja katsoa teidän perään?
- Ei oikeastaan.
11.9.Vanhin lapsi kertoo saaneensa ainakin kerran kotiarestia Ulvilassa, kun lapset leikkivät hänen mukaansa "liian villisti".
11.9.- Oliko sulla joskus semmonen huoli siitä, että isä ja äiti eroaa?
- Ei kertaakaan.

11.9.Kuulustelija kertoo, että vanhin lapsi on ollut kuulusteluissa todella reipas.
- Mä toivon, että sulla on jatkossakin hyvä olla, kuulustelija sanoi.
11.9.Videon katseleminen lopetetaan.
11.9.Juha Manner:
- Sen verran tätä kokonaisuutta. Yli kaksi tuntia kestänyt kuuleminen oli tosiaan 26.8.2009. Ja seuraavana päivänä oli Annei Auerin ensimmäinen varsinnainen kuulustelu epäiltynä.
11.9.- Se linja näissä lapsen keskusteluissa säilyy. Eroavaisuuksia on. Hän ei muista tässä (2009) joitakin asioita, mitä on aikaisemmin muistanut (2006 vuoden kuulemisissa).
- Osittain (poliisin) faktoilla kerrottavien asioiden kulku saa lapsen hämilleen, Manner viittasi 26.8.2009 kuulemiseen.

11.9.Seuraavaksi oikeus katsoo 16.9.2009 taltioidun vanhimman lapsen videokuulemisen.
11.9.Vanhinta lasta kuullaan jälleen murhayötä edeltävän illan tapahtumista.
- Mihin aikaan teidän piti mennä nukkumaan?
- Siitä on niin kauan aikaa. En mä oikein muista enää. Varmaan ysiltä.
Kuka teidät laittoi nukkumaan?
- Äiti.
Oliko iskä tullut siinä vaiheessa?
- En mä muista.
11.9.Kerro vielä siitä, mihin sä heräsit.
- Kuulin kamalaa ääntä. Luulin aluksi,että se oli ukkosta, mutta ei se sitten ollutkaan.
Mitä tapahtui sen jälkeen?
- Jatkoin nukkumista. Luulin, ettei se ollut mitään ihmeellistä.
- Sitten mä kuulin iskän tai äiskän kiljuvan. En mä oikein muista sitä enää.
Mikä oli sun havainto ekan kerran, kun menit iskän ja äiskän makuuhuoneen kynnykselle.
- Ne oli vielä tavallisesti sängyllä.

11.9.Miten isä ja äiti reagoi, kun tulit sinne huoneeseen?
- En mä muista.
Miten sä reagoit?
- Mä kysyin, oliko kaikki kunnossa.

11.9.Auerin vanhin lapsi katsoo jälleen talon pohjapiirustusta tapatumien kulun selvittämiseksi.
11.9.Kuuliktko sä kenenkään muun kuin äiskän äänen (murhayönä)?
- Mä kuulin iskän ja äiskän äänen.
- Mitä sä ajattelit silloin?
- Oliko kaikki kunnossa.
11.9.Vanhin lapsi puhuuu videolla edelleen ulkopuolisesta tunkeutujasta.
11.9.Hän kertoo olleensa huolissaan ja peloissaan kuultuaan ääniä talossa.
Kenen puolesta sä olit huolissaan?
- Kaikkien.
11.9.Toisin kuin edellisessä kuulemistilanteessa (26.8.2009), Auerin vanhin lapsi katsoo lähes koko ajan kuulustelijaan päin. Vanhin lapsi yrittää parhaansa kyvyn mukaan muistaa murhayön tapahtumia. Hän käyttäytyy videolla rauhallisesti.
11.9.Ootko sä aikaisemmin kuullut semmoisia kamalia ääniä teidän kotona?
- En.
11.9.Nyt kuulustelija pyytää vanhimmilta lapselta tarkkaa miettimistä ja muistamista yön tapahtumista.
- Sun täytyy edelleen puhua totta.

11.9.Ootko sä satavarma, että näit sen murhaajan?
- No 98-prosenttisen varma.
11.9.Kuulustelija viittaa jälleen poliisin tekemään rekonstruktioon, jossa poliisi yritti mennä samalla tavoin terassin ovesta kuin vanhin lapsi on kertonut. Kuulustelija antaa ymmärtää, ettei niin ole tapahtunut kuin vanhin lapsi on kertonut.
- Miten sä saat mut uskomaan, että siitä ovesta mahtuu?
- Miten me ratkaistaan tämä ongelma?
Lapsi purskahtaa kovaan itkuun.
- Te ette tiedä ja te ette tiedä, miltä se tuntuu. Ehkä te teitte sen väärin, mutta se on oikeesti mennyt tosta (terassin ovi ).

11.9.- Jos mä olisin vain ajatellut, mä en olisi nähnyt sitä niin selvästi (ulkopuolinen tunkeutuja)
Ootko sä vihainen?
- En tiedä.
- Musta tuntuu, että sä oot vihastunut, kuulustelija sanoo.
- Nyt sua kiukuttaa, ettei sua uskota niin kuin sä haluaisit, kuulustelija sanoo.
Kiukuttaako sua se?
- En tiedä.
11.9.- Ei oo kiva muistella tämmöisiä.
Ootko sä pystynyt helpottamaan sun äidille sun pahaa oloa?
- Joo. Sen kanssaa jutellut.
11.9.Lapsi itkee edelleen vuolaasti videolla.

11.9.Lapsi vakuuttaa kertoneensa kaiken sen, mitä hän on muistanut.
11.9.Pelkäätkö, että teidän perheelle tapahtuu vielä jotain pahaa?
- En mä tiedä. Ei sitä koskaan tiedä.
11.9.Oikeus lopettaa videon katselun.
Juha Manner:
- Sama asia kuin 26.8.2009. Tässä näkyy tämä painostus ja annetaan vääriä faktoja.
Syyttäjä Jarmo Valkama:
- Saman toistoa.
- Kun lapsi menee takaisin omaan huoneeseensa, eikä tiedä ajasta. Niin joka tapauksessa hän menee uudestaan huoneeseen ja äänien pelästyttämänä tulee paikalle. Missä on se tappaja, joka lyö koko ajan tätä isää? Ei toisellakaan kertaa nää lapsi tätä tappajaa.
- Tulee kolmannen kerran lapsi paikalle. Tuli vilaukselta joku musta ulos (terassin ovesta). Se tarina on koko ajan pysynyt samana lapsen kertomana. Muuten on ristiriitoja. Oikeuden pitää pohtia, mikä on valetta ja mikä totta.
-
11.9.Juha Manner:
- Se, minkä hän (vanhin lapsi) on kertonut varmaksi on, että se (ulkopuolinen tekijä) poistui siitä rikotusta ovesta.
11.9.Oikeus pitää tauon. Istunto jatkuu kello 13.10.
11.9.Oikeuden istunto jatkuu.
11.9.Nyt oikeudessa katsotaan videolta Auerin vahimman lapsen 21.9.2009 tehtyä kuulemista. Tässä vaihessa Anneli Auer on pidätetty epäiltynä miehensä murhasta.
11.9.Kuulustelija kertoo aluksi lapselle, että kuuleminen nauhoitetaan.
- Mä toivon,että voisit puhua asioista edelleen suoraan. Nyt ei haitttaa, vaikka itkettäisi tai harmittaisi. Se on ymmärrettävää, että sulla on outo olo. Yritetään silti jutella.
11.9.Lapselle kerrotaan, että hänen äitinsä on poliisivankilassa.
- Muut poliisit tiiviisti kuulustelee häneltä koko ajan. Hänet on pidätetty. Me halutaan tietää, mitä hän tietää isäsi murhasta.
Lapselle kerrotaan, että poliisi epäilee hänen äitinsä aiheuttaneen Jukka S. Lahden murhan.
Lapsi ryhtyy välittömästi itkemään.
- Joutuuko äiti sitten vankilaan, lapsi kysyy?
- Sitä ei osaa vielä sanoa.
11.9.Lapselle kerrotaan, että on todennäköistä, ettei hänen äitinsä pääse hetkeen vankilasta.
11.9.Mitä sä ajattelet nyt tästä?
- Mä en tiedä.
Lapselle kerrotaan myös siitä, että hänen vikansa ei ole se, että Anneli Aueria epäillään miehensä murhasta.
- Äidillä ei ole siellä mitään hätää. Hän on siellä turvassa. Hänestä kyllä huolehditaan siellä (vankilassa), kuulustelija kertoo.
11.9.- Miks mun pitää olla täällä (kuulemistilaisuudessa)?
- Me halutaan kertoa, että sä et ole epäilty. Sitten toinen asia on se, että mä yritän kertoa sulle, miten tästä mennään eteenpäin. Mitä äidille tapahtuu. Me kerrotaan sen verran, mitä me pystytään kertomaan. Kolmanneksi on muutamia asioita, mitä halutaan kysyä. Mitä halutaan selvittää.
Lapselle kerrotaan, että poliisi on voinut kuulla oikeuden luvalla, mitä perheen kodissa on puhuttu.
- No meistä on tuntukin siltä, että siellä on joku, lapsi kertoo.
11.9.- Oliks se kuuntelu vai video?
- Kuuntelu vaan, kuulustelija kertoo.
- Missä huoneessa se on ollut?
- Aika kaikissa huoneissa. Mä en ole ihan varma siitä. Mä en ole sitä koskaan kysynyt, kuulustelija toteaa.
11.9.Nyt puhutaan Anneli Auerista.
- Minä en halua, et sillä on paha mieli. Mä näin ihan selvästi, että siellä oli joku (murhatalossa).
11.9.Onko tullut haastatteluissa joku asia, mitä sä et ole halunnut sanonut äidille?
- Ei.
11.9.Nyt puhutaan verisistä jalanjäljistä perheen talossa.
- Se oli kai joku kengänjälki.
- No se oli verinen. Se oli joko siinä makkaris tai olkkaris. Minä en ole varma. Minä en muista.
Minkälainen jalanjälki?
- En minä muista. En minä viitsi arvailla, kun en mä muista.
11.9.Nyt lapselta kysellään sitä, miksi Anneli Auer olisi sanonut vanhimmalle lapselleen, ettei poliisin tarvitse kaikkea tietää, mitä lapset tietävät. Tämä tieto on tullut esille poliisin "salakuuntelussa".
- En minä osaa selittää sitä.
- Ei äitillä ole tarve (salailla). Ei poliisin tarvitse tietää kaikkea meidän yksityiselämästä. En minä tiedä. Meillä oli niin kiva perhe.

11.9.Vanhin lapsi kertoo, ettei hän ole lähtenyt arvaileen, minkänäköinen murhaaja oli, ettei hän näkisi painajaisia.
- Mut sillä oli musta huppari.
11.9.Poliisi tähdentää vanhimmalle lapselle muuttuneesta tilanteesta, että hänen äitinsä on nyt epäilty.
- Minä tiedän, ettei se ole totta (että äiti olisi murhaaja).
11.9.Poliisi edelleenkin painottaa sitä, ettei poliisilta saa salata mitään.
- Minä olen kertonut kaiken, mitä minä olen muistanut.
11.9.Nyt lapselle kerrotaan siitä, minkä takia hänen äitinsä voidaan vangita oikeudessa.
11.9.Lapselle myös kerrotaan, että poliisi yrittää aina saada tekijän vastuuseen. Lapselle myös todetaan, että joskus tekjä tunnustaa tai välttämättä koskaan tekijää ei saada kiinni.
11.9.- Minun isä oli niin paljon töissä, että en minä tiedä, onko se mihinkään sotkeutunut.
11.9.Kuulustelijat:
- Poliisi on saanut koko ajan enemmän vahvistusta sille, että siellä ei olisi ollut ketään ulkopuolista tekijää. Siksi äitisi on nyt epäiltynä.
- Että, jos siellä olisi kolmas tappelija, sieltä kuuluisi erilaisia ääniä ja jäisi erilaisia jälkiä. Epäily äidin suhteen on vahvistunut koko ajan. Se, mitä olet kertonut tai jättänyt kertomatta, ei ole ratkaissut tilannetta äitiin.
11.9.Vanhin lapsi toteaa, että hän olisi varmasti kertonut poliisille, jos hän olisi nähnyt äitinsä tappaneen Jukka S. Lahden.

11.9.Videon katselu päätetään.
Juha Manner:
- Huolimatta tästä poliisien epäuskosta, hänen (lapsi) kertomus pysyy johdonmukaisena.
11.9.Nyt oikeudessa katsotaan osuus Auerin vanhimman lapsen 3.11.2009 nauhoitetusta kuulemisesta.

11.9.Vanhimmalle lapselle kerrotaan poliisitutkinnan etenemisestä. Tällä välin esimerkiksi hänen äitiään oon kuultu usein.
11.9.- Äiti voi kohtalaisen hyvin. Vielä varmistellaan asioita ja toivotaan, että asia valmistuisi, lapselle kerrotaan.
11.9.Myös vanhin lapsi on tavannut äitinsä kanssa viimeisimmän kuulustelun jälkeen.

11.9.Tuleeko sinulle joku erityinen asia mieleen? Onko jotain sellaista, mitä haluat itse kertoa, mitä olet aikaisemmin sanonut?
- Ei ole.

11.9.Vanhimmalta lapselta tivataan useaan otteeseen, muistaako hän sellaista asiaa, että Anneli Auer ja hänen miehensä olisivat riidelleet murhayönä. Lapsi ei tämmöistä kuitenkaan muista useista kyselyistä huolimatta.
11.9.Poliisi esittää faktana, ettei talossa ole ollut ketään muuta ulkopuolista.
- Poliisi tietää, että siellä ei ole ollut ketään.

11.9.Vanhin lapsi on itkenyt myös melkein koko tämän kuulemisen aikana.
11.9.Poliisi kertoo vanhimmalle lapselle, että sillä on ristiriitaista tietoa tapahtumista. Anneli Auer olisi sanonut tässä vaiheessa, että hänellä olisi ollut riitaa miehensä kanssa murhayönä. Sen sijaan Auerin vanhin lapsi ei tämmöistä muista.
11.9.Miten sinä ajattelit, että tulet selviämään tämän asian kanssa? Kerroit aikaisemmin, että näet viikoittain unia näistä?
- No vähän vähemmän.
11.9.Oikeus lopettaa videon katsomisen.
11.9.Loppupäivä käsitellään salaisena. Oikeus katsoo vanhimman lapsen vuonna 2011 nauhoitettuja kuulemisia. Oikeus jatkuu seuraavan kerran perjantaina 13.9.2013. Myös tämä päivä käsitellään salaisena. Liveseuranta päättyy tältä viikolta tähän.